Aggressiivinen viestijä sivuuttaa muiden mielipiteet, yleistää ja korostaa itseään. Kuvitus: Pia Holm

Luuletko, että jämäkkyys on jyräämistä? Näin pidät puoliasi fiksusti

Vääränlainen viestintätyyli synnyttää tyytymättömyyttä ja konflikteja työpaikalla.

On ihmisiä, jotka piilottavat visusti omat toiveensa ja tarpeensa. He antavat muiden päättää, mutta valittavat takanapäin toisille kohtelustaan tai jupisevat itsekseen. Ennen pitkää he saattavat katkeroitua, uupua tai räjähdellä melko mitättömistä syistä.

Sitten on ihmisiä, jotka ajavat raivokkaasti asiaansa muita kuuntelematta ja suuttuvat, ellei kaikki mene juuri tietyllä tavalla.

Lopputulos on molemmissa tapauksissa huono. Vääränlainen viestintä synnyttää tyytymättömyyttä ja konflikteja työpaikalla.

– Parempi on pyrkiä assertiivisuuteen eli jämäkkään esiintymiseen. Se ymmärretään usein niin, että ihminen kertoo topakasti, mitä mieltä hän on asioista. Assertiivisuus ei kuitenkaan ole yhdensuuntaista, vaan siihen sisältyy toisen näkemyksen huomion ottaminen, sanoo henkilöstötehtävissä työskentelevä HR Trainee Mariella Koivula.

Mainos (teksti jatkuu alla)
Mainos

Hän perehtyi assertiivisuuteen Ulsterin yliopistossa Belfastissa, jossa hän oli vaihdossa puheviestinnän opinnoistaan Tampereelta. Euroopassa ja Yhdysvalloissa vuorovaikutustieteet ovat hyvin suosittuja ja viestintätaitojen osaamista arvostetaan työelämässä.

Assertiivisuuskoulutusta alettiin käyttää ensimmäisenä Britanniassa alkoholistien terapian osana. Sen tavoitteena oli auttaa alkoholisoituneita tuomaan paremmin esiin toiveitaan, jotta heidän ei tarvitsisi turvautua nyrkit pystyssä pulloon.

– Assertiivinen viestintä koetaan monesti vaikeaksi, sillä se vaatii avoimuutta itseltä: on kyettävä kertomaan muille, mitä tarvitsee. Silloin ihminen on haavoittuvainen.

Mariella Koivulan mielestä on tärkeää ymmärtää, etteivät heikot viestintätaidot määritä, millainen ihminen on. Kukaanhan ei ajattele, että esimerkiksi hyvät kädentaidot omaava tai täysin poropeukalo ovat ihmisinä tietynlaisia.

– Toimivia vuorovaikutussuhteita kannattaa tavoitella. Ne auttavat menestymään ja voimaan hyvin.

Olet varmaan huomannut, että viestit eri tavalla eri tilanteissa. Työssä saatat toimia alistuneesti, mutta kotona et malta pitää suutasi kiinni. Tiesitkö, että nalkuttaminen on aggressiivista viestintää?

Vaikeana ja pelottavana pitämäsi ihmisen kanssa alistut tahdottomaksi kynnysmatoksi. Itsetunnoltaan vahvan ja avoimen ihmisen kanssa pääset lopputulokseen, joka täyttää molempien toiveet.

Väsyneenä oiot ehkä mutkat suoriksi, virkeänä jaksat käydä läpi erilaisia polkuja.

Viestintätyyliin vaikuttavat monet ulkoiset tekijät ja oma temperamenttimme. Tyyli voi vaihdella tilanteen mukaan, mutta usein jokin toimintatapa on hallitsevin.

Aggressiivinen viestijä sivuuttaa muiden mielipiteet, yleistää ja korostaa itseään. Aggressio voi näkyä silmien pyörittelynä, tuhahteluna, merkitsevinä katseina tai mököttämisenä.

