Oulun yliopistollisessa sairaalassa testataan parhaillaan omassa pajassa rakennettua kierrätyskärryä. Kuva: Jussi Tuokkola

Kertakäyttöisyys löi läpi sairaaloissa – ”Nyt pitäisi palata askel taaksepäin”

Materiaalien lajittelu lisääntyy terveydenhuollossa, mutta kierrätyksen logistiikka aiheuttaa päänvaivaa.

Sairaanhoitaja Outi Juva-Tenlén sipaisee saksilla tottuneesti kaulan muovisesta infuusionestepullosta. Hän pudottaa pullo-osan muovin keräysastiaan ja kovemmasta, merkitsemättömästä muovista valmistetun kaulaosan polttokelpoisen jätteen astiaan. Pullon kyljessä oleva pieni metalliliuska sujahtaa metallinkeräysastiaan.

Muovijätteen – tai kiertotalouden termein uudelleenkäytettävän raaka-aineen – määrä kasvaa terveydenhuollossa vuosi vuodelta. Muovi on terveydenhuollossa käytännöllinen ja välttämätönkin raaka-aine, mutta samalla moni hoitotyön tekijä on huolissaan ympäristöstä. Virtaahan käsien kautta jatkuvalla syötöllä muun muassa kertakäyttöisiä tuotteita.

Mainos (teksti jatkuu alla)
Mainos

Muovia myös kerätään sairaaloissa ja muissa terveydenhuollon toimipisteissä aiempaa enemmän.

”Luulen, että intoa erilaisen muovin keräämiseen lisää se, että kodeissa kerätään jo kuluttajamuovia”, sanoo Tyksin sydänvalvonta ja sydänvuodeosasto 3:lla työskentelevä Juva-Tenlén. Hän kuuluu Tyksin ensimmäisiin ekotukihenkilöihin, joita on koulutettu vuodesta 2011 lähtien.

”Ympäristötietoisuus on ollut jatkuvasti kasvussa.”

Saman on huomannut toimitilakoordinaattori Markku Vaarala Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiristä.

”Oysissä esimerkiksi keskusleikkaussalin muovinkeräys on lähtenyt liikkeelle hoitajista. He ovat erittäin kiinnostuneita siitä, mihin jätteet menevät ja mitä niille tapahtuu. He haastavat minua tässä työssä”, sanoo Vaarala.

Vaarala työskenteli ennen nykyistä pestiään 10 vuotta tehohoidon sairaanhoitajana ja 10 vuotta päätoimisena työsuojeluvaltuutettuna. Oysissa ei ole varsinaisia ympäristövastuuhenkilöitä, mutta Vaarala tukeutuu työssään itselleen tuttuun työsuojeluorganisaatioon ja aktiivisiin hoitajiin.

Olemme lyhyessä ajassa muuttaneet koko sairaalamaailman kertakäyttömaailmaksi.

Sairaanhoitaja, ympäristövastaava Jouni Hilvo

Husin Meilahden sairaalan teho- ja tehovalvontaosastolla työskentelevän sairaanhoitajan, ympäristövastaava Jouni Hilvon mielestä kaikkien hoitoalan työntekijöiden olisi tarpeellista saada peruskoulutus ympäristöasioista. Hän kaipaa myös laajempaa ajattelutavan muutosta:

”Olemme lyhyessä ajassa muuttaneet koko sairaalamaailman kertakäyttömaailmaksi. Nyt pitäisi palata sieltä taaksepäin”, hän sanoo.

Uudistuva jätelainsäädäntö asettaa uusia erilliskeräysvelvoitteita myös julkiselle terveydenhuollolle. Uusi jätelaki on tarkoitus saada voimaan heinäkuun 2021 alusta. Jäteasetus, johon sisältyvät lain konkreettiset velvoitteet, on valmisteluvaiheessa.

Tyksissä kerätään numerolla 04 merkittyjä, puhtaita muoveja osastoilta sekä kuluttajamuovipakkauksia henkilökunnan taukotiloista. 04 on kirkasta tai värillistä kalvomuovia, josta voidaan jatkojalostaa esimerkiksi muovipusseja.

Tyksissä oli kuluneena talvena käynnissä useita pilottihankkeita, joiden aikana hoitohenkilökunta lajitteli eri muovilajeja jäteyhtiö Lassila & Tikanojan ympäristöhuollon asiantuntija Eeva Lammin antamien ohjeiden mukaan. Lammi on toiminut useiden vuosien ajan Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin yhteistyökumppanina kiertotalousasioissa.

