Mikään terveyden tai hyvinvoinnin tekijä ei liity pelkästään potilaan ulkomaalaistaustaan. Kuva: iStock

Kohtaa ihminen – potilas ei ole vain kulttuurinsa tai uskontonsa edustaja

Maahanmuuttajien kohtaamisessa kiinnitetään joskus liikaa huomiota kulttuurieroihin.

Kulttuuri ja uskonto vaikuttavat ihmisten terveyskäsityksiin ja siihen, miten he kokevat ja ilmentävät fyysisiä ja psyykkisiä oireitaan. Kulttuuritausta on silti vain yksi osa ihmistä.

Elämänkokemus, koulutus, ikä ja taloudelliset mahdollisuudet merkitsevät potilassuhteessa usein enemmän. Mikään terveyden tai hyvinvoinnin tekijä ei liity pelkästään potilaan ulkomaalaistaustaan. Myöskään sairaudet eivät useimmiten eroa kantasuomalaisten vaivoista.

Mainos (teksti jatkuu alla)
Mainos

Mutta erojakin löytyy. Pakolaisia Turussa hoitava terveyskeskuslääkäri Valentina Oroza kertoo, että pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden kanssa ei tarvitse juurikaan käsitellä niitä asioita, jotka aiheuttavat paljon keskustelua kantasuomalaisten kanssa. Pakolaiset ja turvapaikanhakijat eivät esimerkiksi juurikaan vastusta rokotuksia. Myöskään kolesteroli- tai kilpirauhaslääkitys ei ole heille yleensä ongelma.

Liikunnan puute

Pakolaistaustaisten potilaiden kivut voivat selittyä liikunnan ja lihasmassan puutteella - samalla syyllä kuin monet kantasuomalaisten vaivat.

Etenkin Lähi-idästä ja Afrikasta tulevat naiset liikkuvat liian vähän. Ajatus liikuntaharrastuksesta saattaa olla heille vieras. Yhteisölliseen kulttuuriin kuuluva saattaa innostua liikkumaan, jos lähipiiri lähtee mukaan. Potilaalle kannattaa vinkata myös kotona liikkumisen mahdollisuudesta ja näyttää jumppavideoita netistä.

Diabetes

Kakkostyypin diabetesta on syytä seuloa samoilla perusteilla kuin kantasuomalaisiltakin. Sairastumiseen vaikuttavat perinnöllisen alttiuden lisäksi ylipaino ja vähäinen liikunta.
Pakolaistaustaisia naisia kannattaa kannustaa esimerkiksi kävelemään. Kakkostyypin diabeteksen ehkäisemiseksi riittää, että kävelee puoli tuntia enemmän päivässä.

D-vitamiini

Tummaihoiset ja peittävästi pukeutuvat maahanmuuttajat kärsivät usein pahasta D-vitamiinin puutoksesta. Heidän tulisi nauttia D-vitamiinilisää ympäri vuoden koko loppuelämänsä.
Vastaanotolla voi näyttää D-vitamiinipurkkia, josta potilas voi ottaa kännykällä kuvan muistutukseksi.

Perimästä johtuvat sairaudet

Maahanmuuttajien yleisimmät perimästä johtuvat sairaudet ovat anemioita. Ne näkyvät verenkuvassa poikkeavina hemoglobiiniarvoina.

Välimeren ympäristöstä ja Lähi-idästä kotoisin olevalla saattaa olla synnynnäinen hemoglobiinipoikkeavuus eli talassemia. Se ei johdu raudanpuutteesta, eikä potilaalle saa antaa rautaa turhaan. Sairauden perinnöllisyydestä on tärkeä puhua nuorten kanssa, koska sukulaisavioliitot ovat monissa kulttuureissa yleisiä.

Sirppisoluanemia on talassemiaa harvinaisempi.

Tartuntataudit

Joitakin tartuntatauteja esiintyy maahanmuuttajille enemmän kuin muulla väestöllä. Esimerkiksi B-hepatiitti- ja tuberkuloositartunnat ovat yleisempiä kuin kantaväestöllä.

