Haastattelua pyydettiin kaikilta viime vaaleissa eduskuntaan valittujen puolueiden puheenjohtajilta. Vaihtoehtoisesti puolueet saivat ehdottaa haastateltavaksi muuta puolueen edustajaa.
Sosiaalidemokraatit
Krista Kiuru, perhe- ja peruspalveluministeri, kansanedustaja
1. Miten hyvinvointialueille saadaan riittävästi rahaa ja vuosia jatkunut alibudjetointi katetaan? Sosiaali- ja terveysmenot nähdään usein pelkkänä kuluna, ei investointina terveyteen. Nyt soteen pitää sijoittaa riittävästi, jotta selviämme pitkällä tähtäimellä vähemmällä. Vuoden 2022 valtion budjettiin verrattuna lisäystä on tälle vuodelle jo 1,3 miljardia euroa. Sen lisäksi hallitus lisää 500 miljoonaa euroa lisätalousarviossa, minkä pitäisi riittää täksi vuodeksi, jotta hoitovelkaa päästään kitkemään.
Olennaista ei ole, että ihmiset pääsevät hoitoon kerran, vaan se, että he tulevat myös hoidetuiksi. Hoidon tulee olla myös vaikuttavaa.
2. Miten ratkaisisit hoitajapulan? Palkat, työolot ja johtaminen ovat olennaisia asioita alan pitovoiman ja henkilöstön jaksamisen kannalta. Lääkäreiltä on siirretty tehtäviä sairaanhoitajille. Sairaanhoitajille ja muille hoitajille on jäänyt tehtäviä, kuten esimerkiksi lakanoiden vaihtaminen, hyllyjen täyttäminen, tilausten tekeminen ja potilaiden kuljettaminen, joita voidaan jalkauttaa avustaville työntekijöille. Siten sote-alan ammattilaiset voidaan vapauttaa tutkintoaan vastaaviin tehtäviin.
Vuonna 2019 sairaanhoitajakoulutuksen aloitti alle 4 000 opiskelijaa ja viime vuonna lähes 5 000. Muitakin alan koulutusmääriä on nostettu ja näin pitää olla jatkossakin.
3. Millainen on viimeisin kokemuksesi julkisista sote-palveluista tai varhaiskasvatuksesta? Ensimmäisen lapsen syntymän myötä olen päässyt todistamaan alan ammattilaisten asiantuntemuksen, tuen ja läsnäolon huikean määrän synnytysosastolla ja neuvolassa. Suomi on ollut neuvolatoiminnan edelläkävijä ja pystynyt tuomaan sen myös nykyaikaan.
Perussuomalaiset
Riikka Purra, puolueen puheenjohtaja, kansanedustaja
1. Miten hyvinvointialueille saadaan riittävästi rahaa ja vuosia jatkunut alibudjetointi katetaan? Rahaa kuluu liikaa hallintoon, vaikka sitä kaivattaisiin toimintaan. Rahoitusvaje oli tiedossa ennen uudistusta. Pidin sitä aluevaalien alla esillä. Julkinen talous on heikossa kunnossa, eikä rahaa ole jaettavaksi, ellei ensin säästetä muualta.
Perussuomalaiset säästäisivät toissijaisista kohteista, jotta parempiin sote-palveluihin olisi mahdollisuus. Pitkän tähtäimen tavoitteemme on kansalaisuusperustainen sosiaaliturva. On välttämätöntä keskustella, kenelle järjestelmämme on tarkoitettu.
2. Miten ratkaisisit hoitajapulan? Krooniseen hoitajapulaan ei ole yhtä korjauskeinoa, vaan tarvitaan monia. Ensi kaudella on laadittava toimenpideohjelma, jotta hoitajan työ meillä tulee pohjoismaisittain kilpailukykyiseksi ja houkuttelee palaamaan alalle.
Työoloja on korjattava niin, että hoitajat kokevat olevansa arvostettuja ja pystyvät tekemään työnsä hyvin. Pätevyysvaatimusten eri tehtäviin pitää olla oikein mitoitettuja – hoitajien pitää voida keskittyä hoitamiseen ja tukipalveluihin on muita. Palkan on vastattava työn vaativuutta, ostovoiman parantaminen on avainasemassa. Koulutusta pitää lisätä ja hyödyntää teknologiaa.
