Päivystysten kaaos on hellittänyt, mutta työntekijöistä on edelleen huutava pula
Viime vuoden lopulla päivystysten ruuhkat äityivät pääkaupunkiseudulla poikkeuksellisen pahoiksi. Nyt ruuhkat ovat hellittäneet, mutta kesä tuonee jälleen uusia jännityksen aiheita.
Kuvateksti
”Monet tulevat päivystykseen, kun eivät tiedä minne heidän pitäisi mennä. Päivystys on auki 24/7”, sanoo sairaanhoitaja Seikku Pohja, joka työvuorossaan aulavastaavana arvioi tulijan palvelutarpeen ja ohjaa tarvittaessa eteenpäin.
Kuva: Kirsi Tuura
Kun sairaanhoitajaSeikku Pohja saapuu aamuvuoroon Jorvin päivystyspoliklinikalle Espooseen, työpäivä lähtee käyntiin tavanomaiseen tapaan. Aamuvuoroon tulleet käyvät potilastilanteen läpi muutamassa minuutissa yövuoron vastaavan hoitajan kanssa.
On tiistai, helmikuun viimeinen päivä. Pohja työskentelee tänään päivystyksen aulavuorovastaavana, jonka tehtävänä on ottaa vastaan sisääntulijat.
Sisään tulee ”hospitalia” etsiviä potilaita. Pohja antaa heille lyhyen selvityksen suomalaisesta terveydenhuoltojärjestelmästä ja ohjaa heidät vähäisen vaivan takia terveyskeskukseen. Yhdellä tulijoista on pitkittynyt vatsatauti, mutta koska kuume ja muut vakavammat oireet puuttuvat, tämä voi palata kotiin ja noudattaa kotihoito-ohjeita.
”Tyypillinen aamupäivä”, Pohja tiivistää.
Osastonhoitaja Sanna Pietikäinen kertoo, että ruuhkat ovat hellittäneet Jorvissa etenkin helmikuun jälkipuoliskosta lähtien.
”Nyt on mennyt sutjakkaasti. Ainakin Espoon kaupunki on avannut joitain lisäpaikkoja vanhusten palvelutaloihin, mikä saattaa laskea potilasmääriä.”
Vielä viime vuoden lopulla näytti toisenlaiselta.
Hurja joulukuu
Jo viime elokuussa mediat kertoivat, kuinka päivystykset ruuhkautuvat eri puolella Suomea. Yksi pahimmista tilanteista oli Jorvissa, jonka kasvavaa kuormitusta purettiin loppuvuodesta poikkeuskeinoin. Joulukuun puolivälissä ambulanssilla saapuneista, kiireellistä hoitoa vaativia potilaista osa ohjattiin Jorvin sijasta suoraan Meilahden tai Töölön sairaalaan Helsinkiin. Tätä kesti 10 päivää.
Osa vuoroista tehdään vajaalla, kun tekijöitä ei vain löydy. Joka kuukausi tulee puutevuoroja.
Tilanteen kriittisyydestä kertoo myös se, miten paljon työvuoroista puuttui työntekijöitä. Pohjan laskujen mukaan hän sai päivystyspoliklinikalta joulukuussa noin 80 tekstiviestiä, joilla haettiin hoitajaa niin sanottuun puutevuoroon.
”Joulukuu oli tosi paha, koska pyhien takia oli muun muassa ylimääräisiä vapaapäiviä. Työntekijät eivät tahtoneet riittää.”
Tammikuussa vastaavia tekstiviestejä tuli 40 ja helmikuussa vielä vähemmän. Tekstiviestit lähetetään jokaiselle halukkaalle omaan henkilökohtaiseen puhelimeen. Tekstiviestirinkiin kuuluminen on vapaaehtoista. Työvuoron saa se, joka soittaa nopeimmin ja sanoo ottavansa vuoron.
