Mihin katosi terveyskeskus, Ulla Onkamo?

Nimistönhuoltaja Ulla Onkamo ilahtuu, kun sosiaali- ja terveydenhuollossa käytetään selkeitä ja ymmärrettäviä nimiä.

Kuvateksti
"Kielilaki ja hallintolaki edellyttävät, että julkisen sektorin nimet ovat asiallisia, selkeitä ja ymmärrettäviä sekä suomeksi että ruotsiksi", muistuttaa nimistönhuoltaja Ulla Onkamo.
Kuva: Liisa Takala

1. Sote-keskus, peruspalveluasema, hyvinvointikeskus. Mihin katosi terveyskeskus

Nimityksiä on muutettu sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen ja palveluiden keskittämisen yhteydessä.

Kotimaisten kielten keskus suositteli alun perin, että terveyskeskus ja terveysasema säilyisivät. Koska joissakin toimipisteissä on ilmeisesti vain sosiaali- tai terveyspalveluja ja joissakin molempia, tarve on myös sosiaalikeskukselle ja ­sosiaali- ja terveyskeskukselle

Sosiaali- ja terveyskeskus on pitkähkö nimi, mutta mediasta tutuksi tullutta sote-lyhennettä ei tule käyttää virallisessa nimessä.

Hyvinvointikeskusta emme suosittele, koska se voi tarkoittaa esimerkiksi kuntosalia tai kylpylää. Asiakkaan on ymmärrettävä, mitä palveluja hän saa mistäkin.

2. Just, Cotton ja Pohde. Miksi kaupalliset nimet luikertelevat julkiselle sektorille ja toimivatko ne? 

Julkisella sektorilla saattaa olla tarve rakentaa brändiä siinä missä yrityk­­s­elläkin. 

Yritys voi pyrkiä viestimään esimerkiksi nuorekkuutta tai erilaisuutta, mutta julkisen sektorin brändin on hyvä tavoitella luotettavuutta, ymmärrettävyyttä ja asiantuntemusta. Kun tavoiteltavat ominaisuudet ovat erilaiset, nimetkään eivät voi olla samanlaiset.

Julkisen sektorin nimenantoa ohjaavat kielilaki ja hallintolaki. Ne edellyttävät, että nimet ovat asiallisia, selkeitä ja ymmärrettäviä sekä suomeksi että ruotsiksi.

3. Mikä on kieliasiantuntijan rooli palveluita nimetessä? 

Kun nimiä pohditaan, organisaation kannattaa ottaa kieliasiantuntijansa eli kieltenhuoltajat, viestintäammattilaiset ja kääntäjät mukaan jo alkuvaiheessa. He osaavat arvioida nimen ymmärrettävyyttä ja käytettävyyttä. 

Esimerkiksi genetiivin välttely ja ammattikieli vaikeuttavat ymmärrettävyyttä. Kotimaisten kielten keskus pystyy ottamaan kantaa valtakunnallisesta näkökulmasta.

4. Miksi ymmärrettävä kieli on erityisen tärkeää julkisella sektorilla? 

Kun nimi on toimiva, asiakas ­löytää tarvitsemansa palvelut ja pystyy hahmottamaan yhteiskunnassa toimivien tahojen kokonaisuuden ja yhteydet. 

Esimerkiksi tietosuoja voi vaa­rantua, jos julkisen sektorin nimet ­menevät sekaisin kaupallisten nimien kanssa.

Ymmärrettävät nimitykset ja ohjeet säästävät myös aikaa ja rahaa, kun ­asiakkaat osaavat toimia oikein ja joutuvat kysymään vähemmän.

5. Mikä nimi sinua on ilahduttanut?

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue on nimennyt sosiaalihuollon asumisyksiköitään selkeästi palvelukodeiksi ja ryhmäkodeiksi. Hyvinvointialue on myös tehnyt nimeämisestä ohjeet, joista muutkin alueet hyötyisivät. 

Jyväskylän kaupungilla puolestaan oli elinkeinopalveluilleen englanninkielinen Business Jyväskylä -nimitys, mutta kaupunki luopui siitä ja puhuu nykyään elinkeinopalveluista.


Ulla Onkamo, 41

  • Erityisasiantuntija ja nimistönhuoltaja Kotimaisten kielten keskuksessa.
  • Perheeseen kuuluu aviomies ja 11-vuotias poika.
  • Harrastaa luonnossa liikkumista, lukemista, palapelien kokoamista sekä kahvakuulailua.

Kotimaisten kielten keskus eli Kotus

  • Kotimaisten kielten keskuksessa huolletaan suomea ja ruotsia sekä tarjotaan kieli- ja nimineuvontaa. 
  • Keskuksen yhteydessä toimivat suomen kielen, ruotsin kielen, saamen kielten, viittomakielten ja romanikielen lautakunnat.
  • Keskuksen verkkosivuilta löytyy paljon hyödyllistä tietoa kielestä. Esimerkiksi Kielitoimiston ohjepankissa on oikeinkirjoitus-, taivutus- ja ääntöohjeita.
  • Hyvän nimistön opas sisältää ohjeita sekä julkishallinnon nimiä suunnitteleville että näistä nimistä päättäville.