”Olen saanut huomata, että terveydenhuollon ammattilaiset ovat oma-aloitteisia ja tarkkoja ja he ottavat asioista selvää. Kun ohjeistus on selkeää, he toimivat sen mukaan”, Lammi sanoo.

Piloteissa kerättiin numeroilla 02, 05 ja 06 merkittyjä muoveja. Lammille myös lähetettiin tunnistettavaksi muovilajeja, joita ei ollut merkitty. Muun muassa desinfiointiaine- ja pesuainepullot on valmistettu 02-muovista, ja niistä voidaan edelleen jalostaa samanlaisia tuotteita. 05-ja 06-merkityt tuotteet voivat olla esimerkiksi steriilien instrumenttien alustana olevia koteloita, joista voidaan jatkojalostaa vastaavia.

”Kartoitimme pilotissa, kertyykö osastoilta riittävästi puhtaita eriä, ja kyllä kertyi”, sanoo Lammi.

Pilottien jälkeen Tyksissä on alettu suunnitella lajitteluohjeistusta ja materiaalivirtojen logistiikkaa.

Outi Juva-Tenlénin käsittelemä infuusionestepullo kuvastaa hyvin muovinkeräyksen nykytilaa terveydenhuollossa. Osa muovista on selkeästi merkitty materiaalista kertovalla numerokoodilla, jolloin se voidaan lajitella toimipisteessä ja jäteyhtiö saattaa löytää sille kannattavan jatkojalostustavan. Samassa tuotteessa voi kuitenkin olla sekaisin eri muovilaatuja, joista osaa ei ole merkitty mitenkään. Tällaisia ovat infuusionestepullojen lisäksi muun muassa steriilipakkaukset, joiden toinen puoli on kuitua ja toinen numeroimatonta muovia.

Eeva Lammi on ohjeistanut heittämään tunnistamattomat muovit mieluummin polttokelpoiseen jätteeseen kuin pilaamaan toisten huolella erottelemaa jäte-erää. Ohje on hyvä selkänoja myös ekotukihenkilölle.

”Ekotukihenkilön haaste on juuri se, miten kertoa työkavereille riittävän selkeästi näistä muovilaaduista ja siitä, mikä kelpaa kierrätykseen ja mikä menee polttoon. Ihmisten motivaatio tahtoo häipyä siinä kohtaa, kun menee liian vaikeaksi”, Juva-Tenlén sanoo.

Hän vie tällä hetkellä sydänvalvonnassa ja sydänvuodeosasto 3:lla ponnekkaimmin eteenpäin juuri muovin keräykseen liittyviä asioita.

”Muovia kannattaa ehdottomasti kerätä ja lajitella. Vaikka vielä ei kaikelle muoville löydy jatkojalostuskohdetta, niin kehitys menee koko ajan eteenpäin.”

Ihmisten motivaatio tahtoo häipyä siinä kohtaa, kun menee liian vaikeaksi.

Sairaanhoitaja, ekotukihenkilö Outi Juva-Tenlén

Eeva Lammin mukaan merkitsemättömien muovien ohella ongelmallisimpia ovat PVC-muovit eli numerolla 03 merkityt muovit, joille ei ole toistaiseksi löytynyt jatkojalostuskäyttöä. Samoin 07:llä merkityt muovit, jotka ovat yleensä sekoite- tai monikerrosmuoveja.

Mutta kehitys etenee: Neste Oyj on vienyt onnistuneesti päätökseen ensimmäisen teollisen mittakaavan koeajon, jossa prosessoitiin 400 tonnia nesteytettyä jätemuovia. Johtaja Mercedes Alonso kuvailee tehtävää olevan vielä paljon, mutta koeajo oli hänen mukaansa suuri askel vaikeasti kierrätettävien pakkaus- ja sekajätemuovien muuttamiseksi jätteistä arvokkaiksi resursseiksi.

Muovinkeräyksen pioneeri on Husin Peijaksen sairaalan leikkausosasto K, jossa aloitettiin muovinkeräyksen pilotti vuonna 2016. Tällä hetkellä Husissa kerätään sairaalakiinteistöstä riippuen muovilajeja 01, 02, 04 ja 05.