Pitkä odotusaika kasvattaa hoitajiin kohdistuvaa painetta. ”Sänky on ollut vielä lämmin edellisen potilaan jäljiltä, kun laitosapulainen on päässyt vaihtamaan siihen lakanat", sanoo Seikku Pohja.
Nykyään puutevuoron tekemisestä maksetaan Husin päivystyksissä normaalin tuntipalkan ja lisien lisäksi 150 euron kertakorvaus.
”Rahalla on merkitystä. Joku hoitajista venyy ja tekee pitkän päivän tai tulee vapailta töihin ylimääräiseen työvuoroon. Silti osa vuoroista tehdään vajaalla, kun tekijöitä ei vain löydy. Joka kuukausi tulee puutevuoroja.”
Pohjan mukaan on ollut tilanteita, joissa jopa neljä potilasta on joutunut odottamaan ambulanssin paareilla, että vuodepaikka päivystyksestä vapautuu. Odotusta on saattanut kestää kolme varttia. Pitkä odotusaika kasvattaa hoitajiin kohdistuvaa painetta.
”Sänky on ollut vielä lämmin edellisen potilaan jäljiltä, kun laitosapulainen on päässyt vaihtamaan siihen lakanat.”
Potilasta ei voi kirjata sisään ennen kuin hän on saanut vuodepaikan, mikä viivästyttää hoidon aloittamista.
Pohja kertoo, että moni potilas olettaa sisääntuloaulassa istuvan hoitajan tietävän, kauanko odotus kestää.
”Päivystyksessä tapahtuu niin paljon ja jokaisella potilaalla on niin omanlaisensa hoitopolku, että aikaa on mahdotonta tietää.”
Paras kokonaiskuva sisään tulevista potilaista on ambulanssivuorovastaavalla. Tämä esimerkiksi tietää ensihoidon ilmoituksen perusteella, että kohta päivystykseen saapuu pikaista kirurgista toimenpidettä vaativa potilas.
”Tämä vuorovastaava orkestroi päivystyksen toimintoja. Tarvittaessa hän kutsuu koolle lääkärit ja hätätilaosaamistiimin ja järjestelee koko päivystyksen hoitajien sijoituksia.”
Flimmeri tuo päivystykseen
Kello 10 päivystyksen yhdeksänpaikkaisessa tarkkailuhuoneessa on vain yksi vapaa paikka. Kaikkiaan päivystyksessä on 41 vuodepaikkaa.
Potilaista kolme on hakeutunut päivystykseen flimmerin eli sydämen eteisvärinän takia. Se on Pohjan mukaan varsin yleinen syy tulla päivystykseen.
Yksi flimmeripotilaista on kirkkonummelainen Jan-Erik Silvander. Hän oli hakeutunut päivystykseen jo edellisenä iltana, mutta silloin hänet oli käännytetty takaisin. Tämä on hänen laskujensa mukaan yhdestoista kerta, kun hän on vuoden sisään päivystyksessä samasta syystä.
Kirkkonummelainen Jan-Erik Silvander odottaa pääsyä sydämen tahdistukseen flimmerin takia. Sairaanhoitaja Seikku Pohja tarkistaa kanyylin.
Silvander kertoo, että vielä viime kesänä flimmeri hoidettiin kertakäynnillä päivystyksessä. Syksyllä tilanne muuttui.
”Nykyään eteisvärinäpotilaan rytmi pyritään kääntämään poliklinikalla. Vuodenvaihteen ruuhkien yhtenä ratkaisuna oli yhteistyön tiivistäminen kardiopoliklinikan kanssa”, kertoo osastonhoitaja Sanna Pietikäinen.
Kaikkiaan Jorvin päivystyksessä on käynyt alkuvuodesta lähtien 140–160 potilasta päivässä. Tämä on vähemmän kuin vuonna 2019 eli viimeisenä vuonna ennen koronapandemiaa.
