Miksi aikuiset lähettävät törkyviestejä alaikäisille, Tanja Simola?

Pelastakaa lapset ry:n erityisasiantuntija kehottaa kysymään, onko lapsi törmännyt netissä johonkin epäilyttävään.

Kuvateksti
Lapset kertoivat Pelastakaa lapset ry:n selvityksessä, että on tosi tavallista saada aikuisilta yhteydenottoja netissä, sanoo Tanja Simola.
Kuva: Annika Rauhala

1 Miksi niin moni aikuinen lähettää törkyviestejä alaikäisille?

Tosi vaikea sanoa. Motiiveista on jonkin verran tutkittua tietoa. Osan on vaikea muodostaa suhteita aikuisiin, ja he ajattelevat sen olevan mutkattomampaa lasten kanssa. Osa kiinni jäävistä sanoo, ettei tiennyt uhrin olevan lapsi. Viestin lähettäjä ei välttämättä ajattele olevansa seksuaalisesti kiinnostunut lapsista tai nuorista.

2 Mitä grooming tarkoittaa?

Sitä kun aikuinen houkuttelee lasta seksuaalisiin tekoihin. Tätä tapahtuu sekä kasvotusten että netissä. Se voi olla suoraa tai epäsuoraa, nopeaa tai hidasta. Hitaassa lähestymisessä lapseen luodaan luottamusta osoittamalla kiinnostusta, lohtua ja huomiota. Pieni lapsi ei välttämättä edes ymmärrä, mistä on kyse.

3 Onko groomingia ollut aina?

Varmasti, vaikka viime aikoina ilmiö on noussut erityisen vahvasti esiin esimerkiksi kouluterveyskyselyissä. Lapset ovat olleet korona-aikana netissä ehkä tavallista enemmän. Tekijä yrittää usein lähestyä samanaikaisesti monia lapsia, ja se luonnollisesti lisää tilanteiden määrää.

4 Miten saamme nuoret turvaan?

Oikea-aikaisella seksuaalikasvatuksella. Näin lapsi ymmärtää olevansa hyvä sellaisena kuin on ja osaa arvostaa itseään ja suojella rajojaan.

Netti on kuin uimataito: lasta ei pidä tuupata veteen ja katsoa, osaako hän uida. Lapsen kanssa kannattaa viettää aikaa netissä ja kysyä, mitkä sovellukset ja pelit häntä kiinnostavat. On myös hyvä jutella siitä, kenelle lapsen sijainti eri sovelluksissa näkyy. Jo alakoululaiselle voi sanoa, että kaikki eivät ole netissä niitä, keitä väittävät olevansa.

Lapsen on tärkeää oppia kunnioittamaan myös muiden rajoja. Jos saa kaverista alastonkuvan, sitä ei lähetetä eteenpäin, vaan kerrotaan aikuiselle.

Kyselyssämme moni lapsi sanoi pelkäävänsä, että vanhempi takavarikoi puhelimen. Se saattoi estää sen, että ahdistelusta kerrottiin. Jos vie lapsen puhelimen, koko hänen sosiaalinen ympäristönsä voi kadota.

5 Pelastakaa lapset ry:n kyselyn mukaan huomattavan harva kertoi häirinnästä aikuisille. Mitä kouluterveydenhoitaja tai muu aikuinen voi tehdä?

Puhua asiasta itse. Kouluterveydenhoitajan huoneen seinällä voi olla esimerkiksi Nettivihje-juliste. Se on palvelumme, jonne voi ilmoittaa, jos vaikka alaikäisen alastonkuva leviää netissä. Nettivihje-palveluun voi olla helpompi lähettää viesti kuin kertoa tutulle aikuiselle.

Aikuisen vastuulla on kysyä, onko lapsi törmännyt netissä johonkin epäilyttävään. Aikuisille sanon aina: Kuule ja kuuntele, usko ja kestä.

nettivihje.fi/ilmoita

Tanja Simola

  • 42-vuotias erityisasiantuntija Pelastakaa lapset ry:n Lasten suojelu ja nettivihje -toiminnossa.
  • Koulutukseltaan kätilö, terveydenhoitaja ja sairaanhoitaja. Opiskellut terveystieteiden maisteriksi ja tekee väitöskirjaa lähisuhdeväkivallasta. Kouluttautunut myös erityistason seksuaaliterapeutiksi (NACS) ja työnohjaajaksi (STOry).
  • Perheeseen kuuluu puoliso, kolme lasta, kissa ja koira.
  • Harrastaa lukemista ja juoksemista.