Enemmän tietoa työntekijöille
”Voiko hoitoalan ylikansallisten yritysten sopimukset tehdä vain yhdellä kielellä? Saavatko ay-liikkeen edustajat olla mukana yritysneuvoston kokouksissa, joissa harjoitetaan työnantajan ja henkilöstön välistä yhteistoimintaa? Pitäisikö työntekijöiden saada yrityksen toimintaan liittyvää tietoa hyvissä ajoin eikä vasta pari tuntia ennen maailmalle lähtevää pörssitiedotetta?
Nykyinen direktiivi ei varmista työntekijöille oikea-aikaisia tiedonsaamis- ja kuulemisoikeuksia. Kuuleminen tapahtuu usein liian myöhään. Lisäksi liiallinen salassapito rajoittaa kuulemista ja tiedottamista.”
Saavutuksia EU:ssa
Oppia pohjoismaisesta mallista
”Syksyllä 2022 hyväksytty direktiivi vähimmäispalkoista pyrkii edistämään työntekijöiden ihmisarvoisia työ- ja elinoloja EU-maissa. Direktiivi tulee vähentämään merkittävästi työssäkäyvien köyhyyttä unionin alueella. Direktiiviä tehtäessä haluttiin kuitenkin suojata pohjoismaista mallia ja Suomen ay-liike nousi neuvottelujen aikana merkittävään asemaan.
Direktiivin avulla halutaan ohjata yhteiskuntia kohti sosiaalidialogia eli työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen välistä vuoropuhelua ja neuvotteluilla aikaansaatuja työehtosopimuksia. Kun yli 80 prosenttia työvoimasta on työehtosopimusten piirissä, ei direktiiviä ole tarpeen implementoida eli panna toimeen. Suomen ei siis tarvitse panna direktiiviä toimeen. EU:n tuomana perälautana se toimii kuitenkin myös Suomessa.”
Turvaa alustatyöhön
”Keväällä 2024 hyväksyttävän alustatyödirektiivin tavoitteena on parantaa alustatyötä tekevien työoloja. Alustatyöllä tarkoitetaan työtä, jossa asiakkaille tarjotaan digitaalisten alustojen välityksellä esimerkiksi ruoan ja tavaroiden kuljetusta tai palveluja, kuten hoitoa tai hoivaa. Direktiivin keskeinen säännös lähtee siitä, että alustan ja alustatyötä tekevän välinen suhde oletetaan työsuhteeksi.”
Väkivaltaa vastaan
”Uusi tasa-arvodirektiivi puuttuu naisiin kohdistuvaan väkivaltaan. Esimerkiksi sote-alan kannalta direktiivi on kuitenkin puutteellinen, sillä se ei koske työelämää. Ay-liikkeen tavoite on, että lähitulevaisuudessa direktiivi ulotettaisiin sekä työelämään että verkossa tapahtuvaan häirintään.”
Miksi on tärkeää äänestää EU-vaaleissa?
FinUnionsin johtaja Susanna Salovaara:
”EU parantaa säädöksillään esimerkiksi työturvallisuutta. EU nähdään usein kaukaisena, mutta todellisuudessa se mahdollistaa turvallisen elämän esimerkiksi ruokaan ja kemikaalien käyttöön liittyvillä säädöksillään. Suomi ei pärjäisi yksin näiden asioiden kanssa. EU-prosessit ovat pitkiä ja vievät vähintään pari vuotta, ennen kuin niiden vaikutus näkyy kansalaisten arjessa, minkä vuoksi niitä voi olla vaikea hahmottaa.
Vaikka jokaisen maan kansalaiset äänestävät oman maansa ehdokkaista, suomalaiset EU-parlamentaarikot eivät toimi yhtenäisesti Suomen lipun alla. Valtaa käyttävät poliittiset ryhmät kokonsa ja arvojensa mukaisesti. Sillä on merkitystä, ketä äänestää. Työtä ihmisten hyväksi riittää edelleen – esimerkiksi joka viides lapsi elää EU:ssa köyhyydessä tai köyhyysrajalla.
Jo edellisten vaalien alla vuonna 2019 uumoiltiin äärioikeiston aseman vahvistumista Euroopan parlamentissa. Se ei toteutunut, mutta nyt uhka näyttää entistä suuremmalta. Jos ääriryhmien valta parlamentissa vahvistuu, päätöksenteko lamaantuu.”