Työperäinen maahanmuutto ei korjaa hoitajapulaa, vaan toimii hetkellisenä laastarina.
3. Millainen on viimeisin kokemuksesi julkisista sote-palveluista tai varhaiskasvatuksesta? Lapsen hammaslääkärikäynti pari viikkoa sitten. Tarkastus sujui hyvin. Haasteellisinta oli saada vastaanottoaika, koska annettua aikaa siirrettiin useasti.
Kokoomus
Anna-Kaisa Ikonen, puolueen varapuheenjohtaja, Tampereen pormestari
1. Miten hyvinvointialueille saadaan riittävästi rahaa ja vuosia jatkunut alibudjetointi katetaan? Hyvinvointialueiden rahoituksen tulee olla kestävää, mutta taloutta pitää tarkastella myös toiminnan kautta. Ihmiset on saatava jonoista ajoissa hoitoon, jotta ongelmat eivät syvene. Palvelujen painopistettä tulisi siirtää korjaavasta toiminnasta ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen tukeen, jotta potilaat eivät olisi jonossa vaan hoidossa.
Eri puolilla Suomea on hyviä käytäntöjä, joilla apua ja tukea on pystytty antamaan riittävän varhain niin lapsiperheille, nuorille ja vanhuksille kuin esimerkiksi mielenterveyden ongelmiin. Työntekijät pitää ottaa mukaan tunnistamaan hyviä käytäntöjä.
Rahoitusmallia pitää arvioida ja kehittää. Hyvinvointialueille pitää luoda kannusteita hallita taloutta ja hillitä menojen kasvua. Kunnat eivät mielestäni ole alibudjetoineet sosiaali- ja terveydenhuoltoa, vaan tarkoitus on ollut hillitä menojen kasvua samalla kun on pyritty vastaamaan palvelutarpeeseen. Sote-sektorin menoja on vaikea ennakoida.
2. Miten ratkaisisit hoitajapulan? Hoitajapula on sote-alan ongelmista suurin, eikä se ratkea pelkästään lisäämällä koulutuspaikkojen tai kansainvälisten osaajien määrää.
Työhyvinvoinnin, johtamisen ja arvostuksen parantaminen sekä henkilöstön vaikutusmahdollisuuksien lisääminen ovat keinoja, joilla saadaan työntekijät viihtymään työssään ja kokemaan se merkitykselliseksi. Työnjakoa pitää kehittää niin, että hoitajat saavat keskittyä osaamistaan vastaavaan työhön ja kehittyä siinä. Digitalisaatiolla ja lean-menetelmällä työtä voidaan järkeistää.
3. Millainen on viimeisin kokemuksesi julkisista sote-palveluista tai varhaiskasvatuksesta? Minulta poistettiin hiljan kaikki neljä viisaudenhammasta. Asiakaskokemus oli hyvä. Hyvää keskustelua oli myös kouluterveystarkastuksessa, johon osallistuin äitinä. Läheisen ikäihmisen palveluiden siirto kunnalta hyvinvointialueelle ei sen sijaan sujunut katkotta, mutta ammattilaiset ottivat tilanteen nopeasti haltuun ja ongelmat ratkesivat.
Keskusta
Annika Saarikko, puolueen puheenjohtaja, valtiovarainministeri, kansanedustaja
1. Miten hyvinvointialueille saadaan riittävästi rahaa ja vuosia jatkunut alibudjetointi katetaan? Sote-uudistuksella varmistetaan palveluiden saatavuus koko Suomessa. Ikääntyvässä Suomessa rahoituksen riittävyyden kannalta on välttämätöntä hillitä jatkuvasti nousevia kustannuksia. Tarvitaan kustannusvaikuttavia toimia, asioiden tekemistä uudella tavalla, sähköisiä palveluita ja terveysteknologian hyödyntämistä. Palveluiden tuottamisessa on hyödynnettävä julkisen lisäksi yksityistä palvelutuotantoa sekä järjestöjä.
Hyvinvointialueet saavat rahoituksen pääosin valtiolta. Ne voivat itse päättää rahoituksen käyttämisestä. Valta ja vastuu ovat alueilla. Rahoitusta tarkistetaan vuosittain jälkikäteen vastaamaan valtakunnallisesti toteutuneita kustannuksia. Hallitus päätti vielä viimeisessä lisäbudjetissaan lisäresursseista hyvinvointialueiden ensimmäiselle toimintavuodelle.
