Tietyt persoonallisuuspiirteet voivat vaikuttaa merkittävästi terveyskäyttäytymiseen, terveyteen ja mielenterveyteen. Vaikka jokainen yksilö on omanlaisensa, tutkijat ovat pystyneet erottelemaan eri piirteiden itsenäisiä vaikutuksia.
– Erityisesti tunnollisuus ja tunne-elämän tasapainoisuus näyttävät olevan yhteydessä terveyteen, toteaa tutkijatohtori Christian Hakulinen Helsingin yliopistosta.
Persoonallisuuden piirteiden vaikutuksista terveyteen on saatu viimeisten 20 vuoden aikana runsaasti tietoja väestöpohjaisilla pitkittäistutkimuksilla.
Yhtenä mielenkiinnon kohteena on ollut terveyskäyttäytyminen, jolloin on tutkittu persoonallisuuden yhteyksiä tupakointiin, alkoholinkulutukseen, liikuntaan ja ravintotottumuksiin. Samoin tutkimusta on kertynyt persoonallisuuden yhteyksistä kroonisiin sairauksiin ja kuolleisuuteen.
– Tunnolliset ihmiset elävät keskimäärin pitempään kuin vähemmän tunnolliset. Heillä on myös pienempi todennäköisyys sairastua sydäntauteihin, kakkostyypin diabetekseen ja muihin kansanterveydellisiin sairauksiin, Christian Hakulinen summaa.
Ainostaan syöpätaudeissa persoonallisuudella ei ole havaittu olevan vaikutusta. Syövän syntymisessä sattuma ja perinnölliset tekijät vaikuttavat muihin kroonisiin sairauksiin nähden enemmän kuin omat valinnat.
Tunnollisilla on muita pienempi todennäköisyys sairastua kansantauteihin.
Miksi sitten tunnollisuus pitää terveenä? On huomattu, että matala tunnollisuus ennustaa huonoa terveyskäyttäytymistä, korkea puolestaan edullista. Kun alkoholia kuluu kohtuudella, tupakka on pannassa, ravintotottumukset terveelliset ja liikkuminen säännöllistä, ihminen pysyy kunnossa.
– Terveyskäyttäytyminen selittää kuitenkin vain osan hyvästä terveydestä. Tunnolliset ihmiset näyttävät tekevän elämässään myös muita terveyttä tukevia valintoja. Tällaisia ovat sosiaalisten suhteiden vaaliminen, kouluttautuminen, ratkaisukeskeisten selviytymiskeinojen käyttö ja hoitoon sitoutuminen.
Tutkijat ovat olettaneet, että myös tunne-elämän tasapainoisuus ennustaisi parempaa somaattista terveyttä. Terveyskäyttäytymistä tutkittaessa on nimittäin huomattu, että tasapainoiset ihmiset tupakoivat ja juovat alkoholia vähemmän kuin neuroottiset henkilöt, joille tupakointi ja alkoholinkäyttö voivat olla keinoja käsitellä vaikeita tunteita.
– Selvää yhteyttä ei kuitenkaan ole havaittu. Vain silloin, kun tunne-elämän tasapaino on äärilaidassa eli ihmisellä on todennäköisesti mielenterveyden ongelmia, terveys voi heikentyä.
Sen sijaan tunne-elämän tasapainoisuus ja ulospäinsuuntautuneisuus eli ekstroverttiys vaikuttavat merkittävästi mielenterveyteen.
– Ihmisillä, jotka ovat ulospäinsuuntautuneita ja tunne-elämältään tasapainoisia, on huomattavasti pienempi riski sairastua mielenterveyden ongelmiin kuin niillä, joilla vastaavia piirteitä on vähemmän. Vähäinen ulospäinsuuntautuneisuus liittyy masennusoireisiin.
Ulospäinsuuntautuneisuus on moniulotteinen piirre. Hyvin ulospäinsuuntautunut ihminen etsii seuraa ja viihtyy kaveriporukassa, jolloin tupakkaa ja alkoholia voi kulua enemmän kuin yksin kotona ollessa. Varsinkin nuorilla kaveriporukan vaikutus on suuri. Toisaalta muusta maailmasta kiinnostunut liikkuu paljon, mikä taas on hyväksi terveydelle.
