Työturvallisuuslaki edellyttää, että työnantaja puuttuu epäasialliseen kohteluun.
Työhön liittyvät yhteistyösuhteet on syytä erottaa yksityiselämän ihmissuhteista. Yhteistyösuhteiden tarkoitus on palvella työpaikan perustehtävää eli työntekoa.
Epäasiallinen käytös voi olla esimerkiksi mustamaalaamista, yhteisöstä sulkemista, epäasiallista työnjohtovallan käyttöä, sovittujen työtehtävien muuttamista laittomin perustein, nöyryyttäviä käskyjä, uhkailua, seksuaalista häirintää ja jopa fyysistä väkivaltaa.
Epäasiallinen käytös vaarantaa uhrin terveyden.
Joskus kertaluonteinen tilanne voi täyttää epäasiallisen käytöksen kriteerit, mutta yleensä epäasiallinen käytös on toistuvaa.
Epäasiallista käytöstä eivät ole ihmisten väliset näkemyserot, pulmien käsittely, perusteltu huomautus tai varoitus tai ohjaaminen työkykyarvioon tai hoitoon.
Jos häirintä ei pyynnöstä huolimatta lopu, asiasta on syytä ilmoittaa esimiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle. Myös luottamusmieheltä saa neuvoja ja tukea.
Epäasiallinen käytös vaarantaa uhrin terveyden. Työturvallisuuslaki edellyttää, että työnantaja puuttuu epäasialliseen kohteluun. Ongelma on pyrittävä ratkaisemaan työpaikalla. Tarvittaessa voi kääntyä työterveyshuollon ja aluehallintoviranomaisen puoleen.
Kun ongelmaa käsitellään työpaikalla ja sovitaan, miten toimitaan, myös uhrin pitää toimia sovitusti. Ikävät kokemukset on syytä pyrkiä aktiivisesti unohtamaan, jotta ilmapiiri paranisi. Siksi on tärkeää järjestää myös seurantakeskustelu, jossa voidaan todeta häirinnän päättyneen.
Hyvä työilmapiiri, tasapuolinen kohtelu ja työturvallisuus ehkäisevät epäasiallista käytöstä. Työilmapiiriä edistävät kehityskeskustelut, perehdyttäminen, pelisäännöistä sopiminen, välitön puuttuminen epäasiallisuuksiin, työstä ja tavoitteista puhuminen sekä tietosuojasta huolehtiminen.
Julkaistu Tehy-lehdessä 3/2013