2. Miten ratkaisisit hoitajapulan? Alan houkuttelevuutta pitää lisätä. Työhyvinvoinnin ja työkyvyn tukemiseen on kiinnitettävä vakavaa huomiota. Ratkaisevia tekijöitä ovat töiden ja tehtävien järkevä organisointi, hoiva-avustajien sekä muun avustavan ja tukipalveluhenkilöstön hyödyntäminen sekä digitalisaation vahvistaminen. Mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön ja tekemiseen sekä hyvä johtaminen tukevat henkilöstön työssä jaksamista. Osaamisen kehittämiseen on luotava mahdollisuuksia. Tarvitsemme myös osaajia ulkomailta.
3. Millainen on viimeisin kokemuksesi julkisista sote-palveluista tai varhaiskasvatuksesta? Olin taannoin hammaslääkärissä hammasvaivan vuoksi. Sain erinomaista hoitoa. Hammaslääkäri soitti ystävällisesti perään myöhemmin ja tiedusteli vointia.
Vihreät
Maria Ohisalo, puolueen puheenjohtaja, ympäristö- ja ilmastoministeri, kansanedustaja
1. Miten hyvinvointialueille saadaan riittävästi rahaa ja vuosia jatkunut alibudjetointi katetaan? Hyvinvointialueille on taattava riittävä rahoitus, jotta ne pystyvät purkamaan kertynyttä hoitovelkaa ja tuottamaan palveluja. Poliitikkojen tehtävä on myös huolehtia, että hyvinvointialueilla on henkilöstöä riittävästi.
Toiminnan on pohjauduttava tietoon sekä kustannustehokkaisiin ja samalla inhimillisiin toimintamalleihin. Painopistettä pitää siirtää korjaavasta toiminnasta ennaltaehkäisyyn. Esimerkiksi lastensuojelun toimintamalli Imatralla ja Asunto ensin -malli ovat osoittautuneet toimiviksi. Asunto ensin -mallissa asiakkaalle hankitaan ensin asunto, ja sen jälkeen hän saa kuntoutusta ja tukea. Tarvitsemme lisää tutkimusta, joiden avulla saamme resurssit käyttöön niin, että niillä saadaan tuotettua sekä terveyttä että kustannushyötyä.
2. Miten ratkaisisit hoitajapulan? Hoitoalalla on kriisi. Tarvitsemme ylihallituskautisen palkkaohjelman, joka korjaa hoitajien palkkakuopan. Palkan lisäksi hoitajien työolot pitää saada kuntoon esimerkiksi parantamalla johtamista. Myös ulkomailta voidaan rekrytoida hoitajia, ja lisäksi alalle on koulutettava osaajia.
3. Millainen on viimeisin kokemuksesi julkisista sote-palveluista tai varhaiskasvatuksesta? Minulla on pienen tytön äitinä kokemusta varhaiskasvatuksesta ja neuvolasta. Olen mielettömän kiitollinen ammattilaisista, joiden huomaan voin jättää tyttäreni työpäiväni ajaksi. Neuvolasta olemme saaneet uudessa elämäntilanteessa tukea ja koen, että kiireistään huolimatta ammattilaiset ovat kohdanneet meidät ajan kanssa.
Vasemmistoliitto
Li Andersson, puolueen puheenjohtaja, opetusministeri, kansanedustaja
1. Miten hyvinvointialueille saadaan riittävästi rahaa ja vuosia jatkunut alibudjetointi katetaan? On itsestään selvää, ettei sote- ja koulutusrahoitusta pidä leikata, vaan toiminnan kehittämiseen tarvitaan lisää rahaa. On seurattava nykyisen rahoitusmallin toteutumista ja oltava tarvittaessa valmis lisäämään rahoitusta. Nyt valtio on antanut 500 miljoonan kertaerän hoitovelan purkamiseen. Koska hyvinvointialueilla ei ole omaa veronkanto-oikeutta, valtion pitäisi pystyä reagoimaan yllätyksiin vastakin. Ensi vaalikaudella pitää toteutua se, että hyvinvointialueet voivat verotuksen kautta kerätä omia tuloja.