Muista piirteistä sovinnollisuudella on jonkin verran merkitystä mielenterveyden kannalta. Alhainen sovinnollisuus voi johtaa aggressiiviseen käytökseen ja kahnauksiin muiden kanssa. Se altistaa myös vihamielisille tunteille ja runsaalle alkoholinkäytölle.
Viidennellä piirteellä eli avoimuudella uusille kokemuksille ei ole löydetty suoria yhteyksiä terveyteen, mutta se liittyy etenkin kognitiiviseen toimintakykyyn. Lapset, jotka ovat avoimia ja innostuneita uusista kokemuksista, suoriutuvat kognitiivisissa taidoissa myöhemmin hyvin elämässään.
Vaikka persoonallisuuspiirteet ovat melko pysyviä, ne voivat muuttua elämänkaaren aikana. Ikä näyttää vaikuttavan lähes kaikilla.
– Ihmiset ovat keskimäärin tunne-elämältään tasapainoisempia, sovinnollisempia ja tunnollisempia 50-vuotiaina kuin 20-vuotiaina. Yksilöiden välillä on kuitenkin huomattavaa vaihtelua.
Myös elämäntapahtumat ja sairaudet voivat muokata persoonallisuutta. Ne muuttavat ihmiselle tyypillistä tapaa ajatella, tuntea ja käyttäytyä.
Masentuneen ihmisen tunne-elämän tasapainoisuus yleensä järkkyy ainakin väliaikaisesti. Sairastuminen syöpään ja sydän- ja verisuonitauteihin voi vähentää ulospäinsuuntautuneisuutta, tunnollisuutta ja tunne-elämän tasapainoisuutta.
Sairaudet voivat muokata persoonallisuutta.
Vaikeiden elämänkokemusten, kuten avioeron tai työttömyyden, on havaittu laskevan tunnollisuutta. Runsas alkoholinkulutus näyttää vähentävän sovinnollisuutta ja tunnollisuutta sekä lisäävän neuroottisuutta.
– Persoonallisuuden ja terveyden välillä on vastavuoroinen yhteys, jossa vaikutukset voivat mennä molempiin suuntiin. Kannattaa siis pitää tuntosarvet herkkinä, kun vastaanotolle tulee aikaisemmin hyvin tasapainoiselta tuntunut asiakas, joka on sairastumisen myötä muuttunut erilaiseksi. Sairaus voi selittää muutosta.
Christian Hakulinen arvioi, että terveysalan ammattilaiset ottavat potilastyössään huomioon yksilöllisiä eroja luontaisesti. Tunne-elämältään epätasapainoisia rohkaistaan enemmän kuin tasapainoisia ja vähemmän tunnollisia muistutetaan terhakkaammin asioista.
On myös keskusteltu, pitäisikö uutta tietoa persoonallisuuden piirteiden ja terveyden yhteyksistä hyödyntää paremmin ihmisten auttamisessa.
– Näin on tehtykin hyvin tuloksin. On muun muassa etsitty ahdistuneita ja epätasapainoisia nuoria, joilla on suuri riski aloittaa päihteiden käyttö, ja suunnattu heille tukea.
Kukaan ei voi välttyä stressiltä. Se aiheuttaa jokaiselle tunnereaktion. Persoonallisuuden piirteet vaikuttavat kuitenkin siihen, miten suhtaudumme stressaaviin tilanteisiin ja miten alamme käsitellä stressaavaa asiaa pahimman tunnemyrskyn mentyä ohi.
Erityisesti pitkäkestoinen stressi heikentää terveyttä, sillä se voi johtaa huonoon terveyskäyttäytymiseen, mielenterveyden ongelmiin ja sairastavuuteen.
Tunnollisuuden lahjan saanut on stressin käsittelyssäkin vahvoilla. Hän pystyy järkeistämään ongelmatilanteita ja pohtimaan niitä muiden kanssa, jolloin stressi menee ohi melko pian.
Ulospäinsuuntautuneisuudestakin on apua. Kun läheisiltä tai työkavereilta on helppo pyytää tukea, stressi helpottaa.
Kun ongelmat ovat vaikeita, persoonallisuuden rooli korostuu.
Matala tunne-elämän tasapaino on puolestaan yhteydessä tunnepohjaisten selviytymiskeinojen käyttämiseen. Ihminen ei pääse tunteistaan eroon, vaan murehtii ja vatvoo asioita mielessään. Seurauksena voi olla pitkittynyt stressitila, joka muodostaa riskin mielenterveysongelmien kehittymiselle.