”Kaikkiaan päivystyskäyntien määrät ovat pudonneet noin 15 prosenttia vuoden 2019 käynneistä. Emme tiedä syytä käyntien vähentymiseen”, kertoo Hus Akuutin johtava ylihoitaja Nina Lehikoinen.
Ohjausta oikealle luukulle
Aamupäivällä Jorvin päivystyksen sisääntuloaulassa on rauhallista. Sisään tulee omin jaloin keski-ikäinen mies, joka menee vastaanottotiskille sairaanhoitajan puheille.
”Sairaanhoitajana arvioin tilanteen ja ohjaan palveluiden piiriin. Monet tulevat päivystykseen, kun eivät tiedä minne heidän pitäisi mennä. Paljon on niitä, joilla ei ole sairaanhoidollista tarvetta, vaan syyt ovat sosiaalisia”, Seikku Pohja kertoo.
Päivystys on terveydenhuoltojärjestelmän kulmakivi, joka on aina auki. Tällaisia kellon ympäri päivystäviä paikkoja on Suomessa 29. Kaikki sisään tulevat otetaan vastaan ja heidän palvelutarpeensa selvitetään. Vaikka syyt olisivat aivan muut kuin sairaanhoidolliset, sairaanhoitajalta voi mennä 15–20 minuuttia tilanteen kartoittamiseen.
Yksi vaikeimmista tilanteista on se, kun päivystykseen saapuu muistisairaan vanhuksen omaishoitaja. Jos omaishoitajan tila vaatii sairaalahoitoa, avuksi tulee kotiutustiimi, joka etsii muistisairaalle hoitopaikan.
Uusina tehtävinä ovat tulleet aamupesut, aamulääkkeiden jako ja vessatus.
Myös mielenterveyspotilaat voivat aiheuttaa kuormittavia tilanteita. Akuuteimmat mielenterveyspotilaat hoidetaan akuuttivalvonnassa hoitajan jatkuvan valvonnan alaisuudessa. Jos mielenterveyspotilas käy uhkaavaksi tai vaaralliseksi, hoitohenkilöstö voi joutua turvautumaan vartijoiden apuun ja lepositeisiin.
Jorvin päivystyksessä joissakin työvuoroissa on yksi psykiatrinen sairaanhoitaja.
”Psykiatrian puolen sairaanhoitajia tarvittaisiin päivystysalueelle lisää, jotta kasvaviin potilasmääriin voitaisiin vastata tehokkaammin”, kertoo osastonhoitaja Sanna Pietikäinen.
Rytminmuutos puoleltapäivin
Aulavuorovastaavana toimiva Pohja käy hyvissä ajoin lounastauolla, jotta hän ehtii valmistautua puolen päivän jälkeen tapahtuvaan rytminmuutokseen. Silloin sisääntuloaulaan alkaa kertyä väkeä jonoksi asti. Huonokuntoisia vanhuksia ja heidän omaisiaan tulee sisään sitä mukaa kuin kotihoidon hoitajien tekemät kierrokset ovat edenneet Jorvin päivystysalueella.
Pohjan mukaan vanhukset sinnittelevät pitkään kotonaan. Kun vanhus lopulta kaatuu tai terveydentila romahtaa, hän tulee päivystykseen. Kierre kodin ja päivystyksen välillä on valmis.
”Uutta on se, etteivät vuodeosastot enää vedä. Päivystys on ainoa ovi, josta pääsee aina sisään. Meille päivystyksen hoitajille ovat tulleet uusina tehtävinä aamupesut, aamulääkkeiden jako ja vessatus.”
Pisimmillään vanhus on saattanut joutua odottamaan päivystyksessä jatkohoitopaikkaa kaksi vuorokautta.
”Sekavalle vanhukselle päivystys on vaarallinen paikka. Vanhukset joutuvat odottamaan ja makaamaan sängyssä. Täällä heille ei ole esimerkiksi kuntoutusta.”
