Työpaikalla saattaa tulla eteen tilanne, jossa potilas, omainen tai työnantaja haluaa kuvata työtä. Kaikissa tilanteissa kuvaukseen ei tarvitse suostua.
Luvallista kuvaaminen on julkisessa tilassa eli paikassa, johon yleisöllä on vapaa pääsy. Kuvaaminen tarkoittaa sekä videota että perinteistä valokuvaa.
– Kuvaus ei kuitenkaan saa olla häiritsevää. Sellaista voisi olla esimerkiksi se, että kuvaaja menee kameran kanssa toisen naaman eteen, vt. lakimies Matias Nyman Tehystä sanoo.
Valvontakameroiden asentamisesta pitää käydä yhteistoimintaneuvottelut.
Terveydenhuollossa julkisia tiloja ovat esimerkiksi aulat ja käytävät. Potilashuoneet sen sijaan ovat yksityisiä tiloja, joissa kuvaamiseen tarvitaan potilaan lupa.
Yksittäinen työntekijä ei voi kieltää omaista kuvaamasta esimerkiksi hoitotoimenpidettä, jos potilas suostuu kuvaamiseen ja omainen voi ylipäätään olla huoneessa.
Kuvaaminen ei myöskään anna oikeutta kieltäytyä työstä.
– Työntekijä voi kieltää kuvaamisen vain, jos se vaarantaa toimenpiteen.
Myös synnytystä voi kuvata, jos synnyttäjä antaa siihen luvan. Työntekijä ei voi kieltää kuvaamista, vaikka näkyisi kuvissa tunnistettavana. Kuvaaja ei saa kuitenkaan häiritä kuvaamisellaan työskentelyä.
Työnantajalla pitää olla kuvaamiseen aina perusteltu syy, joka liittyy työntekijöiden turvallisuuteen tai omaisuuden suojaan. Työnantaja ei voi kuvata videolle hoitotilannetta tai muutakaan työskentelyä ilman työntekijän suostumusta.
Valvontakameroiden asentamisesta pitää käydä yhteistoimintaneuvottelut.
Kameroista pitää olla näkyvä merkintä tilassa, johon ne on asennettu. Valvontakameroita ei voi asettaa sosiaalitiloihin tai työntekijöiden kahvihuoneeseen.
Niitä ei voi myöskään käyttää esimerkiksi lääkevarkauksien selvittämiseen, koska yksittäistä työpistettä tai työntekijää ei saa kuvata valvontakameralla ilman perusteltua syytä.
– Lääketilassa voi olla valvontakamera, jos sille on perusteltu syy. Työntekijöiden tarkkailu ei ole sellainen.
Työnantaja voi kieltää kuvaamisen, jos kyseessä on suljettu tila.
– Työnantaja voi kieltää työntekijöitä käyttämästä esimerkiksi matkapuhelinten kameroita työpaikalla, koska työnantaja päättää työajan käytöstä.
Jos työnantaja haluaa ottaa työpaikalla kuvia esimerkiksi mainokseen, työntekijän ei tarvitse suostua kuvattavaksi. Yleistä kuvaa työpaikalta voi ottaa ilman yksittäisten työntekijöiden suostumusta.
Päiväkodissa kuvaamisesta sovitaan etukäteen päiväkodin johtajan kanssa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että hän voisi antaa huoltajien puolesta luvan kuvata lapsia.
Monet päiväkodit pyytävät huoltajilta kirjalliset luvat lasten yleiseen kuvaamiseen ja aineiston julkaisemiseen esimerkiksi päiväkodin seinällä.
Yleislupa ei kuitenkaan koske kaikissa tapauksissa yksittäistä lasta. Luvan antaja ei tiedä, mihin tarkalleen on luvan antanut.
Yksittäistapauksissa – kuten toimittajan ja valokuvaajan vieraillessa päiväkodissa – on viisainta pyytää lupa vanhemmilta erikseen.
Kuvien levittäminen ei ole aina sallittua, vaikka kuvaaminen olisikin.
Mikäli tallennetta esitetään ilman lupaa kuvaajan perhepiiriä laajemmalle joukolle, kyseessä saattaa olla yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen. Lupa tarvitaan kaikilta tallenteella esiintyviltä.
– Vaikka synnyttäjä sallisi synnytyksen kuvaamisen ja levittämisenkin, kuvia tai videota ei voi laittaa ilman niillä näkyvien työntekijöiden lupaa esimerkiksi internetiin. Niitä voi katsella vain kotona, vt. lakimies Matias Nyman muistuttaa.
Julkaistu Tehy-lehdessä 11/2012
