Opiskelija määrittelee harjoittelulleen opetussuunnitelman mukaiset tavoitteet. Ohjaaja taas katsoo opettajan kanssa, onko tavoitteita tarpeeksi – mutta ei liikaa – ja onko ne mahdollista saavuttaa kyseisessä työpaikassa.
Työnantajaa suositellaan nimeämään opiskelijalle harjoittelussa kaksi ohjaajaa, jotta voidaan varmistaa, että ohjaaja on aina paikalla, vaikka tehdään vuorotyötä.
– Esimies sopii työntekijöiden kanssa, ketkä ohjaavat. Joskus hän joutuu määräämään. Jossain työpaikoissa opiskelijat on keskitetty tietyille työntekijöille ja joissain taas jokainen ohjaa vuorollaan, kertoo Tehyn koulutuspoliittinen asiantuntija Kirsi Coco.
Ohjaaja vastaa opiskelijan kaikesta tekemisestä ja huolehtii, että potilasturvallisuus säilyy. Opiskelija ei voi esimerkiksi jakaa lääkkeitä yksin, ja potilaan siirtotilanteissa ohjaaja varmistaa, että rollaattorin jarrut ovat päällä ja potilaalla on kengät jalassa. Opiskelija saa tehdä asioita itsenäisesti vasta, kun ollaan puolin ja toisin täysin varmoja osaamisesta.
Opiskelijalle pitää kuitenkin osata antaa sopivasti vastuuta oikeaan aikaan. Kun opiskelija on harjaantunut, hän voi saada enemmän tehtäviä, mikä on taas ohjaajan omasta työkuormasta pois. Potilaan näkökulmasta tämä tarkoittaa laadukkaampaa hoitoa, koska hoitajilla on hänelle entistä enemmän aikaa.
Ohjaajan tehtävänä on näyttää, miten teoria kohtaa käytännön.
Harjoittelun sujuminen on kiinni paljon työyhteisöstä. Tunkkainen työilmapiiri heijastuu nopeasti myös harjoitteluun.
– Opiskelijat ovat varsinkin opintojen alkuvaiheessa todella eettisiä ja herkkiä. Jos opiskelija näkee, että työpaikalla esimerkiksi puhutaan potilaille rumasti tai heitä käsitellään kovakouraisesti, hän voi alkaa pohtia, onko alavalinta sittenkään oikea, Kirsi Coco sanoo.
Ohjaajan tehtävänä on näyttää, miten teoria kohtaa käytännön. Vaikka opiskelija on oppinut perustaidot koulussa, hänelle pitää selvittää työpaikan käytännöt juurta jaksaen. Kun opiskelija saa tarpeeksi tietoa ja perusteltua palautetta, harjoittelusta on hänelle mahdollisimman paljon oppia ja iloa.
– Opiskelijalle pitää antaa päivittäin palautetta, niin korjaavaa kuin kannustavaakin, ja kerätä sitä koko työyhteisön jäseniltä, Kirsi Coco sanoo.
Hyvin harva työnantaja maksaa ohjaajille lisäpalkkiota. Tehyn näkemys on, että ohjauksen pitäisi näkyä palkkauksessa, sillä ohjaaminen on varsinkin työssäoppimisjakson alkuvaiheessa työllistävää ja lisäksi loppuarviointi vaatii työtä.
– Ohjaajien kanssa keskusteluissa on tullut esiin, että korvaustakin enemmän tarvittaisiin aikaa ohjaamiseen. Koska hoitajat haluavat tehdä sekä potilastyön että ohjaustyön hyvin, ohjaus vaatisi keskeyttämätöntä aikaa joka viikko, Coco tuumii.
Moni hoitaja on ohjauksen kautta oivaltanut, että hän tekee vaativaa työtä. On paljon asioita, joita hän osaa ja joita hän voi opettaa.
– Kun opiskelijalle pitää selittää, miksi jokin asia tehdään tietyllä tavalla, siinä voi tehdä oivalluksia ja jopa huomata, että jotkin asiat voisi tehdä toisinkin. Ohjaaja saa itsekin kehittyä ammatillisesti, Coco sanoo.
Usein opiskelija ei vielä tiedä, mitä pitäisi kysyä.
Harjoittelun onnistuminen on kiinni paitsi ohjauksesta myös opiskelijasta. Asenne on tärkeä. Vaikka harjoittelupaikka ei tuntuisi omalta, opiskelijan ei heti ensimmäisenä päivänä kannata sanoa, että minähän en tällaiseen työpaikkaan tule valmistuttuani. Silti myös avoimuus on tärkeää. Opiskelijan on hyvä kertoa rehellisesti, missä asioissa hän haluaa lisää harjoitusta ja tukea.
– Monet ohjaajat toivovat, että opiskelija kysyy, jos hän ei tiedä jotain. Mutta useinhan opiskelija ei vielä tiedä, mitä pitäisi kysyä. Siksi avoin keskustelu on tärkeää, Coco muistuttaa.
Joskus käy niin, ettei opiskelija saa tarpeeksi ohjausta. Silloin opiskelijan pitää ensin keskustella asiasta ohjaajiensa kanssa. Jos se ei ole mahdollista tai sillä ei ole vaikutusta, hänen kannattaa olla yhteydessä ohjaajien esimieheen ja ohjaavaan opettajaan. He ovat velvollisia selvittämään asiaa.
– Esimies huolehtii ja vastaa ohjauksen resursseista. Opettaja taas on vastuussa siitä, että työpaikka on sellainen, että opiskelijan opinnot etenevät tavoitteiden suuntaisesti ja ohjaus on sellaista kuin on sovittu.
Opiskelijat kertovat: Tällainen on hyvä ohjaaja
- ”Hyvä ohjaaja huomaa onnistumiset ja mainitsee niistä. Se tuo rentoutta.”
- ”Uskaltaa olla rehellinen. On väärin, jos kaikki negatiivinen tulee esille vasta loppuarviossa.”
- ”Hyvä ohjaaja on mentori. Mentori osaa olla oma itsensä, on helposti lähestyttävä ja omaa hyvät vuorovaikutustaidot. Ei oleta vaan kertoo avoimesti asioista ja opastaa tekemisen kautta. Opiskelija tulee kuulluksi ja saa tarpeeksi vastuuta.”
- ”Hyvällä ohjaajalla on asenne, että tässä on tuleva kollega ja mahdollisesti työkaveri.”
- ”Ei heitä räpiköimään syvään veteen.”
- ”On motivoitunut ja reilu. Ei ihmettele, että eikö tätäkin jo koulussa opetettu.”
- ”Antaa konkreettista palautetta ja kannustaa tekemään uutta.”
- ”Jos ohjaajia on useampia, heidän olisi hyvä kommunikoida keskenään. Ja kaikkien tulisi osallistua loppuraportin kirjoittamiseen.”
- ”Antaa tehdä. Harjoittelun anti jää huonoksi, jos ohjaaja tekee kaiken itse, koska se on nopeampaa.”
- ”Hyvällä ohjaajalla on korvat – ja sydän.”
- ”Tervehtii ja toivottaa tervetulleeksi. Koskee koko työyhteisöä.”
Kommentit on kerätty Tehy-lehden Facebook-sivuilta.
