”Isäni on kotoisin Alankomaista, ja olen asunut täällä pätkiä lapsena ja lukion jälkeen. Kun vanhempani erosivat, vietimme siskoni kanssa kesät isän luona ja opimme kielen.”
Sini, hänen aviomiehensä Ilari Autio ja lapset Helka, 8, ja Veikko, 4, ovat asuneet Haagissa nyt kolme vuotta. Ilari on ammatiltaan musiikkituottaja, joka työskentelee kotistudiolla suomalaisille työnantajille.
”Lapset käyvät hollantilaista koulua ja ovat jo täysin kaksikielisiä. Ilarikin puhuu nykyisin hollantia.”
Sini työskentelee nykyisin sairaanhoitajana seksuaaliterveyden keskuksessa Rotterdamissa.
”Hakeuduin sinne, koska kaipasin säännöllisiä työaikoja.”
Keskus on osa kaupungin julkista palvelua terveyden edistämiseksi. Sinin työhön kuuluu seksitautien testaamista ja seksuaaliterveysneuvontaa. Osan viikosta hän työskentelee projektissa, joka tarjoaa heikossa asemassa oleville naisille tukea raskauden ehkäisyyn.
Keskuksella on monia projekteja meneillään. Osa hoitajista pitää chat-palvelua nuorille ja järjestää seksuaalikasvatusta toisen asteen oppilaitoksissa.
”Viihdyin heti työssäni! Työmatkoihin minulla menee päivittäin puolitoista tuntia, mutta sekään ei haittaa. Junassa istuminen ja kirjan lukeminen tuntuu omalta ajalta.”
Aamupäivät Sini tekee usein kliinistä työtä seksuaaliterveysvastaanotolla. Aamun aikana ehtii tavata 6–7 asiakasta. Jokaiselle on aikaa noin puoli tuntia.
Ensin keskustellaan siitä, miksi ihminen on hakeutunut vastaanotolle. Yleensä asiakkaille tehdään perustestit: klamydia, tippuri, syfilis ja hiv. Oireiden ja riskien mukaan voidaan lisäksi testata hepatiitit B ja C, trikomoniaasi, mycoplasma genitalium ja sukuelinherpes.
”Voin tehdä naisille gynekologisen tutkimuksen, jos epäilen hiivatulehdusta tai bakteerivaginoosia. Jos on kuppaan tai hiviin viittaavia oireita, konsultoin lääkäriä.”
Pari kertaa positiivinen raskaustesti on tullut täytenä yllätyksenä asiakkaalle.
Vastaanotolla koetaan myös syviä tunteita, kun sairaanhoitajan pitää kertoa asiakkaalle vaikkapa positiivisesta hiv-testistä.
”Tiedän, että se ihminen tulee muistamaan minut lopun ikäänsä. Itsekin muistan jokaisen tapauksen, nämä jäävät mieleen. Onneksi minulla on aina aikaa keskustella.
Pari kertaa vastaanotolla on tehty positiivinen raskaustesti, joka on tullut täytenä yllätyksenä asiakkaalle. Sini kertoo nuoresta naisesta, joka tiesi heti haluavansa abortin, mutta hänellä ei ollut vakuutusta eikä rahaa tuhat euroa maksavaan aborttiin. Sini selvitteli tilannetta ja löysi kunnalta rahaston, jolta voi saada tukea erityisiä tarpeita varten.
”Varasin asiakkaalle ajan aborttiklinikalle, ja rahastosta siirrettiin sinne maksu saman puhelun aikana. Tämä on esimerkki palveluiden viidakosta. Kukaan työkavereistanikaan ei tiennyt tuosta rahastosta!”
Aamupäivävastaanoton jälkeen Sinillä on lounastauko.
”Täällä Alankomaissa se tarkoittaa yleensä aina voileipien syömistä.”
Iltapäiväksi hän siirtyy NNZ-ehkäisyprojektin pariin. Lyhenne tulee sanoista No Niet Zwanger eli Ei Nyt Raskaaksi.
