Kuka saa antaa koronarokotteen?

Kuvateksti
Koronarokotukset alkoivat viime vuoden lopulla. Kuva: Lehtikuva

Kysymykseen vastaa Tehyn terveyspoliittinen asiantuntija Anne Lindgren:

Olen sairaanhoitaja. Saanko rokottaa? Mitä vaatimuksia liittyy koronarokotteen antamiseen?

 

Rokotusasetuksen mukaan lääkäri vastaa rokotustoiminnan suunnittelusta ja toteutuksesta. Rokotuksen pistoksena saa antaa vain lääkäri tai asianmukaisen rokotuskoulutuksen saanut sairaanhoitaja, terveydenhoitaja tai kätilö tai edellä mainittuun terveydenhuollon ammattiin opiskeleva. Myös sairaanhoitajana laillistettu ensihoitaja saa antaa rokotuksia.  

Covid-19-rokotuksista annetun asetuksen nojalla koronarokotteen saa pistoksena saa antaa myös asianmukaisen rokotuskoulutuksen saanut hammaslääkäri. Rokotuksen voi antaa lääkäriksi, hammaslääkäriksi, sairaanhoitajaksi, terveydenhoitajaksi tai kätilöksi opiskeleva henkilö kyseistä ammattia itsenäisesti harjoittavan ammattihenkilön johdon ja valvonnan alaisena.  
 
22.12.2021 tuli voimaan asetusmuutos, jonka mukaan myös riittävän lääkehoidon osaamisen ja asianmukaisen rokotuskoulutuksen saanut bioanalyytikko, lähihoitaja ja perushoitaja voivat antaa koronavirusrokotteita laillistettujen ammattihenkilöiden (hammaslääkäri, sairaanhoitaja, terveydenhoitaja, kätilö tai sairaanhoitajana laillistettu ensihoitaja) välittömän johdon ja valvonnan alaisena. Rinnakkain työskentely varmistaa potilasturvallisuutta, toiminnan laatua ja ammatillista luotettavuutta. 

Rokottajalla tulee olla riittävät tiedot koronavirustaudista ja eri koronavirusrokotteista ja niiden käytöstä. Häneltä vaaditaan taidot rokottamiseen, asiakkaan ohjaamiseen ja neuvontaan. 
 
Opiskelija voi rokottaa rokotuskoulutuksen saaneen ammattihenkilön johdon ja valvonnan alaisena. Terveydenhoitaja-, sairaanhoitaja- tai kätilöopiskelija voi toimia tilapäisesti laillistetun terveydenhuollon ammattihenkilön tehtävissä. Ensin hänen pitää kuitenkin suorittaa hyväksytysti kaksi kolmasosaa kyseisen koulutuksen opinnoistaan. Rokottamisen näytön voi ottaa vastaan kokenut rokottaja. Toimintayksikön johto vastaa rokottajien perehdytyksestä ja riittävän osaamisen varmistamisesta. Opiskelijalle pitää nimetä ohjaaja, joka toimii samassa toimintayksikössä kuin opiskelija. Ohjaajan tulee olla opiskeltavaa tutkintoa vastaava laillistettu ammattihenkilö, jolla on riittävä käytännön kokemus rokottamisesta ja joka on perehtynyt toimintayksikön rokotustoimintaan. 

Rokotustoiminnan suunnittelusta ja toteutuksesta vastaa lääkäri. Lääkärin valvonta ei välttämättä tarkoita konkreettista läsnäoloa rokotushetkellä, mutta lääkäri on vastuussa siitä, että rokottajalla on asianmukainen koulutus ja ajantasainen ammattitaito. Lisäksi pitää olla asianmukainen välineistö sekä rokottamiseen että rokotuskomplikaatioiden hoitamiseen. 

Rokotukset on kirjattava rakenteisessa muodossa sellaiseen potilastietojärjestelmään, josta tieto voidaan poimia valtakunnalliseen rokotusrekisteriin osana Hoitoilmoitusjärjestelmää (Hilmo). Annetut rokotukset on merkittävä potilasasiakirjaan joko rokotusten seurantalomakkeelle tai vastaavaan kohtaan sähköisessä tietojärjestelmässä. Rokotustapahtuma pitää tilastoida käynniksi potilastietojärjestelmään. Annetut rokotukset on hyvä merkitä myös rokotettavalle annettavaan terveyskorttiin, kansainväliseen rokotuskorttiin tai lapsuusiän terveyskorttiin. 

Rokottajat tarvitsevat rokottamiseen kirjallisen luvan. Rokotusosaamiseksi ei riitä, että rokottaja osaa antaa lääkkeen injektiona. Toimintayksikössä on varmistettava, että rokottajalla on tehtävän edellyttämä teoreettinen osaaminen. Lisäksi sairaanhoitajan on suoritettava työyksikössä näytöt eri rokottamistekniikoista hyväksyttävästi. Rokottamisen näytön ottaa vastaan kokenut rokottamisluvallinen laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö.  

Ammattikorkeakouluopiskelijat suorittavat valtakunnallisen rokotusosaamisen teoriakokonaisuuden. Rokotusosaamisen koulutuskokonaisuus koostuu kahdesta opintojaksosta, joista voi suorittaa molemmat tai vain toisen: rokotusosaamisen perusteet ja rokotusosaamisen syventäminen. Jos kokonaisuutta ei ole suorittanut opiskelujen aikana, sen voi suorittaa maksullisena, verkossa toteutettavana täydennyskoulutuksena. Rokotusosaamisen koulutuskokonaisuuden suorittaminen toimii näyttönä teoreettisesta osaamisesta. Ammattikorkeakoulut ja ammattioppilaitokset suunnittelevat omaa koulutusta koronarokotuksiin.  

Rokottajan on osattava antaa rokottamiseen liittyviä ohjeita. Hänen on myös pystyttävä keskustelemaan rokottamiseen liittyvistä asioista rokotettavan tai hänen vanhempansa kanssa. Tarvittaessa rokottajan pitää pystyä kertomaan, mitä rokottamattomuus tarkoittaa yksilö- ja väestötasolla. 

Rokottajan on aina ennen rokottamista tarkistettava, että rokotus on tarpeellinen ja että esteitä rokotteen antamiselle ei ole. Rokottajan on osattava tunnistaa ne tilanteet, joissa tulee konsultoida esimerkiksi toimipisteen rokotusvastuulääkäriä. 

 

Lue lisää:

Usein kysyttyjä kysymyksiä koronarokotteesta.

Vastaus on päivitetty 16.12.2021 klo 10.14.

Vastaus on päivitetty 10.1.2022 klo 13.05

Suosittelemme sinulle

Tehy
Julkaisupäivämäärä
28.4.2021
Tehy
Julkaisupäivämäärä
24.6.2021
Hyvä kysymys
Julkaisupäivämäärä
26.4.2022