Ensihoito ei ole psykologisesti turvallinen ympäristö työntekijöille eikä potilaille, sanoo tutkija

Potilasturvallisuuskulttuuri vaatii ensihoidossa kehittämistä, toteaa aiheesta väitellyt ensihoitaja ja ensihoidon yliopettaja Anu Venesoja.

Kuvateksti
Anu Venesoja on todennäköisesti ensimmäinen ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittanut ensihoitaja, joka on väitellyt Helsingin yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta.
Kuva: Mikko Nikkinen

Väitöstyösi mukaan ensihoito ei ole psykologisesti turvallinen ympäristö ensihoidon ammattilaisille, opiskelijoille ja potilaille. Mitä tarkoitat tällä?

Ensihoidon ilmapiirin pitäisi tukea ja antaa mahdollisuuksia puhua huolistaan ja murheistaan, mutta vastaavasti myös onnistumisista. Tämä koskee yhtä lailla työntekijöitä, esihenkilöitä kuin potilaitakin.

Kyselytutkimuksessa ensihoidossa työskentelevät arvioivat kuitenkin kaikki turvallisuuskulttuurin osa-alueet heikoiksi. Näitä olivat turvallisuusilmapiiri, työtyytyväisyys, käsitykset johtamisesta, työskentelyolosuhteet, työilmapiiri ja stressin tunnistaminen.

Väitöstutkimukseni tulosten perusteella näyttää siltä, että potilasturvallisuuskulttuuri ei ole suomalaisessa ensihoidossa paras mahdollinen ja se vaatii kehittämistä.

Tunteilla ja sosiaalisilla taidoilla on yhteys koettuun potilasturvallisuuteen. Millä tavalla?

Ensihoidon potilasturvallisuuskulttuuri muodostuu ensihoidon työskentelyolosuhteista, käyttäytymisestä, asenteista ja tunteista. Kun ensihoidon esihenkilöt, vastuulääkärit ja opiskelijat kuvailivat potilasturvallisuuskulttuuria ensihoidossa, vuorovaikutuksen ja käyttäytymisen merkitystä korostettiin.

Myös potilaat korostivat ensihoitohenkilöstön käyttäytymistä ja sosiaalisia taitoja, kun he kuvailivat kokemuksiaan siitä, miten turvalliseksi he tunsivat olonsa ensihoidon aikana. Potilaat esimerkiksi kuvailivat, miltä tuntuu, kun vuorovaikutus on puutteellista potilaskontaktin aikana.

Miksi kiinnostuit tutkimaan juuri tätä aihetta?

Työskentelin lähes 20 vuotta ensihoidossa ja olen ollut kaiken aikaa kiinnostunut ensihoitoon liittyvistä työturvallisuusasioista, ensihoidon laadusta sekä yksittäisistä potilasturvallisuuden osa-alueista, kuten hygieniasta.

Ylempää ammattikorkeakoulututkintoa tehdessäni opinnäytetyön aiheeksi annettiin turvallisuuskulttuuri ensihoidossa. Vaikka potilasturvallisuus rajattiin alun perin pois, huomasin opinnäytetyötä tehdessäni, että turvallisuuskulttuuri kytkeytyy vahvasti potilasturvallisuuteen. Lisäksi luennoimassa käyneet professori Maaret Castrén ja dosentti Jouni Nurmi sanoivat, että Suomessa tarvitaan enemmän ensihoitajataustaisten tekemää tutkimusta ensihoidosta.

Suomalaisessa ensihoidossa vallitsevaa potilasturvallisuuskulttuuria oli ylipäätään tutkittu hyvin vähän. Tämä vahvisti ajatustani siitä, että aiheesta pitää saada lisää tutkittua tietoa. Näin kehittämiskohteet saadaan näkyviksi.

Pääasialliseksi lisätutkimuksen aiheeksi nostaisin sen, miten psykologinen turvallisuus koetaan ensihoidossa ja mitkä tekijät voisivat parantaa tai heikentää sitä.

Anu Venesoja on FT, ensihoitaja YAMK, ensihoitaja-sairaanhoitaja AMK ja LAB-ammattikorkeakoulun ensihoidon yliopettaja. Hänen väitöstutkimuksensa löydät täältä.