Työnantajan mukaan korvaus sisältyi henkilökohtaiseen palkanosaan, mutta työtuomioistuin oli toista mieltä. Sen mukaan kesätyöajan korvausta ei voi pitää henkilökohtaisena palkanosana.
Vaikka ratkaisu koskee yksittäistä jäsentä, se saattaa saada laajempaa merkitystä, jos vastaavia tilanteita tulee esiin esimerkiksi liikkeenluovutusten ja työehtosopimuksesta toiseen siirron yhteydessä.
Terveyspalvelualan työehtosopimuksessa (TP-tes) otettiin 2008 käyttöön uusi palkkausjärjestelmä. Se korvasi vanhan järjestelmän, joka perustui nimikepohjaisiin palkkataulukoihin. Uudessa järjestelmässä palkka muodostuu työn vaativuusjärjestelmän perusteella maksettavasta palkasta sekä henkilökohtaisesta palkanosasta.
Yrityksessä oli käytetty vuoteen 1996 asti lyhennettyä kesätyöaikaa. Kun yrityksessä siirryttiin samaan työaikaan ympäri vuoden, laboratoriohoitajalle maksettiin kesätyöajan menetyksestä kuukausittainen noin 20 euron korvaus. Työnantaja lopetti käytännön yksipuolisella päätöksellä uuteen palkkausjärjestelmään siirryttäessä, jolloin laboratoriohoitaja otti yhteyttä Tehyyn.
Terveys- ja sosiaalialan neuvottelujärjestö TSN:n mukaan työehtosopimusratkaisulla ei voi muuttaa eikä poistaa työsopimuksessa sovittua palkanlisää. TSN on Tehyn, SuPerin ja Erton yhteinen neuvottelujärjestö, joka edustaa työntekijöitä TP-tes-neuvotteluissa.
Työsopimuksessa oli sovittu lisäksi kahdesta muustakin erilliskorvauksesta, vakuutusmaksuun liittyvästä korvauksesta ja lounasetukorvauksesta. Niitä työnantaja ei ollut poistanut.
Työnantaja perusteli korvauksen poistoa palkkauksen ajanmukaistamisella. Työntekijöille maksettiin ennen uudistusta erilaisia lisiä, jotka oli työnantajaliiton mielestä tarkoitus sulauttaa tehtäväkohtaiseen tai henkilökohtaiseen palkanosaan siten, ettei kenenkään palkka alene.
Periaatteena oli, että jos aiemmin maksettu lisä liittyi selvästi tehtävän vaativuuteen, lisä sulautettiin tehtäväkohtaiseen palkkaan. Jos lisän perusteena oli jokin muu seikka, lisä sulautettiin henkilökohtaiseen palkanosaan.
Palkkausjärjestelmästä käydyissä neuvotteluissa ei ollut erikseen sovittu ”ylimääräisistä” palkanlisistä, mikä aiheutti työnantaja- ja työntekijäliiton välille kiistan työehtosopimuksen tulkinnasta.
Asia päätyi paikallisten ja liittokohtaisten neuvottelujen epäonnistuttua käräjäoikeuteen, joka pyysi lausuntoa työtuomioistuimesta. Sen jälkeen laboratoriohoitaja ja yritys sopivat asian, ja laboratoriohoitaja perui kanteensa.
Palkka koostuu osista
- Terveyspalvelualan työehtosopimuksen palkkausjärjestelmä koostuu kahdesta osasta: työn vaativuuteen perustuvasta palkasta ja henkilökohtaisesta palkanosasta.
- Henkilökohtaista palkanosaa maksetaan esimerkiksi työntekijän tehokkuuden ja sosiaalisten taitojen perusteella.
- Palkkausjärjestelmässä ei ole enää ikälisiä, vaan niiden tilalla on vuosisidonnainen takuujärjestelmä.
Julkaistu Tehy-lehdessä 14/2011
