Miten luoda hyvä koti muistisairaalle? Työyksikön johtamistapa vaikuttaa suuresti asukkaan arkeen, sanoo väitöstutkija

Pureuduit väitöstutkimuksessasi pitkäaikaishoidossa olevien muistisairaiden haasteelliseksi koettuun käytökseen. Miksi?

Suomessa on arviolta lähes 200 000 muistisairasta ja vuosittain muistisairauteen sairastuu noin 14 500 henkilöä. Väestön ikääntyessä luvut kasvavat. Kolmella neljästä pitkäaikaishoidossa olevalla on muistisairaus, ja heistä suurimmalla osalla tiedonkäsittely- ja toimintakyky on heikentynyt vakavasti.

Lisäksi meillä on ennennäkemätön pula hoitajista, joten hoitotyön veto- ja pitovoimaa on tärkeää parantaa kaikin keinoin. 74 prosenttia kyselyyni vastanneista muistisairaiden hoitajista kertoi, että haastavia tilanteita esiintyy pitkäaikaishoidossa päivittäin. Muistisairaan käyttäytymisen muutokset voivat ilmetä muun muassa levottomuutena, vaelteluna, ahdistuneisuutena ja huuteluna. Tämä kuormittaa muistisairaita itseään, hoitohenkilökuntaa ja omaisia.

Suunnittelit ja toteutit täydennyskoulutuksen hoitohenkilökunnalle. Millaista koulutus oli?

Kysyin hoitohenkilökunnalta heidän tarpeistaan. He kaipasivat konkreettisia esimerkkejä, yhteisiä toimintatapoja ja vuorovaikutusta. Järjestin seitsemän koulutuskertaa, ja jokaiseen niistä osallistuivat myös esihenkilöt. Ensimmäisellä kerralla teimme esimerkiksi ryhmätehtävän, jossa hoitajat asettuivat muistisairaan henkilön asemaan.

Minkälaista osaamista muistisairaiden hoitaminen vaatii?

Muistisairaiden hoitaminen vaatii erityisosaamista: käytännöllisiä taitoja, teoreettisia tietoja, sosiaalista osaamista ja itsensä johtamista.

Työyksikön johtamistapa vaikuttaa suuresti siihen, millaista muistisairaan päivittäinen arki on pitkäaikaishoidossa. Noin puolet tutkimuksessa mukana olleista hoitajista kertoi, että työyksikön johtamistapa kannustaa toteuttamaan muistisairaan tarpeet huomioon ottavaa hoitotyötä. Toinen puoli ei saanut tähän kannustusta. Muistisairaan tarpeet huomioon ottavaa työtapa vähentää fyysisten rajoitteiden tarvetta, kuten ovien lukitsemista tai liikkumista rajoittavan vyön käyttöä.

Miksi kiinnostuit tutkimaan juuri tätä aihetta?

Tein tietämättäni taustatyötä tulevaa väitöstutkimustani varten jo 26 vuotta sitten, kun hoidin harjoittelijana muistisairaita. Muistisairaiden ihana, lämmintunnelmainen koti ja siihen vaikuttavat asiat ovat minulle sydämen asioita.

Tein jo pro gradu -työni muistisairaiden käyttäytymiseen liittyvistä hoitajien käsityksistä. Parhaillaan kirjoitan kirjaa muistisairaiden hoitotyöstä Suomen Kulttuurirahaston Kainuun rahaston myöntämällä apurahalla.

Paula Piirainen on terveystieteiden tohtori, psykiatrinen sairaanhoitaja ja Kainuun ammattiopiston sivutoiminen hoitotyön tuntiopettaja. Hänen väitöstutkimuksensa voit lukea täältä.