Liukuva työaika voi olla näennäistä vapautta

Työnantajat ovat esittäneet liukuvaa työaikaa esimerkiksi hammashoitoon, fysioterapiaan, päivystykseen ja jopa leikkaussaliin.

Kuvateksti
Työajan venyttämisen ja lyhentämisen pitää olla työntekijän päätös. Kuva: iStock

Potilas makaa leikkauspöydällä, kun anestesiahoitaja ilmoittaa lähtevänsä kotiin liukuman puitteissa. Hammashoitaja lähtee kesken hammastarkastuksen, koska liukuma sen sallii.
Näin ei voi oikeasti tehdä, mutta liukuvassa työajassa työntekijällä olisi siihen oikeus. Esimerkit osoittavat, ettei liukuva työaika sovi hoitotyöhön.

Siitä huolimatta kuntatyönantajat ovat esittäneet liukuvaa työaikaa esimerkiksi hammashoitoon, fysioterapiaan, päivystykseen ja jopa leikkaussaliin. Tarkoitus on vähentää ylityötä. Taustalla vaikuttaa kesällä 2015 tapahtunut jaksotyöuudistus, jonka varjolla työnantaja muutti jaksotyöaikoja yleistyöajaksi. Itse uudistukseen ei sisältynyt yleistyöaikaa tai liukuvaa työaikaa.

Liukuva työaika sopii työhön, jossa työntekijä pystyy itse päättämään, milloin saapuu ja poistuu työpaikalta. Hän ei voi olla sidottu esimerkiksi toimipisteen aukioloon. Terveydenhuollossa vastaanotot ja toimipisteen aukiolo edellyttävät, että paikalla on riittävästi henkilökuntaa.

- Liukuva työaika on hyvä, mutta vain, jos se toteutuu niin kuin on tarkoitus, sanoo Tehyn edunvalvonta-asiantuntija Maija Wilskman.
Tehy ja KT Kuntatyönantajat ovat neuvotelleet asiasta.

Liukuva työaika

Mitä tarkoittaa?
Liukuvassa työajassa on määritelty­ kiinteät työajat, joiden­ ­aikana työntekijän on oltava työssä. Ne voivat olla esimerkiksi 9-15. Kiinteiden työaikojen lisäksi on liukuma-ajat, joiden puitteissa työntekijä voi tulla ja lähteä vapaasti. Ne voivat olla esimerkiksi 7-9 ja 15-18.

Ongelma: liukumat leikkaantuvat
Halutessaan työntekijä voi tehdä tunteja "sisään" ja pitää vastaavasti vapaata. Jollain työpaikoilla on linjattu, ettei liukumatunteja ei voi ottaa kokonaisina vapaapäivinä, vaan ne pitää käyttää liukuman puitteissa.­ Ongelmia syntyy, jos kertyneitä tunteja ei pysty pitämään ja maksimimäärän ylittävät tunnit menevät työnantajan hyväksi.

Kotiin ei saa patistaa
Työajan venyttämisen ja lyhentämisen pitää olla työntekijän päätös. Työnantaja ei voi edellyttää, että työntekijän pitää olla työpaikalla esimerkiksi kello 18:aan. Jos pidemmän työpäivän tarve tulee työnantajalta, kyse on ylityöstä, josta pitää maksaa korotettu palkka.­ Väärin toimii myös esimies, joka ­komentaa työntekijät kotiin: "Ei tänne jäädä plussia keräämään."

Harkitse tarkkaan
Jos työnantaja esittää liukuvaa työaikaa, älä huumaannu näennäisestä vapauden tunteesta. Esitä itsellesi kysymys: pystynkö käyttämään liukuvaa työaikaa vapaasti?

Esimer­kiksi kouluterveydenhoitaja­ voi hyötyä liukuvasta työajasta, jos hän ­hallinnoi vastaanottoaan ja varauksiaan itse.

Ne, jotka eivät halua tai voi lähteä liukuvaan työaikaan, ovat yleistyöajassa. Tavanomainen joustaminen on edelleen mahdollista: ­esimiehen kanssa voi sopia tarpeen mukaan työvuoroluettelon muutoksesta.

Julkaistu Tehy-lehdessä 5/2016