Väsyttää ja turvottaa – vaivana kilpirauhanen

Kilpirauhasen vajaatoiminnasta kärsivän oireet sekoittuvat usein masennukseen.

Kilpirauhasen vajaatoiminta eli hypotyreoosi on yleisin kilpirauhasen sairaus. Kelan tilastojen mukaan tyroksiinia, jolla hoidetaan kilpirauhasen vajaatoimintaa, saa Suomessa neljännesmiljoona potilasta. Määrä on lisääntynyt koko ajan.
– Uskon, että tietoisuus sairaudesta on lisääntynyt ja siitä osataan kysyä entistä herkemmin, arvelee dosentti, sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri Satu Vehkavaara.

Kilpirauhasen vajaatoiminta saadaan poissuljettua verikokeen avulla. Verikokeista tarkistetaan TSH- ja T4-hormonit. TSH on aivolisäkkeen erittämä hormoni, joka säätelee kilpirauhasen toimintaa. Kilpirauhasen päätuote on taas T4-hormoni (tetrajodityroniini eli tyroksiini). Kilpirauhasen tuottama toinen päähormoni on T3-hormoni (trijodityroniini).

 

Kilpirauhanen on umpieritteinen elin, joka säätelee aineenvaihduntaa. Se on elimistölle välttämätön, ja ilman sen tuottamia hormoneja ihminen menehtyy.
Naiset kärsivät kilpirauhasen vajaatoiminnasta huomattavasti yleisemmin kuin miehet. Syytä tähän ei ole löydetty, mutta ilmiötä selitetään usein naisen hormonitoiminnan vaihtelulla.

Sairautta todetaan kaikenikäisillä. Myös kaikilta vastasyntyneiltä tarkistetaan kilpirauhashormonin taso. Synnynnäistä vajaatoimintaa esiintyy yhdellä lapsella 3   500 syntyvää lasta kohden.

Vehkavaaran mukaan tyypillinen potilas on keski-iän ylittänyt nainen, joka kärsii väsymyksestä, painonnoususta ja ummetuksesta. Muita oireita voivat olla ihon ja hiusten kuivuminen, palelu ja turvotus.
– Jos verikokeessa kilpirauhas- ja TSH-hormonit sijoittuvat kauniisti viitearvojen puoleen väliin, tauti on selkeästi poissuljettu. Jos tulokset ovat nuorella ihmisellä viitearvojen alarajoilla ja oireet täsmäävät, verikoe kannattaa uusia pian, Vehkavaara neuvoo.

 

Krooninen kilpirauhastulehdus eli autoimmuunityreoidiitti on kilpirauhasen vajaatoiminnan tavallisin syy. Elimistö alkaa kehittää vasta-aineita, jotka tuhoavat elimen hiljalleen. Syytä tähän ei tiedetä. Lopulta kilpirauhanen menettää kykynsä tuottaa hormonia. Mekanismia voi verrata reumaan.

Alttius sairastua on perinnöllinen ja riski sairastua kasvaa iän mukana. Kilpirauhasen vajaatoimintaan ei tunneta mitään ehkäisykeinoa. Lisäksi kilpirauhasen vajaatoimintaa voivat aiheuttaa kilpirauhasen poisto tai lyhytaikaisesti radiojodin käyttö kilpirauhassyövän hoidossa.

Tyreodiitti on huomattavan tyypillinen raskauden jälkeen, jopa yli kymmenesosa raskaana olleista naisista kärsii siitä. Raskauden jälkeinen tulehdus yleensä korjaantuu.
Kun oireet ja verikokeen tulokset osoittavat kyseessä olevan kilpirauhasen vajaatoiminta, aloitetaan lääkehoito tyroksiini-hormonilla. Lääkitys määritetään potilaan koon, iän ja sairauden syyn perusteella. Annokset ovat aluksi pieniä, ja annoskokoa suurennetaan tarvittaessa.
– Lääkemäärää joudutaan yleensä jonkin aikaa hienosäätämään. Riippuu täysin taudin vakavuudesta ja yksilöstä, miten hoito etenee.

