Jos tyttöä uhkaa sukuelinten silpominen, sote-ammattilaisen pitää tehdä ilmoitus

Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset tarvitsevat lisää tietoa ja osaamista tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisesta. Myös riskiryhmät tarvitsevat lisää tietoa ja tukea.

THL ja sosiaali- ja terveysministeriö ovat julkaisseet toimintaohjelman silpomisen estämiseksi. Tehy on mukana ohjelman toteuttamisessa. Keskeisenä tavoitteena on vahvistaa sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten ja opiskelijoiden osaamista, jotta he pystyvät ottamaan silpomisen puheeksi.

Sote-alan ammattilaiset ovat ilmoitusvelvollisia, kun silpominen uhkaa tai on jo tapahtunut. Silpominen voidaan katsoa Suomen rikoslain perusteella törkeäksi pahoinpitelyksi.

– Jokaisen ammattilaisen, joka kohtaa silpomisperinnettä harjoittavista maista lähtöisin olevia asiakkaita, on pyrittävä estämään mahdollinen silpominen, painottaa Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.

Hänen mukaansa tehyläiset kohtaavat päivittäin silpomisuhan alla olevia tai silvottuja tyttöjä ja naisia muun muassa päiväkodeissa, kouluterveydenhuollossa, synnytyssairaaloissa, äitiys- ja lastenneuvoloissa sekä nuorisotyössä.

Suomessa on jo toteutettu monia hyviä käytäntöjä tyttöjen silpomisen estämiseksi. Näitä on tarkoitus jatkaa. Lisäksi halutaan edistää silpomisen läpikäyneiden tyttöjen ja naisten hyvinvointia sekä parantaa heille tarjottavien palvelujen laatua ja saatavuutta. Lähitulevaisuuden tavoitteena on, että Suomessa asuvia ja oleskelevia tyttöjä ei silvota eikä lähetetä ulkomaille silvottavaksi.

Maailmassa arvioidaan olevan tällä hetkellä noin 200 miljoonaa silpomisen kokenutta tyttöä ja naista. Suomessa heistä asuu arviolta noin 10 000. Silpomisuhan alla elää Suomessa noin 650–3 080 tyttöä.

Toimintaohjelman taustalla on Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta. Se velvoittaa Suomea laatimaan kattavat ohjeet ja takaamaan toimivan järjestelmän silpomisen estämiseksi.