Lapsivuodepsykoosi lisää lapsen kaltoinkohtelun riskiä. Se lisää myös riskiä itsemurhaan ja lapsensurmaan, mutta teot ovat harvinaisia. Tavallisempaa on, että lapsen ja äidin vuorovaikutus häiriintyy, kun äiti alkaa pelätä olla lapsen kanssa kahdestaan. Lapsen hoitaminen saattaa olla hätäistä ja epätarkoituksenmukaista.
Sairastuminen on kahden tekijän tulos. Äidillä tulee olla myötäsyntyinen, mahdollisesti perinnöllinen alttius sairauteen. Riskiä lisää, jos lähisukulaisella on ollut kaksisuuntaisen mielialahäiriön oireita, vaikka äiti itse olisi ollut terve.
Psykoosi laukeaa, kun tämäntyyppiseen alttiuteen yhdistyy voimakas synnytyksen aikainen kuormitus: synnytys kestää pitkään, se ajoittuu yöaikaan ja äidille on kertynyt univajetta. Myös estrogeenitason romahtaminen synnytyksen jälkeen voi vaikuttaa.
Lapsivuodepsykoosi on harvinainen. Sitä esiintyy noin yhdessä tapauksessa tuhatta synnytystä kohti eli Suomessa on noin 60 tapausta vuodessa.
– Puolella tapauksista ei ole minkäänlaista edeltävää psykiatrista sairaushistoriaa, toisella puolella on samantyyppistä sairastavuutta kuin väestössä yleensä eli esimerkiksi aikaisemmin sairastettu lievä masennusjakso.
Mitään tiettyä persoonallisuustyyppiä ei ole löydetty. Myöskään elinolosuhteiden ei ole todettu altistavan sairastumiselle.
Synnytys vaikuttaa voimakkaasti kaikkiin elinjärjestelmiin.
Lapsivuodepsykoosi on tärkeää diagnosoida oikein, sillä se voidaan sekoittaa useisiin muihin tiloihin.
Diagnoosiin päädytään haastattelemalla huolellisesti äitiä, kartoittamalla oireet ja riskitekijät eli lähinnä se, onko lähisukulaisella ollut tämänkaltaista tilaa tai kaksisuuntaista mielialahäiriötä.
Lapsivuodepsykoosia ei pidä sekoittaa synnytyksen jälkeiseen masennukseen, joka on huomattavasti lievempi ja tavallisempi. Siihen sairastuu noin 13 prosenttia synnyttäjistä. Masennus muuttuu hyvin harvoin psykoottiseksi. Mikäli näin käy, äidillä on ollut jo ennen synnytystä masennusta, jota synnytykseen liittyvä stressi pahentaa.
– Vakava masennuskin voi oireilla rauhattomuutena, kun ihminen on niin tuskainen, ettei kykene olemaan paikallaan. Mieliala on kuitenkin täysin näköalaton ja toivoton. Lapsivuodepsykoosissa ihminen on sen sijaan ylivirittyneessä euforisessa tilassa. Hänellä saattaa olla masennusoireita, mutta ne eivät ole hallitsevia.
Lapsivuodepsykoosi voidaan sotkea myös synnytyksen laukaisemaan elimelliseen sekavuuteen, pakko-oireiseen häiriöön (OCD) tai akuuttiin stressireaktioon.
Synnytys vaikuttaa voimakkaasti kaikkiin elinjärjestelmiin. Joskus siitä saattaa seurata harvinaisia elimellisiä sairauksia, kuten kupariaineenvaihdunnan tai autoimmuunijärjestelmän häiriöitä, jotka laukaisevat psykoottisen tilan. Niiden jäljille päästään, kun äiti tutkitaan hyvin.
Synnytysjaksot sairaaloissa ovat lyhentyneet. Kun äidit siirtyvät lapsen kanssa pian kotiin, lapsivuodepsykoosi ei ehdi puhjeta sairaalassa.
– Neuvoloiden terveydenhoitajat ovat oireiden huomaamisessa merkittävässä asemassa. Vaikka neuvolassa on paljon tehtäviä, toivoisin heidän kuuntelevan äitejä ja heidän läheisiään herkällä korvalla. Äiti voi kertoa vaikka ohimennen poikkeavista tavoistaan tai rytmistään. Isä on usein läsnä kotikäynneillä, jolloin kannattaa kysellä hänenkin huoliaan.
Epävarmoissa tilanteissa on syytä pyytää psykiatrian ammattilaisen mielipidettä. Hoidon suunnittelu ja aloitus kuuluvat erikoissairaanhoitoon.
Lapsivuodepsykoosi on kaksisuuntaisen mielialahäiriön alatyyppi. Sitä hoidetaan samoin kuin kaksisuuntaisen mielialahäiriön akuuttia maanista psykoosia. Äiti toipuu yleensä muutamassa viikossa.
Eniten tietoa ja näyttöä on saatu antipsykoosilääkkeiden hyödystä. Osaa lääkkeistä voidaan käyttää imetettäessä, jos äiti siihen kykenee. Lääkehoidon lisäksi tarvitaan keskusteluhoitoa sekä äidin ja lapsen vuorovaikutuksen tukemista. Myös arjen apu on kartoitettava.
– Äidin kokemukset ovat hyvin pelottavia ja ahdistavia. Siksi tilanteen rauhoituttua on tärkeää käydä äidin kanssa läpi, mitä tapahtui, mitä sairastuminen tarkoittaa ja mitä se ei tarkoita.
Lapsivuodepsykoosia on hoidettu myös antamalla äidille estrogeenia. Alustavat tulokset ovat lupaavia. Aivojen sähköhoidosta on tehty joitakin tutkimuksia.
Sairaus uusiutuu herkästi. Puolet äideistä saa sen uuden synnytyksen yhteydessä. Koska tila on hyvin ahdistava, moni äiti ei halua enää lisää lapsia. Pelon yli voidaan päästä, kun äidin kanssa laaditaan toimintasuunnitelma. Siinä esimerkiksi sovitaan, miten tiiviisti äitiin tai hänen läheiseensä pidetään synnytyksen jälkeen yhteyttä.
Antti-Jussi Ämmälä: Lapsivuodepsykoosi on harvinainen mutta vakava tila. Lääkärilehti 34/2014.
Samankaltaisia tiloja
-
Synnytyksen jälkeinen masennus on huomattavasti lapsivuodepsykoosia lievempi, harvoin psykoottinen.
-
Synnytyksen laukaisema elimellinen sekavuustila, jonka aiheuttavat rajut yleisinfektiot, suuret leikkaukset sekä leikkauksessa käytetyt anestesia- ja kipulääkkeet. Tila kehittyy nopeasti, mutta siihen ei liity äidin suuruuskuvitelmia, estottomuutta eikä tunnetta ajatuksen riennosta.
-
Pakko-oireinen häiriö esiintyy neljällä prosentilla synnyttäjistä kuuden viikon sisällä synnytyksestä.Tyypillisiä vihamieliset ja ahdistavat ajatukset vastasyntyneen vahingoittamisesta. Äidin todellisuudentaju säilyy. Ei riskiä lapsen vahingoittamisesta.
-
Traumareaktio voi syntyä, jos äidin, lapsen tai molempien henki on ollut vaarassa. Äiti ymmärtää keskusteltaessa, mikä on totta ja mikä ei. Tilaan ei liity ylivireyttä. Lievittyy muutamassa päivässä.
Teksti Merja Perttula
Julkaistu Tehy-lehdessä 1/2015