– Etenkin nuorilla ihmisillä luontainen perustemperamentti tulee herkästi pintaan stressaavissa tilanteissa. Tämä vaikuttaa siihen, millaisia selviytymiskeinoja ihminen käyttää. Iän ja elämänkokemusten myötä keinot yleensä hioutuvat tehokkaammiksi ja piirteiden merkitys vähenee. Kun ongelmat ovat erityisen vaikeita, persoonallisuuden rooli korostuu iästä huolimatta.
Olivatpa selviytymiskeinot mitkä tahansa, pitkäaikaista stressiä torjuu parhaiten pitämällä huolta hyvinvoinnistaan ja etsimällä itselleen parhaimmat palautumiskeinot.
Itsetuntemus auttaa myös. Sitä voi kehittää vaikkapa miettimällä, miten toimii eri tilanteissa. Valaistusta voi saada myös tekemällä netissä viiden suuren persoonallisuuspiirteen testin ja pohtimalla omia piirteitään. Miksi minulle aina käy näin? Miksi ajaudun tilanteisiin, joissa kohtaan samantapaisia vaikeuksia? Voisivatko ne liittyä tapaani suhtautua ja toimia ihmissuhteissa, omiin persoonallisuuspiirteisiini?
Viisi suurta persoonallisuuden piirrettä
1. Ulospäinsuuntautuneisuus eli ekstroverttiys
Vahva ulospäinsuuntautuneisuus ilmenee aktiivisuutena, itsevarmuutena, seurallisuutena ja iloisuutena. Ihminen hakeutuu mielellään ihmisten seuraan ja kokee paljon myönteisiä tunnetiloja. Vastakohtana ekstroversiolle on introversio, jonka korostuessa yksilö viettää mieluummin aikaa yksin, toimii rauhallisesti ja jättäytyy sosiaalisissa tilanteissa taka-alalle.
2. Tunne-elämän tasapainoisuus
Kuvastaa taipumusta kokea ahdistuneisuuden ja alakuloisuuden tunteita sekä suhtautumista uhkiin ja vaaroihin. Kun ihminen on tunne-elämältään tasapainoinen, hän ei koe niin voimakkaasti arkielämän vastoinkäymisiä kuin ihmiset, jotka ovat neuroottisia eli tunne-elämältään epätasapainoisia. Runsas neuroottisuus ilmenee huolestuneisuutena, vihamielisyytenä ja impulsiivisuutena.
3. Sovinnollisuus
Sovinnollisuudella tarkoitetaan yksilön suhtautumista ja kykyä mukautua toisten ihmisten tunteisiin ja toimintaan. Hyvin sovinnollinen ihminen luottaa toisiin ihmisiin, auttaa muita, välttää riitelyä ja on vilpitön pyrkimyksissään. Jos sovinnollisia piirteitä on vähän, ihminen osoittaa herkästi suuttumuksensa ja vaikuttaa töykeältä. Hänen on vaikea ottaa muiden näkökantoja huomioon.
4. Tunnollisuus
Tunnollisuudella kuvataan yksilön järjestelmällisyyttä, suunnitelmallisuutta ja päättäväisyyttä. Tunnollinen ihminen on harkitsevainen ja osaa ratkaista ongelmia tehokkaasti. Ihmiseltä löytyy itsekuria, hän haluaa pitää tavaransa järjestyksessä ja suorittaa tehtävät loppuun. Jos tunnollisuuden taso on matala, ihminen ei pidä järjestystä tärkeänä, hän saattaa jättää asioita tekemättä, rikkoa herkästi lupauksensa sekä toimia miettimättä tekojensa seurauksia.
5. Avoimuus uusille kokemuksille
Heijastelee yksilön taipumuksia hakeutua uusiin tilanteisiin, kokea esteettisiä elämyksiä ja uteliaisuutta. Avoimet ihmiset matkustelevat mielellään ja ovat kiinnostuneita kulttuurista. Heillä on mielikuvitusta ja tarvetta laajentaa kokemuksia. Kun ihmisen avoimuuden taso on matala, hän arvostaa rutiineja, miettii käytännön asioita ja tekee ne mieluiten totutulla ja hyväksi koetulla tavalla.
Sanna Sinikallio (toim): Terveyden psykologia, PS-kustannus 2019.
Teksti Merja Perttula
