RTMS-hoitoa käytetään masennuksen ja kivun hoidossa – Röntgenhoitaja panostaa kohtaamiseen

RTMS perustuu magneettipuls­seihin. Hoito aktivoi aivojen hermo­ratoja ja vaikuttaa siten välittäjäaineiden pitoisuuksiin.

Kuvateksti
RTMS-hoito kohdistuu aivoihin kahden millimetrin tarkkuudella. Hoidon aikana potilaan on pysyttävä paikoillaan.
Kuva: Heikki Räisänen

Laitteesta kuuluu tasainen suhina. Kun koskettaa kädellä hoitokelaa, tuntee kevyen nakutuksen. Kädessä tuntuu kihelmöintiä. Siitä tulee mieleen pistely, joka on tuttu puutuneesta raajasta.

Kyseessä on toistuva transkraniaalinen magneettistimulaatio eli rTMS-hoito. Sillä hoidetaan masennusta ja neuropaattista, pitkäaikaista kipua. RTMS tulee sanoista repetitive Transcranial Magnetic Stimulation.

RTMS perustuu magneettipuls­seihin. Hoito aktivoi aivojen hermo­ratoja ja vaikuttaa siten välittäjäaineiden pitoisuuksiin. Aivojen muovautuvuuden ansiosta niihin syntyy uusia yhteyksiä ja masennuksen heikentämät radat vahvistuvat.

Kaikki masennuspotilaat eivät saa apua lääkkeistä, mutta rTMS:stä voi olla heille apua. Tutkimuksen mukaan heistä noin 70 prosenttia hyötyy hoidosta. Noin puolet kaikista hoitoa saaneista tulee oireettomiksi.

Viitenä päivänä viikossa

Tavallisessa masennuksen rTMS-hoidossa potilas käy hoidossa jokaisena arkipäivänä viiden viikon ajan. Kertoja tulee yhteensä 25. 

Nopeutetussa hoidossa masennusta sairastava viettää klinikalla 6–8 tuntia viitenä arkipäivänä ja saa hoitoa 50 minuutin välein eli yhteensä 35 kertaa. Hoitoa annetaan kerralla kolme ja puoli minuuttia.

Kipupotilasta puolestaan hoidetaan kymmenen arkipäivää kerran päivässä kahden viikon ajan. Hoitokerta kestää 10–20 minuuttia.

Kipupotilas huomaa hoidon tehon yleensä muutamassa päivässä. Masennuspotilaaseen hoito tehoaa hitaammin, mutta sen vaikutus alkaa muutaman päivän tai muutaman viikon aikana. Hoidon rinnalla potilas voi käydä myös terapiassa ja käyttää ­lääkitystä.

Yksi kolmesta vaihtoehdosta

RTMS-hoito on yksi kolmesta hoitomuodosta, jotka käyttävät sähköä hyväksi mielenterveysongelmien hoidossa.

Kaksi muuta ovat tasavirtastimulaatio eli ”­myssyhoito” ja sairaalassa annettava nukutusta vaativa sähköhoito. RTMS asettuu voimakkuudeltaan näiden väliin. Se on kivuton, ei edellytä nukutusta eikä aiheuta muistivaikeuksia. Sen jälkeen voi ajaa esimerkiksi autoa.

Sähköhoito aiheuttaa aivoissa tarkoituksella epileptisen kohtauksen. RTMS:n ei ole tarkoitus laukaista ­koh­tausta, mutta pieni kohtauksen riski hoitoon liittyy.

”Riskin minimoi se, että psykiatri valikoi potilaat tarkkaan. Esimerkiksi alkoholistille hoito ei sovi, koska runsas alkoholinkäyttö lisää kouristusriskiä”, sanoo Anu Holm. Hän on sairaalafyysikko ja hoitoa antavan Recuror-yrityksen toimitusjohtaja.

Yksilöllistä käsityötä

RTMS-hoitoja tekevä röntgenhoitaja Sanna Kaitaniemi korostaa vuorovaikutuksen merkitystä.

”Kohtaamiseen kannattaa panostaa, koska se on osa hoitoa. Muun ajan potilas saattaa viettää kotona neljän seinän sisällä.”

Vaikka hoito on teknistä, sen antaminen on yksilöllistä käsityötä.

”Jokaisella on erilainen pää ja hoitokohdat vaihtelevat. Samalla pitää olla vuorovaikutuksessa potilaan kanssa ja tarvittaessa rauhoitella häntä.”
 

Mainos alkaa
Nainen katsoo suurennuslasin läpi kameraan hämmästyneenä.
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Nainen katsoo kameraan suurennuslasin takaa.
Mainos päättyy

Toistuva transkraniaalinen magneettistimulaatio eli rTMS

Potilasta hoitaa kolmen hengen tiimi, joka koostuu hoitajasta, psykiatrista ja fyysikosta. 

Fyysikko on merkinnyt magneettikuviin psykiatrin ohjeiden mukaan ne kohdat, joihin magneettistimulaatio kohdistetaan. Hoitaja toteuttaa päivittäiset hoidot ja seuraa hoidon tehoa.

Potilaan päästä otetut magneettikuvat ovat tietokone-ohjelmassa kolmiulotteisina. 

Ennen hoitoa hoitaja osoittaa ”kynällä” potilaan päästä kolmea kohtaa. Kohdat ovat molemmin puolin korvissa sekä silmien välissä nenän varressa. Tämä yhdistää potilaan pään oikeisiin magneettikuviin.

Ohjelma ei päästä etenemään, jos kohdistus ei ole tarpeeksi tarkka. Samalla ohjelma estää sen, että hoito annettaisiin väärälle potilaalle.

Hoito kohdistuu kahden millimetrin tarkkuudella. Hoidon aikana potilaan on pysyttävä paikoillaan.

Masennushoito annetaan tavallisesti yhteen kohtaan pään vasemmalle puolelle. Kivun hoidossa paikkaa voidaan vaihtaa.