Susanna Salovaara johtaa FinUnionsia eli SAK:n ja STTK:n EU-edustustoa Brysselissä.
Tehyn johtaja Kirsi Sillanpää:
”Kansainvälinen toiminta vaikuttaa vahvasti suomalaiseen lainsäädäntöön, terveydenhuoltoon, työelämään ja tehyläisten asemaan. Suomi on osa Eurooppaa. Meitä yhdistäviä arvoja ovat ihmisarvon kunnioitus, oikeusvaltioperiaatteet, kestävä kehitys, vapaus, rauha ja turvallisuus. Puolustamme näitä arvoja aktiivisesti.
Työntekijöiden asemaan vaikuttaminen on työntekijäjärjestöjen tehtävä. Tehy on vaikuttamassa etenkin sairaalasektorin pysyvän komitean kautta. Sen työhön osallistuvat Euroopan julkisen sektorin ammattiliittojen kattojärjestö EPSU ja Euroopan terveydenhoitoalan työntekijöiden liitto HOSPEEM. Neuvotteluissa olemme saaneet hyviä tuloksia. Vuonna 2011 syntyi direktiivi, joka koskee terävien instrumenttien aiheuttamien tapaturmien ehkäisyä. Myös hoitohenkilökunnan eettistä rekrytointia koskevat säännökset ovat merkittävä yhteistyön tulos.
Muita vuoropuhelun aiheita ovat muun muassa hoitajapula, elinikäinen oppiminen, väkivalta ja psykososiaalinen kuormitus. Vastaavia asioita käsitellään myös joulukuussa 2023 perustetussa sosiaalipalveluja koskevassa komiteassa.
Viime vuoden lopulla Tehyssä käynnistyi hoitajien työssä kohtaamaan väkivaltaan liittyvä Nyrkkisääntö-kampanja. Se on herättänyt kiinnostusta myös muualla Euroopassa.
Se mitä tapahtuu Euroopan unionissa ja Euroopan parlamentissa, vaikuttaa Suomeen ja tehyläisiin. Siksi on tärkeää äänestää myös näissä vaaleissa.”
Tehyn johtaja Kirsi Sillanpää toimii EPSU:n sairaalasektorin pysyvän komitean puheenjohtajana. EPSU on Euroopan julkisen sektorin ammattiliittojen kattojärjestö.
Katso vaalipaneeli ja äänestä
- Tehyn ja Lääkäriliiton yhteinen vaalipaneeli järjestettiin verkossa 27.5. Paneelissa olivat mukana Li Andersson (Vas.), Fredrik Guseff (RKP), Petri Honkonen (Kesk.), Rosa Meriläinen (Vihr.) ja Sirpa Pietikäinen (Kok.). Tallenteen paneelista voit katsoa täältä.
- Vaalipäivä on 9. kesäkuuta. Suomessa on yksi vaalipiiri eli äänestää voi ketä tahansa suomalaista ehdokasta.
- Suomesta valitaan 15 Euroopan parlamentin jäsentä eli meppiä.
Tehyn EU-kanavia
- Tehyn tärkein vaikutuskanava EU-päätöksiin on Euroopan julkisen sektorin ammattiliittojen kattojärjestö EPSU. Se tarjoaa vaikutuskanavan sosiaalidialogiin eli vuoropuheluun työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen välillä sekä EU:n komission ja parlamentin työhön.
- FinUnions on suomalaisten palkansaajakeskusjärjestöjen SAK:n ja STTK:n EU-edustusto Brysselissä. Se valvoo palkansaajien etuja ja välittää Suomeen tietoa EU-päätöksenteosta työelämään liittyvissä asioissa. Tehy tekee tiivistä yhteistyötä FinUnionsin kanssa.
- Tehy pitää yhteyttä meppeihin, ottaa kantaa kuulemisiin ja vaikuttaa EU-asioihin myös Suomessa virkamiesten ja kansanedustajien kautta.
- Keskusjärjestö STTK:n tavoitteet EU-vaaleihin: sttk.fi/eu-vaalit2024. Katso myös tallenne STTK:n EU-webinaarista.
4.6.2024 päivitetty vaalipaneeliin osallistuneiden poliitikkojen nimet.