2. Miten ratkaisisit hoitajapulan? Palkkauksen lisäksi pitää parantaa muita työehtoja. Yksityisellä puolella toimii malli, että jos työvoimasta on pulaa, asiaa ratkaistaan palkankorotuksin. Näin tulisi tehdä myös julkisella sote-alalla, jotta varmistetaan hyvinvointialueiden palvelut.
Hyvinvointialueet ovat isoja organisaatioita, ja ne tarvitsevat hyvää johtamista ja valtiolta suuntaviivoja johtamiseen. Hyvinvointialueilla tulee panostaa siihen, että yksittäisellä työntekijällä on mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä ja osallistua jatkokoulutukseen. Alan vetovoiman lisäämisen rinnalla pitää huolehtia siitä, että koulutuspaikkoja on riittävästi.
3. Millainen on viimeisin kokemuksesi julkisista sote-palveluista tai varhaiskasvatuksesta? Oma kokemukseni on, että palvelut toimivat, vaikka sote-alan työntekijöillä on jaksamisen kanssa ongelmia. Olin jokin aika sitten lapsen kaksivuotiskäynnillä neuvolassa. Varhaiskasvatuksessa olen nähnyt, kuinka kaikkia eri koulutustaustaisia työntekijöitä tarvitaan. Esimerkiksi meidän päiväkotiryhmässämme on kaksi loistavaa lastenhoitajaa. Olen ollut vaikuttunut siitä, miten he luovat luottamussuhdetta aivan pienimpiin lapsiin, jotka eivät vielä puhu.
Ruotsalainen kansanpuolue
Thomas Blomqvist, pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri, kansanedustaja
1. Miten hyvinvointialueille saadaan riittävästi rahaa ja vuosia jatkunut alibudjetointi katetaan? Hyvinvointialueiden rahoitusmallia ja sen toimivuutta pitää seurata ja arvioida. Jos tarpeita parantaa ilmenee, mallia pitää mahdollisuuksien mukaan muuttaa. Esimerkiksi ennaltaehkäisyyn panostaminen voi olla yksi painotuksen kohde. Hyvinvointialueet ovat aloittaneet vastikään, joten tässä vaiheessa mallin arviointi ei ole ajankohtaista.
2. Miten ratkaisisit hoitajapulan? Hoitajapula on yhteiskunnan isoimpia ongelmia. Tällä hallituskaudella olemme jo lisänneet alan opiskelupaikkoja ja mahdollistaneet hoiva-avustajien merkittävän lisäämisen. Tarvitsemme laaja-alaisia ratkaisuja, kuten sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön riittävyyden ja saatavuuden ohjelmassa todetaan. Koulutus on yksi keino. Toinen keino on parantaa hoitajien työssä jaksamista, mikä houkuttelisi alalle myös nuoria.
Alan palkat eivät ole hallituksen ja eduskunnan asia, mutta tehty palkkaratkaisu tukee pyrkimystä ratkaista hoitajapulaa.
Työvoimapulan vuoksi tarvitsemme työperäistä maahanmuuttoa. Hoitajien osaamisvaatimuksia lisää se, että heidän on osattava suomea tai ruotsia.
3. Millainen on viimeisin kokemuksesi julkisista sote-palveluista tai varhaiskasvatuksesta? Kävin Raaseporissa hammaslääkäripäivystyksessä. Sain nopeasti apua vaivaani. Terveydenhuolto ei valitettavasti onnistunut yhtä hyvin äitini hoitopolussa. Potilaan näkökulmasta perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon työnjako ei toimi kunnolla, joten hyvinvointialueilla on vielä tehtävää.
Kristillisdemokraatit
Sari Essayah, puolueen puheenjohtaja, kansanedustaja
1. Miten hyvinvointialueille saadaan riittävästi rahaa ja vuosia jatkunut alibudjetointi katetaan? Ennen hyvinvointialueiden aloittamista kunnat tekivät tietoisesti tavallistakin enemmän alibudjetointia. Viime vuosien sijaan vertailuvuodeksi olisi pitänyt ottaa vuosi 2019 ja siihen indeksikorotukset, jolloin kikkailu ei olisi onnistunut.
