Tehy ja muut alan ammattijärjestöt ovat jo aiemmin vaatineet soveltuvuuskokeita takaisin. Kuva: iStock

Asetusluonnos soveltuvuudesta jää pannukakuksi

Yhteneväiset, valtakunnalliset soveltuvuuskokeet ovat olleet Tehyn tavoite jo pitkään. Nyt näkyvissä on pientä valoa: nollapisteillä ei pääse välttämättä opiskelemaan.

Lähihoitajien soveltuvuuskokeet nousivat syksyllä puheenaiheeksi, kun opettajat kertoivat julkisuudessa toivovansa, etteivät jotkut heidän oppilaansa saisi töitä sote-alalta. Osa opiskelijoista on alalle täysin soveltumattomia.

Joihinkin oppilaitoksiin on päässyt opiskelemaan helposti. Tähän vaikuttaa opetushallituksen linjaus, jonka mukaan soveltuvuuskokeesta voi saada vain lisäpisteitä. Soveltuvuuskokeen perusteella ei saa karsia, vaikka hakija saisi nolla pistettä. Osa oppilaitoksista on järjestänyt todistusvalinnan lisäksi soveltuvuuskokeet, osa ei.

Mainos (teksti jatkuu alla)
Mainos

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen lupasi asiaan parannusta vielä tällä hallituskaudella, mutta joulukuussa annettu luonnos jäi pannukakuksi. Asetusluonnos ei edelleenkään määräisi soveltuvuuskokeita pakollisiksi. Jos oppilaitos tahtoo sellaiset järjestää, opiskelemaan ei tarvitsisi kuitenkaan valita kokelasta, joka saa kokeesta nollan.

 Tehy ja muut alan ammattijärjestöt ovat jo aiemmin vaatineet soveltuvuuskokeita takaisin. Kun lähiopetusta on vähennetty, ongelmat suoriutua opinnoista ovat korostuneet.

Vaikka soveltuvuuskokeet saataisiin, niissä menestyminen ei aukottomasti takaa, että ihminen sopii hoitajaksi. Siksi opiskeluoikeuteen on voitava puuttua myös opintojen aikana.

Oppilaitos voi jo nyt tarjota opiskelijalle toista koulutusalaa tai peruuttaa opiskeluoikeuden, jos hän ei sovellu alalle ja vaarantaa potilasturvallisuuden. Tämän mahdollistaa niin sanottu sora-lainsäädäntö. Sora tulee sanoista soveltumattomuuden ratkaisuja.

Käytännössä lain suomia mahdollisuuksia käytetään vähän. Epäselvää on esimerkiksi ollut, mikä on riittävä näyttö epäsopivuudesta. Ongelmat ilmenevät usein harjoittelussa, jossa koulun edustajat ovat harvoin todistamassa tilanteita.

Soraa ollaankin nyt parantamassa.

– Alalle soveltuvuutta pitää voida arvioida opintojen kuluessa. Joillakin jopa pääsy lääkekaapille voi olla syynä alanvalintaan. Kun sora-lainsäädäntöä kehitetään, yksi tavoite on esimerkiksi miettiä valtakunnallinen malli siihen, miten huumausainetestaus toteutetaan. Tavoite on tehdä sorasta parempi työkalu, sanoo tutkimuspäällikkö Juha Kurtti Tehystä.

Ammattikorkeakoulut käyttävät sote-alalla usein todistusvalinnan lisäksi soveltuvuuskokeita. Ammattikorkeiden autonomia on laaja: oppilaitokset päättävät itse, pitävätkö kokeet.

Kehitteillä on uusi valtakunnallinen digitaalinen koe. Näillä näkymin se tulee käyttöön jo ensi syksynä. Sote-alalla se testaisi esimerkiksi eettisyyttä, vuorovaikutustaitoja ja tunneälyä.

Mainos
Mainos