Vihermehu hulahtaa suoraan suoleen

Vihermehujen tekeminen eli juissaus on jo liiankin helppo tapa nauttia kasviksia.

Kuvateksti
Kuva: iStock

Vihermehuna on helppo hulauttaa alas puoli kiloa kasviksia. Miksi niitä edes pitäisi pureskella?

Kun kasviksia hienonnetaan hampailla, seokseen sekoittuu ruoansulatusentsyymejä sisältävää sylkeä. Mahalaukusta ruokamassa etenee ohutsuoleen ruokalusikan kokoisina, hyvin siedettyinä annoksina. Mehu ohittaa sekä suussa että mahalaukussa tapahtuvan ruoansulatusvaiheen ja etenee käytännössä suusta suoraan ohutsuoleen.

Kerralla ohutsuoleen hulahtava iso lasillinen tuoretta mehua voi aiheuttaa vatsavaivoja, kuten ripulia.

Myös hampaat hyötyvät pureskelusta ja sen lisäämästä syljenerityksestä. Sylki muodostaa hampaan pintaan suojaavan kalvon ja huuhtelee hampaille haitalliset aineet nieluun. Kun sylkeä on vähän, juoma jää muhimaan suuhun ja saattaa aiheuttaa hampaiden reikiintymistä ja eroosiota eli kemiallista kulumista.

Pureskeltaessa syömme rauhallisemmin ja ehdimme huomata, että tulemme kylläiseksi. Näin pureskelu ehkäisee napostelua, joka on tuhoisaa sekä hampaille että painonhallinnalle.

Ovatko vitamiinit ja kivennäis­aineet tuorepuristetussa mehussa paremmin tallella kuin purkitetussa?

Kyllä. Raaka-aineiden käsittely ja niiden altistuminen hapelle ja valolle lisäävät vitamiinihävikkiä. Raaka-aineet ratkaisevat mehun vitamiinimäärän. Vitamiinit voivat olla vähissä talven yli tai väärässä lämpötilassa säilötyissä juureksissa. Vaikka mehu olisikin vitamiinipommi, elimistö ei pysty käyttämään kaikkia sen sisältämiä vitamiineja hyväkseen.

Joskus kypsennys voi lisätä ruoan vitamiinipitoisuutta. Kun laboratorio-oloissa on mitattu A-vitamiinin esiaste karotenoidin pitoisuuksia porkkanassa, eniten sitä on ollut mikroaaltouunissa ja liedellä keittämällä kypsennetyssä ruoassa – vähiten raa'assa porkkanassa.

Voiko juissauksessa piillä terveysvaara?

Hygieniasta tulee huolehtia kunnolla. Kasvikset pitää pestä huolellisesti, sillä niissä voi olla yersinia-bakteeria, joka voi aiheuttaa ruokamyrkytyksen. Huolimattomasti pesty tehosekoitin on hyvä kasvualusta bakteereille.

Raakaa pinaattia, rucolaa ja punajuurta ei parane mehustaa joka päivä. Ne sisältävät nitraatteja, joista osa muuntuu elimistössä nitriiteiksi. Nitriitit haittaavat elimistön hapenkuljetusta ja muodostavat suurina määrinä mahalaukussa syövälle altistavia nitrosoamiineja.

Kaupan pakasteltaasta poimittuihin ulkomaisiin marjoihin liittyy kypsentämättöminä hepatiitti- ja kalikivirusvaara.

Mehuntekijällä raaka-aineiden kuidut jäävät mehustimeen. Onko siitä haittaa?

Suolisto tarvitsee kuitupitoista ruokaa, joka lisää suoliston hyviä bakteereita. Nämä bakteerit käyttävät energianlähteenään kuituja.

Hyviä suolistobakteereita kannattaa ruokkia, sillä niillä voidaan mitä ilmeisimmin ehkäistä sairauksia, jopa syöpää. Osa suoliston hyvistä bakteereista tuottaa rasvahappo butyraattia, joka ehkäisee paksusuolen syöpäsolujen syntyä.