Muovin kerääminen näyttäytyy kuitenkin vielä marginaalisena, kun määriä verrataan kokonaisjätemääriin. Vuonna 2020 Husissa kerättiin ja lajiteltiin muovia hyötykäyttöön yli 68 tonnia. Kokonaisjätemäärä oman jätehuollon kautta kerättynä oli vajaat 7 500 tonnia.

Tällaisiin jätemääriin liittyy myös kysymyksiä keräämisen ja lajittelun vaatimista tiloista, keräysastioista ja niiden puhdistamisesta, keräämiseen ja lajitteluun käytetystä työajasta, hygieniasta, paloturvallisuudesta ja logistiikasta.

Ympäristöhuollon asiantuntija Eeva Lammi on huomannut, että sairaaloiden suunnitteluvaiheessa ei aina osata kiinnittää huomiota siihen yksittäiseen jätejakeeseen, jonka reitti on mietittävä aina loppukäsittelyyn saakka. Soittokierros yliopistosairaaloihin kertoo samaa: tilat on yleensä alimitoitettu.

Terveydenhuolto on yksi merkittävimmistä ympäristöä kuormittavista palvelualoista. Tämä johtuu muun muassa siitä, että alalla käytetään runsaasti kertakäyttöisiä tuotteita. Erityisjätteitä ja vaarallisiakin jätteitä syntyy, mutta valtaosa jätteestä on tavanomaista eli samanlaista jätettä, jota syntyy kotitalouksissa: paperia, pahvia, lasia, metallijätettä, biojätettä, muovia.

Vaikka jätteen lajittelu kasvaa koko ajan, toistaiseksi suurin osa tavanomaisesta jätteestä menee Tyksissä ja Oysissä poltettavaksi. Husissa kaikesta yhdyskuntajätteestä eli sekajätteestä ja erilliskerättävästä, hyödynnettävästä jätteestä ohjattiin materiaalihyötykäyttöön viime vuonna 44 prosenttia.

Toisen jäte on toisen raaka-aine.

Ympäristöhuollon asiantuntija Eeva Lammi

Kiertotalousajattelun mukaisesti ensisijaista on aina jätteen välttäminen. Seuraavaksi ympäristöystävällisintä on uudelleenkäyttö, sitten materiaalien kierrätys ja vasta viimeisenä polttaminen.

”Polttaminen on kaikkein vanhanaikaisinta, sillä siinä materiaali häviää lopullisesti kierrosta. Jotta saisimme aikaan kiertotalouden, toisen jätettä pitäisi ajatella toisen raaka-aineena”, sanoo Eeva Lammi.

Samaa mieltä ovat yliopistosairaaloiden ympäristöihmiset. Outi Juva-Tenlén kokee, että hän pystyy ekotukihenkilönä vaikuttamaan eniten materiaalien kierrättämiseen. Häntä kiinnostavat myös eettiset hankinnat, joiden kautta pystytään pureutumaan jätteiden välttämiseen tai muiden kuin muovista valmistettujen tuotteiden käyttöönottoon.

”Olemme lähettäneet hankintaan esimerkiksi viestiä, että voisiko muovisten lääkekippojen tilalle löytää kartongista valmistettuja.”

Juva-Tenlén näkee kiertotalouden edistämisen kannalta ehdottoman välttämättömänä, että organisaatio on johtoa myöten asian takana. Mutta yhtä lailla tärkeää on huuhtaista taukohuoneessa oman välipalajogurtin purkki ja kansi. Sitten purkki kuluttajamuovin keräysastiaan ja kansi metallin- tai muovinkeräykseen.

Mutta mistä tietää, onko kansi muovia vai metallia? Purista se ruttuun. Jos kansi jää ryttyiseksi, se on metallia. Jos se palautuu, se on muovia.

Juttua varten on haastateltu myös apulaisosastonhoitaja Viivi Kaskenahoa Kysistä, sairaanhoitaja Ilpo Turusta Taysista, kestävän kehityksen johtaja Leena Setälää Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiristä ja hallitussihteeri Jussi Kauppilaa ympäristöministeriöstä.

Teksti Ulla Ojala, kuvat Jussi Tuokkola

Lue lisää:

Hoitotarvikkeet, työvaatteet, kahvimukit… Terveydenhuollossa voi tehdä monenlaisia ympäristötekoja

Mainos
Mainos