Aino-Kaisa Pekonen ikävöi välillä vanhustyötä, vaikka osasyy lähihoitajan ammatista lähtemiseen oli työn fyysinen ja psyykkinen kuormittavuus. Kuvat: Lauri Rotko ja eduskunta

Aino-Kaisa Pekonen: Yt:t vaikuttavat nuoriin, jotka miettivät ammatinvalintaa

Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen tuntee sote-alan työolot omasta kokemuksestaan. 

Olet lähihoitaja. Tuliko eettinen kuorma sinulle tutuksi?

Tuli. Tein lähihoitajan urani Riihimäen terkkarin vuodeosastolla. Aloitin 2000-luvun alussa sijaisuuksilla ja myöhemmin sain vakituisen toimen. Lähdin sieltä osin siksi, koska työ oli fyysisesti ja psyykkisesti kuormittavaa. Tuntui raastavalta sanoa vanhukselle, että odota hetki ja irrottautua taas toiseen tehtävään. Henkilöstöstä oli jo silloin pulaa, ja riittämättömyyden tunne jäi mieleen. Toisaalta myös ikävöin sitä työtä. Sellaisia kiitoksia, mitä vanhuksilta sai vaikka aamupesusta, ei monessa työssä saa.

Mainos (teksti jatkuu alla)
Mainos

Työolotutkimukset antavat karun kuvan hoitajien työoloista. Mitkä ovat mielestäsi alan suurimpia ongelmia? Miten ne ratkaistaan?

Hoitajamitoitukseen kulminoituu paljon. Aliresurssointi vaikuttaa moneen ja siitä syntyy herkästi kierre: ihmiset väsyvät, ilmapiiri huononee. Jos mitoitus olisi kunnossa ja ehkä plussallakin, sillä olisi ennalta ehkäisevä vaikutus. Systeemi kestäisi yllätyksiä kuten noron tai hoitajan sairastumisen. Toki myös työn järkevämpi organisointi ja johtaminen ovat tärkeitä asioita. 0,7:n hoitajamitoitus on kirjattu sitovasti hallitusohjelmaan. Tosin tähän tarvitaan siirtymäaikaa, koska hoitajista on pulaa.

Pitääkö hoitajien palkkoja nostaa? Miten se tehdään?

Kysymys on hankala. Henkilökohtaisesti sanon, että hoitajat ovat palkkansa ansainneet. He ovat jääneet palkkakehityksessä jälkeen. Tuntuu, että hoitajilla on tässä kansalaisten tuki takana. Lomarahaleikkaukset olivat kohtuuttomia. Ne kohdistuivat julkisen sektorin naisvaltaisiin aloihin. Vastaavia ei ole näköpiirissä. Ne olivat epäoikeudenmukaisia ratkaisuja.

Ministereillä on valtaa eläkkeiden suuruuteen, mutta palkkoihin ei ole. Siihen on oma järjestelmänsä. Toivotan menestystä neuvottelukierrokselle.

Suomi käyttää muita Pohjoismaita vähemmän rahaa terveydenhuoltoon. Onko tavoite päästä muiden tasolle? Miten?

Rahalla on merkitystä ja sillä, kuinka järkevästi sitä käytetään. Hallitusohjelmassa on sote-alaa koskevia kunnianhimoisia kirjauksia, joilla on oma hintalappunsa.

Uskon, että sote-uudistus saadaan nyt. Sote-alalla on myllertänyt pitkään ja siellä kaivataan rauhaa. Henkilöstö pitää ottaa mukaan suunnittelemaan isoja organisaatiomuutoksia.

Alueelliset erot hoitoonpääsyssä ovat isoja. Hallitusohjelmassa sitoudutaan Viikossa hoitoon -takuuseen. Olen puhunut pitkään ennalta ehkäisevästä työstä. Nyt yksi ministeriön kärkiteema on hyvinvointitalous. Ihmisten hyvinvointi on edellytys talouskasvulle.

Hoitoalaa on pyyhkinyt yt-aalto. Toisaalta puhutaan työvoimapulasta. Mitä tämä tekee alan vetovoimalle?

Yt-uutiset herättävät huolta. Elämme murroskautta ja nyt haetaan erilaisia tapoja toimia. Yt:t varmasti vaikuttavat nuoriin, jotka miettivät ammatinvalintaa. Esimerkiksi lähihoitajaksi haki 4 600 hakijaa vähemmän kuin viisi vuotta sitten. Se on iso luku. Toisaalta sote-alalla ei tule koskaan työ loppumaan. Robotit eivät korvaa ihmistä.

Mainos
Mainos