Projekti sai alkunsa, kun vuonna 2014 sairaanhoitaja Connie Rijlaarsdam kysyi toista kertaa vahingossa raskaaksi tulleelta asiakkaalta, onko kukaan sosiaalialan ammattilainen keskustellut hänen kanssaan lapsitoiveista tai ehkäisystä. Ei ollut. Connie teki ensin aiheeseen liittyvän tutkimuksen ja sai myöhemmin rahoituksen ehkäisyprojektille. Nyt toimintamalli on käytössä ympäri maata.
”Minulla on noin 120 naista listoillani, ja heistä 25:n kanssa olen aktiivisemmin yhteydessä. Asiakkaani ovat haavoittuvassa asemassa olevia: heillä on velkoja, päihde- ja mielenterveysongelmia. Monet ovat paperittomia”, Sini kertoo.
Asiakkaat voivat olla häneen yhteydessä matalalla kynnyksellä.
”Nuorten kanssa viestittely sujuu helpoiten Whatsappin kautta.”
Sini tekee paljon kotikäyntejä, sillä lapsitoiveista ja seksuaalisuudesta keskusteleminen on usein helpompaa kotona kuin vastaanotolla. Jos yhteinen kieli puuttuu, tulkin voi tilata kännykän päähän. Koskettavia kohtaamisia on ollut paljon.
”Eräs nuori, juuri synnyttänyt nainen asui vauvansa kanssa pienessä huoneessa sukulaisten nurkissa. Kuten kaikkien asiakkaiden kanssa, aloitin keskustelun hänen lapsitoiveistaan. Vasta, jos nainen kertoo, ettei halua lasta, siirryn puhumaan ehkäisystä. Tämä nainen totesi, että haluaa vielä lisää lapsia, mutta ilman kotia ja tuloja se ei ole nyt järkevää. Hän päätti ottaa ehkäisyimplantaatin, ja järjestin sen hänelle ilmaiseksi.”
Kaikki nuoret eivät uskalla hankkia ehkäisyä omasta terveyskeskuksestaan.
Alankomaat on hyvin monikulttuurinen yhteiskunta, jossa sosioekonomiset erot ovat suuremmat kuin Suomessa. Kaikkien kansalaisten pitäisi ottaa maksullinen terveysvakuutus, sillä ilman sitä putoaa pois palveluiden piiristä. Sinin nelihenkinen perhe maksaa 346 euroa kuussa terveysvakuutuksia.
”Mielestäni Suomessa terveydenhuolto on organisoitu paremmin. Täällä on paljon organisaatioita ja projekteja, jotka paikkaavat sosiaaliturvaa ja puutteita turvaverkossa.”
Sini kohtaa työssään myös konservatiivisista uskonnollisista perheistä tulevia nuoria. He pelkäävät usein, että vanhemmat saavat tietää ehkäisyn käytöstä. Siksi he eivät uskalla hankkia ehkäisyä omasta terveyskeskuksestaan.
”Esiaviollinen seksi tai siitä puhuminen on näissä perheissä usein tabu. Tapasin kerran nuoren naisen, joka oli vuoden ajan käyttänyt jälkiehkäisypilleriä jokaisen seksikerran jälkeen eli monta kymmentä kertaa. Keskustelun jälkeen hän päätti hankkia e-pillerit.”
Seksuaaliterveyden keskukseen ohjataan asiakkaita noin kahdenkymmenen sosiaali- ja terveysalan organisaation kautta. Näitä ovat esimerkiksi kodittomien majapaikat, turvakodit ja nuorten tukijärjestöt.
”Kun ammattilaiset kohtaavat työssään asiakkaita, jotka voisivat tarvita apua ehkäisyasioissa, he voivat ohjata ihmiset meille. Jos asiakkaalla ei ole rahaa ehkäisyyn, voimme auttaa. Me myös koulutamme järjestöjen työntekijöitä puhumaan seksuaaliterveydestä.”
