Miten pelastusalalla suhtaudutaan naisiin, Mira Leinonen?

1 Pelastusalaa on sanottu miesten viimeiseksi linnakkeeksi. Miten alalla suhtaudutaan naisiin, pelastusylitarkastaja Mira Leinonen?

Lapsena en huomannut kulttuurissa mitään erityistä. Olin kolmen kuukauden vanhana sammuttamassa isän mukana rakennuspaloa, mistä äiti ei oikein tykännyt. Olen kasvanut alalle. Minä ja serkkuni olimme vapaapalokunnan ainoat tytöt. Aikuisena tajusin, että ala on rakennettu miehille. Tämä näkyy jo varusteissa ja paloasemien puku- ja lepohuoneissa. Onneksi olemme menneet eteenpäin, mutta välillä tulee tuulahduksia syvästä menneisyydestä.

2 Instagram-tilillä @emergency­servicestoo on anonyymeja kertomuksia häirinnästä ja jopa raiskauksista. Mitä ajatuksia tili herättää sinussa?

Olen käynyt syvissä vesissä sen takia. Tunnen häirinnästä kertovat tilastot, mutta kertomukset muuttivat ne lihaksi ja vereksi. Ne olivat karua luettavaa. Seksuaalinen häirintä on alalla valitettavan yleistä.

On hyvä kysymys, mikä saa ihmiset toimimaan näin. Mahdollistaako toimintakulttuuri sen? Tämä on ensimmäinen kerta, kun olen kokenut virkapukuni kantamiseen liittyvää häpeää. Ei tämä silti nollaa alan hyviä puolia.

3 Sisäministeriö julkaisi tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toiminta­ohjelman pelastusalalle. Millaisin keinoin tilanne paranee?

Olin valmistelussa mukana. Ohjelmassa on kuusi tavoitetta ja 38 toimenpidettä, eli paljon on tekeillä. Joka pelastuslaitokselle on tulossa nimetty häirintäyhdyshenkilö. Erityisäitiysraha on asia, joka on saatava kuntoon. Rekrytoinnin on oltava monimuotoisempaa. Maahanmuuttajataustaisia on liian vähän.

Naisia on pelastajiksi hakevista vain prosentti. Jotkut ehkä haluavat ylläpitää imagoa, että alalla pärjää vain, jos on jääkaappipakastimen kokoinen. Ihmetellään, miten nainen kantaa ihmisen palavasta talosta. Siirretään ihmisiä sairaalassakin. Se on tekniikkalaji.

4 Mitä tehdä, kun kuulee töissä vitsin, joka menee liian pitkälle?

Pitää ilmaista, että toinen meni liian pitkälle. Jos ihminen ei korjaa toimintaansa ja sama toistuu, asia on vietävä eteenpäin. Tähän pitää olla työpaikalla ohjeet. Jos kukaan ei puutu törkeisiin puheisiin, asia jää kytemään.

Minuakin on häiritty, mutta se selvitettiin. Jos ei ole kokenut häirintää, voi ajatella, että se hoidetaan yksinkertaisesti kuin haava kädessä. Niin se ei mene.

5 Olet pelastustoimen naisverkoston puheenjohtaja. Miksi verkostoa tarvitaan?

Naisia on alalla vähän ja vähemmistön ääni pitää saada kuuluviin. Tasa-arvo ei aina mene eteenpäin, sen vuoksi on tehtävä töitä. Surullinen esimerkki maailmalta on, että Puola ja Unkari ovat vetäytyneet alan naisjärjestöjen kansainvälisestä toiminnasta.

Mira Leinonen

39-vuotias pelastusylitarkastaja Etelä-Suomen aluehallintovirastossa.

Puheenjohtaja Tehyn eettisessä toimikunnassa, Pelastusalan naiset ry:ssä ja pelastusalan kansainvälisen CTIF:n Woman in Fire and Rescue Services -komissiossa.

Koulutukseltaan diplomi-insinööri ja paloinsinööri.

Perheeseen kuuluu puoliso, joka on palomies-sairaankuljettaja, sekä 5-vuotiaat kaksostyttäret.

Mira on myös käsityöyrittäjä. Hän tekee koruja hopeasta ja nahasta.

Naiset pelastusalalla

• Kokoaikaisista työntekijöistä naisia on 13 prosenttia. Heistä moni työskentelee hallinnossa ja palotarkastajina.
• Pelastajista vain 0,9 prosenttia on naisia.
• Pelastuslaitoksien tuottamassa ensihoidossa naisia on 44 prosenttia.