Kiintiöpakolaisina ja turvapaikanhakijoina tulleille tehdään infektioseulontoja keuhkotuberkuloosin, B-hepatiitin, hivin ja kupan toteamiseksi.

Synnyinmaassaan vierailevat voivat sairastua esimerkiksi malariaan. He eivät ole aina yhteydessä terveydenhuoltoon ennen matkalle lähtöä, joten he jäävät usein vaille rokotuksia, estolääkitystä ja terveysneuvontaa.

Lisääntymisterveys

Intiimeistäkin asioista kannattaa kysyä suoraan ilman oletuksia siitä, miten perheessä on tapana toimia.

Asiakas ei ole välttämättä tottunut puhumaan seksuaalisuudesta. Hänelle voi sanoa, että täällä saa puhua kaikesta, ja korostaa vaitiolovelvollisuutta. Ehkäisystä kannattaa kysyä suoraan, sillä käytössä saattaa olla jokin "luonnollinen menetelmä". Ammattilaisen tehtävä on tarjota luotettavampaa vaihtoehtoa ilman tuputtamista.

Naisten sukuelinten silpomisia tehdään yli 30 maassa. Käytäntö herättää tunteita, mutta kauhistelu ei ole oikea tapa auttaa.

Sosiaali- ja terveysministeriö on laatinut ohjeet, miten naisten suku-elinten silpomista ehkäistään Suomessa. Jos perhe kuuluu silpomista harjoittavaan kulttuuriin, heiltä pitää kysyä maahan tullessa, mitä mieltä he ovat perinteestä ja kirjata keskustelu potilasasiakirjaan. Asiaan palataan, jos perheeseen syntyy tytär. Tällöin vanhemmille korostetaan silpomisen terveyshaittoja, muistutetaan Suomen laista ja kerrotaan, että tytär on leikkaamattomana täydellinen.

Asenteet silpomista kohtaan ovat muuttuneet valistustyön ansiosta. Valistusta ovat tehneet muun muassa Suomen somalialaiset terveydenhuollon ammattilaiset. Lisää sukuelinten silpomisesta voi lukea Lastensuojelun käsikirjasta.

Jo leikatuille naisille on syytä tarjota avausleikkausta. Niiden onnistumisista on hyviä kokemuksia. Klitoris on laaja elin, joten myös seksuaalinen nautinto on mahdollista.

Psyykkinen oireilu

Konfliktialueilta tulevilla on masennusta ja ahdistusta. Moni on nähnyt ja kokenut väkivaltaa, menettänyt omaisiaan ja joutunut jopa kidutetuksi. Psyykkinen oireilu voi alkaa, kun pääsee vaarasta turvaan. Vaikeistakin traumoista voi toipua, mutta osalle kehittyy ahdistushäiriöihin kuuluva traumaperäinen stressihäiriö.

Oireita voivat aiheuttaa myös Suomessa koettu syrjintä, ero omasta perheestä ja yhteiskunnallisen aseman muutos.

Mielenterveysongelmat oirehtivat unettomuutena ja keskittymisvaikeuksina. Kärsimys näyttäytyy usein epämääräisinä somaattisina oireina, ja ongelma saattaa purkautua unta ja vointia koskevien kysymysten kautta. 

Kysy, älä oleta

  • Ota ihminen yksilönä, edusti hän mitä kulttuuria, uskontoa tai kansaa hyvänsä.
  • Kysy avoimia kysymyksiä. Kuuntele potilaan vastauksia.
  • Älä oleta mitään etukäteen. Anna potilaan kertoa itse arvoistaan ja asenteistaan.
  • Varaa tarvittaessa asioimistulkki ja tupla-aika. Älä käytä lasta tulkkina.
  • Tutustu potilaan taustaan huolellisesti.
  • Ota luku- ja kirjoitustaidottomuus huomioon. Käytä tarvittaessa kuvia.

Asiantuntijana terveyskeskuslääkäri Valentina Oroza

Julkaistu Tehy-lehdessä 12/2017

Mainos
Mainos