Sini tykkää oppia uutta, ja työpaikalla kannustetaan uusien projektien aloittamiseen.
”Olen ehdottanut, että voisimme asettaa poliklinikallamme asiakkaille myös kierukoita ja ehkäisyimplantteja. Ideani meni läpi, ja pääsen kesällä aiheeseen liittyvään koulutukseen.”
Pari kertaa kuussa seksuaaliterveyden keskuksen työntekijät jalkautuvat seksityöntekijöiden Door2Door-tukipisteeseen. Siellä on koronattomana aikana erilaisia teemailtoja: juridista apua, kirjanpitoapua, kielikursseja, promokuvien ottamista ja jopa vaatelainaamo.
”Me tarjoamme seksuaaliterveysneuvontaa ja matalan kynnyksen seksitautitestejä. Samaa palvelua tarjotaan myös seksiklubeilla muutaman kerran vuodessa.”
Seksityöntekijät ovat yllättävän heterogeenistä porukkaa.
Seksityötä voi Alankomaissa tehdä laillisesti, ja siitä maksetaan veroja.
”Seksityöntekijät ovat yllättävän heterogeenistä porukkaa. On nuoria ja keski-ikäisiä, hollantilaisia ja maahanmuuttajia, naisia, miehiä ja transihmisiä. Osa tekee työtä taloudellisesta pakosta, osa siksi, että tykkää siitä tai haluaa hankkia lisätuloja.”
Sinin kotipaikka Haag on kansainvälisten järjestöjen kaupunki, jossa asuu paljon ulkomaalaisia. Kaupungissa on myös pieni 20 oppilaan Suomi-koulu, joka antaa suomen kielen ja suomalaisen kulttuurin opetusta tunnin viikossa. Sini on Suomi-koulun puheenjohtaja.
”Perheemme on sopeutunut Hollantiin hyvin, mutta kyllä meillä on ikävä Suomea, etenkin perhettä, ystäviä ja luontoa.”
Alankomaissa perhe viihtyy siksi, että välimatkat ovat lyhyet.
”Pyörällä pääsee 20 minuutissa hiekkarannalle meren ääreen ja Pariisiin junalla neljässä tunnissa.”
Tosin vähään aikaan matkusteluun ei ole koronan vuoksi mahdollisuutta. Pandemia on vaikuttanut Sinin työhön paljon.
Vuosi sitten keväällä kaikki ei-kiireinen hoito lopetettiin ja koko seksuaaliterveyden keskuksen porukka siirrettiin koronatiimiin.
”Edelleen osa työkavereistani tekee työpäiviä koronatestaus- tai rokotuspisteillä.”
Sinin työpaikalla pyritään huomioimaan sukupuolten moninaisuus.
Seksuaaliterveyden keskus
- Rotterdamin seksuaaliterveyden keskuksessa on 25 työntekijää: 5 sairaanhoitajaa, 4 lääkäriä ja 6 lääkärin avustajaa (vastaavat koulutukseltaan lähihoitajaa).
- Keskus tarjoaa seksuaaliterveysneuvontaa, sukupuolitautitestejä ja seksuaalikasvatusta.
- Keskuksen ehkäisyprojektissa on ollut vuodesta 2017 lähtien 863 asiakasta. Heistä 641 aloitti ehkäisyn käytön.
- Suosituimmat ehkäisykeinot projektissa: implantaatti (32 %), hormonikierukka (22 %), e-pilleri (14 %), kuparikierukka (11 %).
- Sairaanhoitajan palkka keskuksessa on noin 3 400 euroa.
Teksti Reija Ypyä, kuvat Marijn Kuijper ja Sini van Schravendijk Väisäsen kotialbumi
Lue lisää:
Eija palasi kotiseudulleen ja opiskeli hoitajaksi: ”Nahkani paksuuntui palonaisena Hollannissa”
