Ihmisen tiedonkäsittely pystyy pureutumaan vain osaan ympäristöstä välittyvästä tiedosta. Työmuisti on työpöytä, jolle nostetaan tietoja sekä ulkomaailmasta että säilömuistiin tallentuneista pitkäkestoisista tieto- ja kokemusvarastoista. Asiat häviävät mielestä, kun tehtävä on tehty.
Säilömuistissa ovat ammattiin liittyvät tiedot ja taidot. Rutiinit palautuvat mieleen ilman erityistä ponnistelua. Mieleenpalautus voi kuitenkin epäonnistua. Tällöin ihminen tietää muistavansa asian, mutta ei saa sitä mieleensä. Kun ihminen uupuu, sekä mieleenpalautus että -painaminen tuntuvat vaikeilta. Kuormituksesta johtuvat vaikeudet ovat yleensä aika- ja paikkasidonnaisia: lomalla vaikeuksia ei ole.
Muistisairaudet ovat erilaisia kuin kuormitusperäiset muistipulmat. Muistisairauksien aiheuttamista tiedonkäsittelyn heikkouksista aiheutuu vähitellen ongelmia myös silloin, kun kuormitusta ei ole. Kyse ei ole aivoperäisestä muistihäiriöstä, jos asiat palautuvat mieleen rauhallisen miettimisen jälkeen.
Ikääntyminen ei vaikuta säilömuistiin.
Normaaliin ikääntymiseen liittyy hitaasti ilmeneviä tiedonkäsittelyn muutoksia. Ne ovat hyvin vähäisiä verrattuna aivosairauksien aiheuttamiin muutoksiin.
Työmuisti hidastuu ja kapeutuu jonkin verran, mutta säilömuistiin ikääntyminen ei vaikuta. Havainnointi, kielikyvyt ja ajattelun taidot eivät heikkene työiän viimeisinäkään vuosina.
Ikääntyessään ihminen alkaa unohtaa uusien ja harvemmin tapaamiensa ihmisten nimiä. Kyse on normaalista ilmiöstä, josta ei tarvitse olla huolissaan. Aihetta huoleen on, jos tuttujen ihmisten tai jopa perheenjäsenten nimet ovat kateissa.
Kuikka, Akila, Pulliainen ja Salo: Miksi muisti pätkii? Työterveyslaitos 2011.
Julkaistu Tehy-lehdessä 16/2011