Struumat olivat Suomessa vitsaus viime vuosisadan alkupuolella.

 

Lääkitys jatkuu useimmiten koko elämän. Tabletti otetaan tyhjään vatsaan joka aamu. Vehkavaaran mukaan hoidossa kannattaa korostaa lääkkeen ottamisen säännöllisyyttä. Tablettien unohtaminen voi kostautua.

Kun lääkitys on saatu oikealle tasolle, vuosittainen verikoe yleensä riittää, jos oireet eivät palaa tai muutu huonommiksi.

Jos lääkettä saa liikaa, sivuvaikutukset ovat kuin kilpirauhasen liikatoiminnassa: sydän tykyttää, hikoiluttaa, on ripulointia ja ylikierroksilla käymistä. Muita sivuoireita ei yleensä ole, koska lääke on samaa hormonia, jota kilpirauhanen tuottaa.
– Kun hoitaja kertoo potilaalle verikokeiden tuloksia, kannattaa samalla kysellä vointia. Lääkkeen hienosäätämisestä voi keskustella lääkärin kanssa. Kaikkien hoitajien on syytä tietää kilpirauhasen liika- ja vajaatoiminnan oireet, Vehkavaara muistuttaa.

 

Kilpirauhasen liikatoiminta eli hypertyreoosi on harvinaisempi sairaus kuin vajaatoiminta. Sen yleinen aiheuttaja on Basedowin tauti. Muita syitä voivat olla liikatoimiva kyhmystruuma tai yksittäinen kilpirauhaskyhmy.

Liikatoiminta voi olla erityisesti vanhuksille vaarallinen. Hoitamattomana liikatoiminta lisää kuolleisuutta ja vaikuttaa olennaisesti vointiin. Se sekoitetaan joskus sydämen rytmihäiriöihin. Hoidossa käytetään karbimatsolia, joka on kilpirauhasen toimintaa estävä aine.

Kilpirauhasen vajaatoiminta hoidetaan yleensä perussairaanhoidossa. Liikatoiminta sekä kilpirauhassyövät kuuluvat erikoissairaanhoidon piiriin. Papillaarinen kilpirauhassyöpä on yleisin kilpirauhasen syöpä, ja tapausten määrä on ollut nousussa.
– Onneksi se on erittäin hyväennusteinen ja radiojodi tehoaa siihen hyvin. Yleensä potilas tuntee itse kovan kyhmyn kaulan alueella ja hakeutuu hoitoon. Tauti pystytään toteamaan ohutneulanäytteellä.

Struuma eli kilpirauhasen liikakasvu ei vaadi hoitoa ellei se haittaa nielemistä. Esimerkiksi jodin puute aiheuttaa struumaa. Struumat olivat Suomessa vitsaus vielä viime vuosisadan alkupuolella, kunnes ruokasuolaan alettiin lisätä jodia. Nykyään suomalainen saa jodia riittävästi perusruoasta.

 

Vajaatoiminnan oireet

  • Väsymys, paleluherkkyys, painonnousu, ummetus, sykkeen hidastuminen ja ihon kuivuminen.
  • Turvotus silmissä, kasvoissa ja säärissä.
  • Mielentilan muutokset ja muistihäiriöt.
     

Liikatoiminnan oireet

  • Liikahikoilu, laihtuminen, kiihtynyt syke ja ripuli.
  • Puhe ja liikehdintä saattavat muuttua tavallista vilkkaammiksi.
  • Kunto huononee ja väsyttää.
  • Osalla on silmäoireita. Silmissä on hiekan tunnetta ja voi esiintyä kaksoiskuvia.
  • Silmät voivat pullistua ulospäin, ja näkö huonontua.

 

Lisätietoja: Terveyskirjasto ja Kilpirauhasliitto

Teksti Maija Joutjärvi, kuva iStock

Julkaistu Tehy-lehdessä 1/2013