Moni tarttuu mehustimeen, kun haluaa keventää ja puhdistaa kehoaan keväällä. Toteutuvatko tavoitteet?

Mehu ei laihduta, jos sen nauttii muun ruoan lisänä. Hedelmistä tehdyssä mehussa on runsaasti sokeria.

Jotkut innostuvat mehuista detoxina, keinona poistaa elimistöstä sinne kertyneitä myrkkyjä ja kuona-aineita. Siihen tarkoitukseen ei tarvita mehuja eikä mitään tuotteita, sillä maksassa ja ruoansulatuskanavassa on vieras­aineita poistavia entsyymejä. Ne aktivoituvat saman tien, kun elimistöön tulee jokin vierasaine, vaikka jäämiä kasvinsuojeluaineesta.

Miksi hammaslääkäri ei innostu juissauksesta?

Mehujen raaka-aineet, hedelmät ja vihannekset, sisältävät sokeria ja ovat happamia. Mehujen juominen erityisesti ruokailujen välissä voi lisätä kariesriskiä. Mehuna hedelmät ja kasvikset kuluttavat hampaita enemmän kuin sellaisenaan syötyinä. Hapan liuottaa hampaan kiilteen pinnasta mineraaleja, jolloin kiille kuluu ennen pitkää pois.

Pitkälle edennyt eroosio ei ole pelkkä kosmeettinen haitta. Se aiheuttaa vihlomista ja muuttaa purentaa, mikä vaikeuttaa syömistä.

Miten mehujen hammashaittoja voi vähentää?

Aamulla suu on usein kuiva, jolloin hapan mehu tekee tuhojaan. Ennen mehua ­kannattaa pureskella jotain, jotta ­syljeneritys käynnistyy. Mehu tulisi juoda kerralla eikä napata mukia mukaan ja lipittää sitä aterioiden välillä. Mehuun tai ateriaan kannattaa yhdistää jotain maito­tuotetta, sillä maidon kalsium on hampaan tärkeä rakennusaine. Mehun jälkeen kannattaa huuhdella suu vedellä ja napata ksylitolipastilli tai -purkka. Ksylitoli katkaisee hampaita reikiinnyttävän happohyökkäyksen ja lisää syljeneritystä.

Hampaat tulisi harjata ennen aamupalamehua. Jos hampaat pesee mehun jälkeen, harjaus vie mennessään happaman mehun pehmentämää hampaan mineraalikerrosta.

Millainen juissaus on järkevää?

Mehu kannattaa juoda osana ateriaa. Sellaisenaan nautitut hedelmä­mehut nostavat ja laskevat verensokeria nopeasti. Verensokeripiikit haittaavat jaksamista ja pidemmän päälle insuliiniaineenvaihduntaa. Sokerin määrä pysyy kohtuullisena, kun suosii mehuissa pääosin vihanneksia hedelmien ja marjojen sijaan.

Kotimaiset vihannekset ja marjat ovat superfoodia, mutta sellaisina markkinoidut Kiinassa kasvaneet marjat voivat sisältää kaikkea muuta kuin terveellisiä ainesosia, vaikka torjunta-ainejäämiä. Kotimaan antimia kannattaa suosia siksikin, että kotimaisissa marjoissa on tuonti­hedelmiin verrattuna monin­kertaisesti C-vitamiinia.

Hyvästä mehupuristimesta osat saa irrotettua vaivatta, jolloin se on helppo pitää puhtaana.

Teksti Virve Järvinen

Asiantuntijat: hammaslääketieteen lisensiaatti,­ tohtorikoulutettava Viivi Alaraudanjoki, Yli­oppi­laiden terveydenhoitosäätiö ja Oulun yliopisto­, sekä laillistettu ravitsemusterapeutti Leena­ Putkonen, Terveystalo ja Eiran sairaala.