100 kysymystä ja lääkelaskukoe – sairaanhoitajaksi opiskelevien ydinosaamista arvioidaan uudella kokeella

Sairaanhoitajaopiskelijoita arvioidaan nyt yhtenäisellä kokeella useissa ammattikorkeakouluissa. Lääkelaskut osoittautuivat vaikeammiksi kuin opettajat olivat odottaneet.

Kuvateksti
Sairaanhoitajaksi valmistunut Jenna Vainio teki valtakunnallisen kokeen viime keväänä. Aluksi ajatus kokeesta hämmensi. ”Pian tuli luottamus siihen, että kyllä kokeesta selviää.”

Viime keväänä osa opintojen loppuvaiheessa olevista sairaanhoitajaopiskelijoista sai tehtäväkseen valtakunnallisen kokeen, jolla arvioitiin heidän ammatillista ydinosaamistaan. Nyt koetta kehitetään saadun palautteen pohjalta.

Suurimmassa osassa ammattikorkeakouluja koetta on ainakin kokeiltu. Koulut päättävät itsenäisesti, käyttävätkö ne sitä.

Kokeen tarkoituksena on varmistaa, että opiskelijalla on sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla riittävä työn edellyttämä osaaminen. Koe tehdään opintojen loppuvaiheessa 180 opintopisteen kohdalla, kun opiskelija on suorittanut ydinopinnot.

Kokeen kehitys jatkuu

Kokeesta kerätään nyt käyttökokemuksia, jotta sitä voidaan edelleen kehittää.

”Tarvittaessa kysymyksiä korjataan, huonot poistetaan ja laaditaan uusia. Jonkin verran onkin tullut palautetta siitä, että osa kysymyksistä on ollut epäselviä”, kertoo yliopettaja Marja Silén-Lipponen ammattikorkeakoulu Savoniasta. Savonia on ollut mukana kokeen kehittämisryhmässä.

Vastaavia yhdenmukaisia kokeita on käytössä muun muassa USA:ssa, Kanadassa, Australiassa, Thaimaassa ja Kiinassa.

Tehy on ollut mukana koetta kehittäneessä hankkeessa. Tehyn koulutuspoliittinen asiantuntija Kirsi Coco pitää yhtenäistä koetta tarpeellisena.

”Vaikka sairaanhoitajakoulutuksessa on omat osaamisvaatimuksensa, ovat ammattikorkeakoulut autonomisia ja ne voivat päättää opetuksen sisällöistä itse. On tiedossa, että eri oppilaitoksista valmistuu sairaanhoitajia hyvin erilaisella osaamisella. Jos kaikki opiskelijat suorittavat saman kokeen, voimme varmistua osaamisen perustasosta.”

Taitojen karttumisessa haasteena ovat paitsi oppilaitoskohtaiset erot myös se, että opiskelijat eivät aina pääse tarkoituksenmukaisimpaan työpaikkaan suorittamaan harjoittelua. Tämä voi vaikeuttaa oppimista.

”Hankkeen tarkoitus on tuoda tasalaatua opetukseen. Tämä on opettajille eräänlainen peiliin katsomisen paikka. Heidän on tarvittaessa päivitettävä omia opetussisältöjään”, Silén-Lipponen huomauttaa.

Tietokone arpoo kysymykset

Yhtenäinen koe voi olla minkä tahansa opetusjakson osana, kunhan se sijoittuu noin 180 opintoviikon kohdalle. Sen jälkeen opiskelijat tekevät vielä syventävät opinnot ja opinnäytetyön.

Koe sisältää sadan kysymyksen teoriakokeen sekä lääkelaskukokeen. Teoriakokeen kysymykset painottuvat osaamisvaatimusten osa-alueiden mukaisesti. Tietokone arpoo kysymykset, joten jokaiselle opiskelijalle tulee hieman erilainen kysymyspatteristo.

”Kokeessa on haettu minimilaatukriteerejä. Sen ei ole tarkoitus olla liian vaikea”, Silén-Lipponen mainitsee.

Viime kevään kokeessa lääkelaskut menivät odotettua heikommin.

”Se on hälyttävää. Opettajat olivat etukäteen arvioineet laskut melko helpoiksi.”

Yksi kokeen anti on, että tulosten mukaan opetusta voidaan kehittää osaamisalueilla, joilla tulokset ovat heikot.

Koe herätti hämmennystä

Koronapandemia sotki keväällä 2021 kokeen käyttöönottoa. Joissakin ammattikorkeakouluissa koe jäi koronarajoitusten takia kokonaan tekemättä ja joissakin koe tehtiin vasta syventävien opintojen jälkeen.

Näin kävi muun muassa LAB-ammattikorkeakoulussa Lappeenrannassa.

Tieto kokeesta herätti opiskelijoissa ristiriitaisia tunteita, jopa pelkoa ja ahdistusta. LAB-ammattikorkeakoulussa Lappeenrannassa opiskellut Jenna Vainio muistaa vielä alkuhämmennyksen.

”Ensin sitä pohti, että miten kaiken osaamisen voi muka yhdellä kokeella varmistaa. Hämmennys kuitenkin helpotti pian ja tuli luottamus siihen, että kyllä kokeesta selviää. Kun saimme tietää lähdemateriaalit, pääsimme kertaamaan ja valmistautumaan.”

Koetta tehdessään Vainio tunsi itsensä itsevarmaksi.

”Huomasin, että minähän osaan nämä. Tehtävät eivät vaatineet mitään nippelitietoa. Aihekokonaisuuksista mielenterveys oli heikointa aluettani enkä ollut ihan varma, oliko kaikkia asioita käyty opetuksessa läpi.”

Vainio pitää koetta tarpeellisena. Se on viimeinen silaus, joka antaa sekä opiskelijoille että oppilaitoksille mahdollisuuden miettiä, onko osaaminen vaaditulla tasolla.

Valmistuttuaan Jenna Vainio pääsi töihin unelmiensa työpaikkaan Etelä-Karjalan keskussairaalan teho-osastolle ja valvontaan.

”Koe ei suoraan tue työelämässä selviytymistä, mutta sen läpäiseminen antaa itsevarmuutta ja luottamusta.”

Sairaanhoitajien ydinosaamisen koe

  • Tehdään opintojen loppuvaiheessa, kun opiskelija on suorittanut ydinopinnot (180 op).
  • Mittaa sairaanhoitajiksi valmistuvien ydinosaamista. Kokeen tekevät myös terveydenhoitaja-, ensihoitaja- ja kätilöopiskelijat, koska he saavat myös sairaanhoitajan pätevyyden.
  • Kokeen tekemiseen on varattu 3 tuntia.
  • 65 prosenttia tehtävistä on saatava oikein, jotta kokeen läpäisee. Lääkelaskuista täytyy olla oikein 100 prosenttia.
  • Kokeen voi uusia ammattikorkeakoulun uusimiskäytännön mukaisesti.
  • Samassa hankkeessa, jossa valtakunnallinen 180 pisteen koe kehitettiin, tuotettiin myös kliinisen ydinosaamisen ohjaus- ja arviointimalli ja uudet sairaanhoitajan osaamiskriteerit.
  • Ammattikorkeakoulut päättävät, käyttävätkö ne koetta.

Suosittelemme sinulle

Uutiset
Julkaisupäivämäärä
21.12.2020
Tehy
Julkaisupäivämäärä
12.8.2020