Mihin tekoäly tarvitsee hoitajaa, Laura-Maria Peltonen? 

Tutkija Laura-Maria Peltonen kehottaa hoitajia pitämään kiinni kriittisestä ajattelusta ja soveltamaan tekoälyä siellä, missä se parhaiten palvelee.

Kuvateksti
Aitoa läsnäoloa ei voi korvata tekoälyllä, sanoo tutkija Laura-Maria Peltonen.
Kuva: Pasi Leino

1. Missä hoitaja voi kohdata tekoälyä?

Tekoälyä on jo työpaikkojen arjessa. Sitä käytetään tukena kliinisessä päätöksenteossa ja ihmisten voinnin seurannassa. Myös paljon huomiota saaneissa hoivaroboteissa on tekoälyä.

2. Mitä apua tekoälystä on hoitajapulassa?

Tekoäly säästää voimavaroja ja aikaa, mutta kaikkeen se ei sovi.

Tekoälyä hoitotyöhön suunniteltaessa pitää olla selvää, missä siitä voi olla apua ja missä se on turhaa ja jopa haitallista. Tekoäly ei voi esimerkiksi korvata aitoa läsnäoloa.

Arkisissa hoitotyön tilanteissa ­tarvitaan kriittistä ajattelua tekoälystä huolimatta. Hoitajan ammattitaitoa on arvioida, onko hänen tekemänsä hoitotyö järkevää, turvallista ja asianmukaista. Hoitaja ei voi lopettaa ajattelua eikä luottaa sokeasti tekoälyn tuottamaan tietoon. 

3. Mihin tekoäly tarvitsee hoitajaa?

Hoitajia tarvitaan tekoälyn kehittämiseen. Kun teknologiaa kehitetään, pitää ottaa huomioon kenelle ja mihin käyttöön sitä ollaan tekemässä. Näin saadaan eettisesti kestävä työkalu, joka on tarkoituksenmukainen sekä ­käyttäjälleen että sosiaali- ja terveyden­huollon monialaiselle ­kokonaisuudelle.

Vuorovaikutustyötä tekevät hoitajat ymmärtävät ihmisten tarpeita, mutta tutkimusten mukaan hoitajia ei kuulla tekoälyn kehittämisessä riittävästi.

Kehittäjien pitäisi tehdä enemmän yhteistyötä hoitotyön ammattilaisten kanssa. ­Hoitotyön ammattilaisille pitäisi puolestaan luoda rooleja, joissa he pystyvät kehittämään omaa teknologiaosaamistaan ja ottamaan paikkansa teknologian kehittäjien kumppaneina.

4. Mitä uhkia tekoälyssä on?

Yksi uhka on se, että hoitajat joutuvat ottamaan käyttöön tekno­logiaa, jota ei ole hoitotyöhön suunniteltu. Näin käy, jos mennään teknologia edellä hoitotyön asiantuntijoita kuulematta. Myös eettinen näkökulma pitää ottaa huomioon. Voi syntyä jopa vaarallisia tilanteita, jos kokonaisuutta ei ole ­mietitty esimerkiksi tietoturvan näkö­kulmasta.

Tekoälyssä käytetään isoja tietomassoja. Aineistosta on esimerkiksi tiedettävä, millaista ihmisjoukkoa se edustaa, jotta siitä voidaan johtaa tekoälyn avulla perusteita päätöksentekoon. 

5. Mihin itse käytät tekoälyä?

Tekoälystä on hyötyä tutkimuksessa, koska sen avulla pystyy analysoimaan aineistoja. Tekoälyn avulla tutkija voi tuottaa myös työ­kaluja kliinisen hoitotyön tueksi. Sitä voi käyttää esimerkiksi vaikeiden ­ilmiöiden tunnistamiseen, potilas­ohjauksen tukemiseen sekä yksittäisen toimintayksikön ja organisaation johtamisen tukena.

Käytän tekoälyä myös opetuksessa. Virtuaalitodellisuutta (VR) ja lisättyä todellisuutta (AR) hyödyntävät menetelmät mahdollistavat oppimisen uudella tavalla.

Tekoälyverkosto

  • Kansainvälinen hoitotyön tekoäly­verkosto pyrkii vahvistamaan hoitotyön ammattilaisten, asiantuntijoiden, johtajien ja tutkijoiden osallistumista tekoälyteknologioiden hyödyntä­miseen terveydenhuollossa.
  • Verkostoon kuuluu hoitotieteilijöiden lisäksi muun muassa tekoälyn filosofian, etiikan, oikeuden, käyttöönoton ja tietotekniikan asiantuntijoita.
  • Turun yliopiston hoitotieteen tutkijat olivat perustamassa verkostoa vuonna 2019.


Laura-Maria Peltonen 

  • 41-vuotias sairaanhoitaja, terveys­tieteiden tohtori, dosentti ja yliopistotutkija Turun yliopistossa.
  • Tutkinut muun muassa tekoälyn ­käyttöä sosiaali- ja terveyden­huollossa sekä digitaalisten tieto­järjestelmien vaikutusta hoitotyöhön ja palveluprosesseihin.
  • Harrastaa luonnossa liikkumista.