Jorvin päivystyksessä on hoidettu alkuvuodesta lähtien noin 150 potilasta päivässä.
Jos vuodepaikkaa ei ole, Apotti-potilastietojärjestelmään voi kirjata, että potilas odottaa vuodepaikkaa istuen. Näin vuorovastaava pystyy hahmottamaan aiempaa helpommin ne potilaat, jotka odottavat aulassa vuodepaikan vapautumista.
Päivystyksessä on tilanteita, joissa hoitaja tietää, että potilaan täytyisi maata sängyssä, mutta tämä joutuu istumaan, koska vuodepaikkaa ei ole.
”Kenen on vastuu, jos potilaan tila romahtaa tai tämä jopa kuolee?” Pohja kysyy.
Yhteistyötä kotihoidon kanssa
Vanhukset ovat iso potilasryhmä myös Malmin sairaalan päivystyksessä, joka on Jorvin tapaan yksi Husin alueen kahdeksasta päivystyksestä.
Malmilla työskentelevä sairaanhoitaja Jere Laiti kertoo, että vielä tiistain aamuvuorossa näkyvät usein viikonlopun hoitojonon hännät. Viikonloppuisin päivystykseen tulee paljon monisairaita vanhuksia.
”He odottavat sopivaa jatkohoitopaikkaa. Malmilla on ollut kyllä aina paljon vanhuksia päivystyksessä, joten olemme tottuneet siihen.”
Samaa sanoo osastonhoitaja Jaana Nyman.
”Helsingissä tehdään hyvää yhteistyötä eri toimipisteiden välillä. Osastot joustavat ja ottavat ylipaikoille.”
Malmin päivystyksessä on myös oma sosiaalityöntekijä, kotiutushoitaja ja fysioterapeutti. Vuoden alusta käynnistyi hanke, jossa päivystyksen tukena on kotihoidon koordinoiva hoitaja.
Jorvin päivystyksessä on puolestaan kotiutustiimi, johon kuuluu fysioterapeutti. Apuna on myös liikkuva sairaala Liisa, joka on tuonut päivystyspalvelut espoolaisiin vanhusten hoivakoteihin keväästä 2019 lähtien.
Osa-aikaisuus kasvussa
Malmin päivystys on kokenut viime vuosina paljon muutoksia. Vuonna 2019 päivystys siirtyi Helsingin kaupungilta Husille, jolloin kaikki laitteet vaihtuivat. Myös Apotin käyttöönotto ja pandemia ovat kuormittaneet työntekijöitä – monia niin paljon, että he ovat lähteneet.
”Meillä on ollut paljon muutoksia, mutta jäljelle jääneen porukan ne ovat hitsanneet yhteen. Meillä töitä kehitetään yhdessä ja mielipiteet otetaan huomioon”, Jere Laiti sanoo.
Osastonhoitaja Jaana Nymanin mukaan henkilöstön vaihtuvuus on nyt pientä, noin neljä prosenttia vuodessa. Vakituiset paikat saadaan täytettyä ja rekrytointia tehdään etupainotteisesti. Esimerkiksi huhtikuussa eläkkeelle jäävän sairaanhoitajan paikka saatiin täytettyä jo helmikuussa. Myös pitkäaikaisiin sijaisuuksiin löytyy tekijöitä.
”Vaikeuksia työvuorosuunnitteluun tulee siitä, kun sairauspoissaolot pitkittyvät. Ensin kaksi viikkoa ja sitten taas kaksi viikkoa lisää. Kokemus on opettanut, että työvoimaan tarvittaisiin näitä tilanteita varten 10–15 prosentin puskuri.”
Laiti sanoo tekevänsä tasan 100-prosenttista työaikaa, eli hän ei tee ylitöitä.
”Arvostan omaa jaksamistani ja vapaa-aikaani. Mutta jokainen tekee tietysti omat ratkaisunsa.”
