Laitteesta kuuluu tasainen suhina. Kun koskettaa kädellä hoitokelaa, tuntee kevyen nakutuksen. Kädessä tuntuu kihelmöintiä. Siitä tulee mieleen pistely, joka on tuttu puutuneesta raajasta.
Kyseessä on toistuva transkraniaalinen magneettistimulaatio eli rTMS-hoito. Sillä hoidetaan masennusta ja neuropaattista, pitkäaikaista kipua. RTMS tulee sanoista repetitive Transcranial Magnetic Stimulation.
RTMS perustuu magneettipulsseihin. Hoito aktivoi aivojen hermoratoja ja vaikuttaa siten välittäjäaineiden pitoisuuksiin. Aivojen muovautuvuuden ansiosta niihin syntyy uusia yhteyksiä ja masennuksen heikentämät radat vahvistuvat.
Kaikki masennuspotilaat eivät saa apua lääkkeistä, mutta rTMS:stä voi olla heille apua. Tutkimuksen mukaan heistä noin 70 prosenttia hyötyy hoidosta. Noin puolet kaikista hoitoa saaneista tulee oireettomiksi.
Viitenä päivänä viikossa
Tavallisessa masennuksen rTMS-hoidossa potilas käy hoidossa jokaisena arkipäivänä viiden viikon ajan. Kertoja tulee yhteensä 25.
Nopeutetussa hoidossa masennusta sairastava viettää klinikalla 6–8 tuntia viitenä arkipäivänä ja saa hoitoa 50 minuutin välein eli yhteensä 35 kertaa. Hoitoa annetaan kerralla kolme ja puoli minuuttia.
Kipupotilasta puolestaan hoidetaan kymmenen arkipäivää kerran päivässä kahden viikon ajan. Hoitokerta kestää 10–20 minuuttia.
Kipupotilas huomaa hoidon tehon yleensä muutamassa päivässä. Masennuspotilaaseen hoito tehoaa hitaammin, mutta sen vaikutus alkaa muutaman päivän tai muutaman viikon aikana. Hoidon rinnalla potilas voi käydä myös terapiassa ja käyttää lääkitystä.
Yksi kolmesta vaihtoehdosta
RTMS-hoito on yksi kolmesta hoitomuodosta, jotka käyttävät sähköä hyväksi mielenterveysongelmien hoidossa.
Kaksi muuta ovat tasavirtastimulaatio eli ”myssyhoito” ja sairaalassa annettava nukutusta vaativa sähköhoito. RTMS asettuu voimakkuudeltaan näiden väliin. Se on kivuton, ei edellytä nukutusta eikä aiheuta muistivaikeuksia. Sen jälkeen voi ajaa esimerkiksi autoa.
Sähköhoito aiheuttaa aivoissa tarkoituksella epileptisen kohtauksen. RTMS:n ei ole tarkoitus laukaista kohtausta, mutta pieni kohtauksen riski hoitoon liittyy.
”Riskin minimoi se, että psykiatri valikoi potilaat tarkkaan. Esimerkiksi alkoholistille hoito ei sovi, koska runsas alkoholinkäyttö lisää kouristusriskiä”, sanoo Anu Holm. Hän on sairaalafyysikko ja hoitoa antavan Recuror-yrityksen toimitusjohtaja.
Yksilöllistä käsityötä
RTMS-hoitoja tekevä röntgenhoitaja Sanna Kaitaniemi korostaa vuorovaikutuksen merkitystä.
”Kohtaamiseen kannattaa panostaa, koska se on osa hoitoa. Muun ajan potilas saattaa viettää kotona neljän seinän sisällä.”
Vaikka hoito on teknistä, sen antaminen on yksilöllistä käsityötä.
”Jokaisella on erilainen pää ja hoitokohdat vaihtelevat. Samalla pitää olla vuorovaikutuksessa potilaan kanssa ja tarvittaessa rauhoitella häntä.”