Alistuja pyrkii miellyttämään muita ja välttelee konflikteja. Hän vähättelee itseään eikä osaa ottaa vastaan positiivista palautetta. Hän asettuu herkästi marttyyriksi.

Assertiivisen tyylin omaksunut on empaattinen ja kuuntelee toisia. Hän tuo esiin omat toiveensa, mutta pystyy muuttamaan mielipiteitään, jos lisätiedot antavat siihen aihetta. Hän arvostaa omaa osaamistaan, mutta antaa kehuja myös muille. Ratkaisut ovat tärkeämpiä kuin se, kuka vetää pisteet kotiin tai kuka on syyllinen.

Assertiivisuus on tasapainoilua kahden perustarpeen välillä: toivomme toisten arvostavan meitä, mutta samalla haluamme tulla toimeen muiden kanssa ja kokea yhteenkuuluvuutta.

– Pelin henkenä on tasa-arvoinen viestintä. Vaikka asia ei ratkeaisi tismalleen haluamallani tavalla, kokemuksena tulee olla tunne, että pystyin vaikuttamaan ja minua kuunneltiin.

Ympärillämme olevat ihmiset voivat auttaa uuden tyylin oppimisessa. Esimerkiksi alisteisesti toimiva oppii vähitellen assertiivisuutta, kun saa mallia toisilta. Tämä vaatii avointa työilmapiiriä. Työpaikallaan kiusatuksi tulleelta ihmiseltä vaaditaan paljon, jotta hän pystyisi rohkeaan viestintään.

Jämäkkyyteen liittyy mielikuvia, joita kannattaa tuulettaa avoimin mielin.

Tutkimusten mukaan naisia ja miehiä koskevat eri säännöt. Kun miesjohtaja esittää asiansa selkeästi ja suoraan, häntä pidetään hyvänä johtajana. Kun päällikkönainen käyttäytyy samalla tavalla, häntä arvostellaan herkästi pomottamisesta.

– Sukupuoli ei tietenkään yksin määritä, miten toisen esiintymiseen suhtaudumme. Mielikuvien merkitys kannattaa kuitenkin muistaa työyhteisössä.

Viestinnässä käytetään valtaa. Aggressiivisesti esiintyvä haluaa hallita muita. Alistuva saattaa pyrkiä vaikuttamaan toisiin loukkaantumalla ja syyllistämällä kollegoitaan.

Myös jämäkästi ja rauhallisesti esiintyvä pyrkii vallankahvaan väärin perustein, jos hän ei arvosta muiden oikeutta näkemyksiinsä.

– Neuvottelujen ja palaverien ei kuulu olla taistelua ja peliä, vaan kompromissien tavoittelua. Kuunnellaan toista ja mukautetaan omia sanomisia siihen. Tämä vaatii reflektointia, kykyä miettiä omaa käyttäytymistä. Kannattaa myös muistaa, että ihmiset tulkitsevat asiat eri tavalla. Yhtä ainoaa oikeaa ei aina ole olemassa.

Sanomisiaan kannattaa mukauttaa tilanteen mukaan, myös potilas- ja asiakastyössä. Kipujen takia kärsimättömän ihmisen kanssa toimivat eri säännöt kuin silloin, jos molemmat ovat yhtä vahvoja.

– On tärkeää oivaltaa, miten paljon ilmeemme ja eleemme vaikuttavat. Jos verbaalinen ja non-verbaalinen viestimme ovat ristiriidassa, ihmiset uskovat sanojen sijaan kehonkieltä.

Huonokin esiintyjä tai neuvottelija saa paljon anteeksi, jos hänellä on erityistä karismaa. Vaikka karismaattinen ihminen istuisi selkä lysyssä nurkassa, muut kuuntelevat häntä haltioissaan.

Muiden kannattaa opetella assertiivisen viestinnän keinoja, joilla saa lisäpontta asialleen.

Teksti Merja Perttula