Jaana Laitinen-Pesola: Ihailen vieläkin tehyläisten rohkeutta

Syntipukin viitta ei sovi tehyläisten harteille, sanoo Jaana Laitinen-Pesola, joka johti Tehyn työtaistelua vuonna 2007.

Kuvateksti
Jaana Laitinen-Pesola toimi Tehyn puheenjohtajana vuosina 1997–2013. Nykyään hän on kokoomuksen kansanedustaja. Kuva: Kirsi Tuura

1. Tehyn Tahdon asia -työtaistelusta on 10 vuotta. Mitä ajattelet siitä nyt?

Ensimmäisenä mieleeni tulee, että onneksi työtaistelu käytiin silloin, eikä jääty odottamaan. Ajoitus oli juuri oikea. Taloustilanne oli hyvä, ja suomalaisten enemmistö oli vaatimustemme takana. Aloitimme valmistautumisen hyvissä ajoin. Kiersimme jäsenien luona ja vaikutimme eduskuntavaalien aikaan päättäjiin. Jäsenistö oli kypsä toimimaan ja vuoden 1995 lakon pettymys oli väistynyt.

Ihailen vieläkin tehyläisten rohkeutta. Joukkoirtisanoutuneet panivat itsensä uskomattomalla tavalla likoon. Yhteishenki oli jotakin sellaista, mitä en ollut aiemmin nähnyt. Työtaistelu ravisteli koko suomalaista yhteiskuntaa. On poikkeuksellista, että naisvaltainen ala tekee jotakin senkaltaista. Me näytimme, että Tehy on oikeasti edunvalvontajärjestö.

2. Mikä oli työtaistelun tiukin paikka?

Marraskuinen viikonloppu ennen joukkoirtisanoutumisen mahdollista realisoitumista. Neuvottelimme lauantaina myöhään yöhön. Kun lähdin Bulevardilta valtakunnansovittelijan luota, tunnelma oli ahdistava: tästä ei tule mitään. Sunnuntaina sovittelulautakunnan jäsen, alivaltiosihteeri Martti Hetemäki soitti minulle ja ratkaisu alkoi hahmottua.

Paineen alla eläminen kesti pitkään. Neuvottelut alkoivat elokuussa eikä niiden aikana ehtinyt oikein elää muuta elämää. Kuvaavaa on, että Helsingin asuntoni jääkaappi oli koko tuon ajan rikki. Minulla oli pieni Tehyn kylmälaukku, jossa säilytin paria jukurttia. Oli niin hektistä, etten saanut soitettua korjaajaa. Kun viimein soitin, korjaaja varmisteli, pärjäänkö vielä huomiseen. Vastasin, että juuri ja juuri. Oikeasti olin ollut melkein puoli vuotta ilman jääkaappia.

3. Mitä sanot niille, joiden mielestä Tehy tuhosi maan talouden?

Yksityissektori avasi kierroksen korkeilla palkankorotuksilla. KT:n työmarkkinajohtaja Markku Jalonen levitti tehyläisten taistelemat korotukset koko kuntasektorille. Ratkaisu olisi ollut paljon halvempi, jos työnantaja ei olisi tehnyt niin.

Naisista yritetään tehdä syntipukkeja. Uskon ja toivon, etteivät tehyläiset ota syntipukin viittaa harteilleen. Asenteet naisia kohtaan näkyivät jo taistelun aikaan: esimerkiksi OAJ:n Erkki Kangasniemi tytötteli Tehyn edunvalvontajohtaja Minna Hellettä tv-lähetyksessä.

4. Millaista oli vaihtaa ay-johtajasta kansanedustajaksi?

Aika helpottavaa. Nautin siitä, että saan tehdä vaikuttamistyötäni rauhassa. Haluan julkisuutta asioiden kautta, en itseni. Kaipaan Tehystä työkavereita ja jäseniä. Olen tälläkin viikolla menossa puhumaan tehyläisille, ja se tuntuu aina kuin tulisin kotiin.

Puheenjohtajana opin avaamaan suuni ja perustelemaan mielipiteeni. Siitä on hyötyä nykyisessä työssäni.

5. Sote-uudistuksessa on päästy eteenpäin. Miltä uudistus näyttää hoitajien kannalta?

Uskon, että asiantuntijasairaanhoitajien rooli kasvaa. Soten paikallisessa valmistelussa on otettava henkilöstö mukaan. Tässä on ollut suuria alueellisia vaihteluja. Sote aiheuttaa totta kai epävarmuutta, mutta henkilöstöä tarvitaan. Heidän osaamistaan ei tulla heittämään hukkaan.

Kansanedustajana tärkeä tavoitteeni on, että sote saadaan maaliin mahdollisimman järkevästi. Olen myös palkansaajien asialla ja siinä riittää tekemistä. Kun on hallituspuolueessa, joutuu joskus tekemään päätöksiä, jotka eivät itseä miellytä. Niistäkin on kannettava vastuu.