Vuorotyö on raskasta, ja ihmiset ovat nykyään valveutuneita. He haluavat pitää itsestään huolta.
Husin henkilöstöraportti vuodelta 2021 kertoo, että noin 17 prosenttia hoitohenkilöstöstä oli osa-aikaisia ja heidän osuutensa oli kasvussa. Se on näkynyt myös Malmilla.
”Meillä tehdään paljon 75-prosenttista työaikaa. Vuorotyö on raskasta, ja ihmiset ovat nykyään valveutuneita. He haluavat pitää itsestään huolta”, Jaana Nyman miettii.
Jorvin päivystyksessä työskentelevä Seikku Pohja on yksi osa-aikaisista. Hän tekee 50-prosenttista työaikaa.
”Näin pystyn vaikuttamaan työhöni parhaiten. Kolmivuorotyö on rasittavaa ja haluan elää myös perhe-elämää.”
Välillä Pohja tekee Jorviin ylimääräisiä vuoroja. Keikkoja muualle hän tekee henkilöstöpalveluyhtiö Seuren kautta. Lisäksi hänellä on oma kotihoitoa tarjoava yritys, joka vie noin puolet hänen työntekoon käyttämästään ajasta.
Mistä osaajat kesäksi?
Tulevan kesän sijaisjärjestelyt ovat vielä monelta osin auki. Aikaisempina vuosina päivystys on ollut vetovoimainen työpaikka.
”Ennen opiskelijoista moni jäi keväällä tekemään osa-aikaisuutta ja sitten kesätöihin. Viime vuosina on näkynyt, että etenkin vastavalmistuneet kaipaavat opiskelurypistyksen jälkeen kunnon lomaa. On hyvä, että he osaavat pitää huolta itsestään. Ei ole kenenkään etu, jos he aloittavat uraansa väsyneinä”, Jere Laiti pohtii.
”Tilanteet vaihtuvat jatkuvalla syötöllä. Puoli tuntia sitten saapui neljä ambulanssia yhtä aikaa. Kaikissa tuotiin päivystykseen vanhusta”, kertoo sairaanhoitaja Jere Laiti Malmin päivystyksestä.
Opiskelijat haluavat tehdä nykyään myös lyhyempää työaikaa, esimerkiksi 80-prosenttista, Sanna Pietikäinen Jorvista kertoo.
”Niin saa enemmän vapaa-aikaa kesään ja jaksaa opiskella talvella.”
Tilanteet vaihtuvat jatkuvalla syötöllä. Puoli tuntia sitten saapui neljä ambulanssia yhtä aikaa. Kaikissa tuotiin päivystykseen vanhusta”, kertoo sairaanhoitaja Jere Laiti Malmin päivystyksestä.
Sekä Malmin että Jorvin päivystykset pyrkivät saamaan kesäsijaisiksi talossa olleita opiskelijoita. Sijaistaakseen heillä pitää olla vähintään osittainen iv-lupa.
Perehdytys Husin päivystyksessä kestää 2–3 viikkoa. Silloin työntekijä osallistuu töihin ylimääräisenä ilman, että häntä luetaan mukaan vahvuuteen.
Päivystyksen konkarit Seikku Pohja ja Jere Laiti kannustavat hakemaan rohkeasti töitä päivystyksestä.
”Täällä on huippuosaajia, reipas tempo ja parhaimmillaan pääsee mukaan hengenpelastamiseen”, Pohja sanoo.
”Meillä on hyvä yhteishenki. Ketään ei jätetä yksin, ja aina saa tulla kysymään neuvoa”, Laiti lisää.
Sairaanhoitajat Piia Karhu, Seikku Pohja ja Henna Ylisirkka käyvät läpi Jorvin päivystyksen tuoreen työolobarometrin tuloksia. Tulosten mukaan ilmapiiri on luottamuksellinen ja käytös työkavereita kohtaan asiallista. Eniten henkilöstö toivoo muutosta työn kuormittavuuteen.