Tulevaisuudessa terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen osuutta pitää kasvattaa, sillä muutoin rahat menevät jatkossakin raskaimpiin toimenpiteisiin. Vaikka terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kuuluu pääosin kunnille, tarvitaan yhteistyötä hyvinvointialueiden kanssa.
Sote-rahoituksessa pitää pienentää niin sanotun väestökertoimen painoarvoa, sillä se rankaisee väestöään menettäviä, ikääntyviä ja sairastavia alueita. Rakennukset ja ICT-hankinnat ovat kaksi isoa kustannustekijää. Tarvitaan kansallista ohjausta ja yhteistoiminta-alueiden yhteistyötä, etteivät rahat mene ihmisten hoitamisen sijaan rakenteisiin. Hyvinvointialueet eivät tarvitse omaa verotusta. Se eriyttäisi alueita entisestään ja kiristäisi verotusta.
2. Miten ratkaisisit hoitajapulan? Palkat, työolot ja johtaminen on pistettävä kuntoon. Sen lisäksi tarvitaan päivityskoulutusta niille, joilla on alan tutkinto mutta ovat muualla töissä. Näitä alan ammattilaisia on olemassa noin 70 000. Koulutuksen rahoituslakia pitää muuttaa niin, että koulutuksen järjestäjiä palkitaan myös päivityskoulutuksesta eikä vain tutkinnon suorittamisesta. Samalla pitäisi voida käyttää myös työvoimahallinnon koulutusta.
Työperäistä maahanmuuttoakin varmaan tarvitaan, mutta päivityskoulutus olisi varmasti kustannustehokkaampaa kuin tuoda sairaanhoitajia Filippiineiltä ja kouluttaa heitä lähihoitajiksi.
3. Millainen on viimeisin kokemuksesi julkisista sote-palveluista tai varhaiskasvatuksesta? Viimeksi kävin ottamassa influenssarokotteen. Rokotukset ja seulonnat ovat hyviä esimerkkejä kaikille osoitetuista palveluista. Voitaisiinko jossain vaiheessa miettiä, että apteekit olisivat tuottamassa esimerkiksi rokotuspalveluita, jotta voisimme pienentää ruuhkia ja koronan jälkeistä hoitovelkaa?
Liike Nyt
Harry Harkimo, puolueen puheenjohtaja, kansanedustaja
1. Miten hyvinvointialueille saadaan riittävästi rahaa ja vuosia jatkunut alibudjetointi katetaan? Koko rahoitusmalli on väärä. Suurin ongelma on, että ei edes tiedetä, kuinka paljon rahaa tarvitaan. Tulossa ovat esimerkiksi palkankorotukset, palkkaharmonisaatio ja tietojärjestelmistä aiheutuvat kulut päälle. Sote-palveluihin pitää antaa lisää rahaa. Tehostamistakin tarvitaan, mutta niin, etteivät palvelut vaarannu.
2. Miten ratkaisisit hoitajapulan? Eläkkeellä olevien hoitajien pitäisi pystyä ansaitsemaan ilman, että palkkatulot laitetaan verotuksessa eläkkeen päälle. Kun veroja ei menisi niin paljon, se kannustaisi eläkeläisiä töihin. Hoitajia pitäisi myös kouluttaa entistä enemmän.
Tarvitsemme työvoimaa ulkomailta. Esimerkiksi Filippiineiltä Suomeen töihin haluaville hoitajille pitäisi opettaa suomea jo lähtömaassa. Suomea pitäisi markkinoida enemmän ja kertoa tänne tulemista harkitseville, millainen maa tämä on. Ihmisille pitää osoittaa, että täällä heistä pidetään huolta esimerkiksi järjestämällä asunto. Olen ehdottanut, että Suomeen tarvitaan työperäiseen maahanmuuttoon oma ministeri, koska työvoimapula koskee monia aloja.
Hoitajamitoituksen nostosta pitäisi luopua, koska siihen ei päästä kuitenkaan.
3. Millainen on viimeisin kokemuksesi julkisista sote-palveluista tai varhaiskasvatuksesta? Veljelläni on ollut syöpä, ja olen ollut hänen kanssaan sairaalassa. Kaikki on toiminut hyvin, ei valittamista.
Haastattelut ovat eduskunnan nykyisten voimasuhteiden mukaisessa järjestyksessä.
