Sairaanhoitaja Heli Nikkola oli harjoittelemassa Turun kaupunginsairaalan korva-, nenä-, ja kurkkupoliklinikalla. Kuva: Pasi Leino

Paluu sairaan­hoitajaksi on mahdollista – ammattitaitoa voi päivittää

Piilevän ammattitaidon päivittäminen on nopeampaa ja halvempaa kuin kouluttaa kokonaan uusia ihmisiä.

Suomessa on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan noin 40 000 hoitoalan koulutuksen saanutta, jotka ovat vaihtaneet kokonaan toiselle alalle. Osa heistä saattaisi olla kiinnostunut palaamaan alalle, jos he saisivat päivitystä ammattitaitoonsa ja kannustusta mieleensä.

Päivityskoulutusta ei kuitenkaan ole helppo löytää. Esimerkiksi Uudenmaan ely-keskuksesta kerrotaan, että sairaanhoitajien päivityskoulutuksia ei ole viime vuosina järjestetty työvoimakoulutuksena, koska sairaanhoitajia ei ole ollut työttöminä työnhakijoina. Työnantajatkaan eivät houkuttele alalle palaajia järjestelmällisesti. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin rekrytointipalveluista kerrotaan, ettei siellä ole järjestetty omia perehdytyksiä alalle palaaville.

Mainos (teksti jatkuu alla)
Mainos

Varsinais-Suomessa päivitystä on järjestetty työvoimakoulutuksena toistakymmentä kertaa. Turun ammattikorkeakoulussa päättyi huhtikuussa koulutus, johon osallistui kymmenen paluuta suunnittelevaa sairaanhoitajaa. He eivät olleet tehneet sairaanhoitajan työtä perhesyistä tai ovat työskennelleet kokonaan toisella alalla. Koulutukseen on aiemmin osallistunut myös sairaanhoitajia, jotka ovat valmistumisensa jälkeen tehneet lähihoitajan työtä.

Tarkoitus on rohkaista pitkään hoitoalalta poissa olleita sairaanhoitajia palaamaan alalle ja päivittää heidän osaamisensa vastaamaan hoitotyön nykyisiä vaatimuksia. Puolisen vuotta kestävä koulutus sisältää teoriaa ja kaksi harjoittelujaksoa. Teoriaopinnot sisältävät lääkehoitoa, kirjaamista, hoitotyötä, infektioiden torjuntaa sekä potilasturvallisuutta, haavanhoitoa, saattohoitoa ja ergonomiaa.

Päättynyt koulutus oli järjestyksessä kahdestoista. Koulutuksen sisältöjä on muokattu opiskelijoilta saadun palautteen perusteella, ja käytännönläheisyyttä on lisätty. Ensimmäisten koulutusten aikoihin opiskelijoiden tietotekniikkataidoissa oli puutteita, mutta nykyään taidot ovat niin hyvät, että tietotekniikan osuutta on voitu vähentää.

– Tavoitteena on, että koulutuksen jälkeen kaikki osaavat sen, mitä sairaanhoitajan tulee perustyössä osata, toteaa tutor-opettaja Liisa Anttila.

Koulutukseen osallistuneet ovat yhtä mieltä siitä, että vastaavia koulutuksia pitäisi järjestää enemmän ja eri puolilla Suomea. Piilevän ammattitaidon päivittäminen on nopeampaa ja halvempaa kuin kouluttaa kokonaan uusia ihmisiä. Osa opiskelijoista kulki Turussa pääkaupunkiseudulta, koska pää­kau­punkiseudulla koulutusta ei järjestetä.

Kaikki halukkaat eivät edes mahtuneet tälle kurssille, joten kysyntää koulutuksille olisi. Toisaalta kaikki palaajat eivät välttämättä tarvitse yhtä pitkää ja perusteellista ammattitaidon päivittämistä. Joillekin voisi riittää esimerkiksi työnantajan järjestämä tehokas perehdytys.

Päivityskoulutukseen osallistunut sairaanhoitaja Heli Nikkola valmistui leikkaus- ja anestesiasairaanhoitajaksi vuonna 1997. Lasten syntymän jälkeen hän työskenteli perhepäivähoitajana. Sairaalassa hän ei ole ollut töissä 11 vuoteen.

– Koulutus on ollut hyödyllinen, sillä se on tuonut hoitotyöhön varmuutta ja itseluottamusta.

Harjoitteluissa opiskelijat joutuivat hakemaan rooliaan, sillä päivityskoulutusta ei työpaikoilla tunneta.

– Välillä joutui selittämään, miksi on harjoittelemassa, vaikka on valmis sairaanhoitaja.

Alalle vuonna 1985 tullut lääkintävahtimestari ja sairaanhoitaja Alpi Olli puolestaan kyllästyi pätkätöihin ja jatkuvaan kiireeseen ja vaihtoi 2000-luvun alussa it-alalle. Nyt hän on uuden elämänvaiheen vuoksi hakeutumassa takaisin sairaanhoitajan työhön. 

– Ei huvittanut mennä takki auki työpaikalle, kun niin moni asia on muuttunut.

Epävarmuus kädentaidoissa on ollut yksi syy, miksi opiskelijat eivät ole halunneet hakeutua työhön ­suoraan. Kädentaitoja on saanut harjoitella rauhassa luokassa, mikä on tuonut varmuutta lisää. Opiskelu on ruok­kinut halua opiskella lisää ja löytää uusi ammatillinen vaihe. Ryhmä on tukenut jäseniään. Keskusteluissa on ollut välillä suorastaan terapeuttinen ote, koska kokemusten jakaminen on ollut tärkeää.

Alun mahdollinen epävarmuus on mennyt koulutuksen myötä ohi. Opiskelijat haaveilevat työskentelevänsä tulevaisuudessa esimerkiksi sisätaudeilla, akuuttihoidossa, leikkaussalissa ja mielenterveystyössä. Moni on jo saanut kesäksi alan töitä.

– Saamme päivityskoulutuksen kautta hyviä sairaanhoitajia. Kaikki työllistyvät varmasti, Anttila uskoo.

Sairaanhoitajien päivityskoulutus

  • Turun ammattikorkeakoulu on järjestänyt 12 sairaanhoitajien päivityskoulutusta vuodesta 2001 lähtien.
  • Tarkoitus on rohkaista pitkään hoitoalalta poissaolleita sairaanhoitajia palaamaan alalle ja päivittää heidän osaamisensa vastaamaan hoitotyön nykyisiä vaatimuksia.
  • Puolisen vuotta kestävä kurssi sisältää kaksi teoriajaksoa ja kaksi harjoittelujaksoa.
  • Teoriaopinnot sisältävät lääkehoitoa, kirjaamista, hoitotyötä, infektioiden torjuntaa, potilasturvallisuutta, haavanhoitoa, saattohoitoa ja ergonomiaa.
  • Työtapoina ovat luennot, harjoittelu luokassa, osallistuvat keskustelut, opintokäynnit ja itsenäinen opiskelu.
  • Työvoimakoulutus on tarkoitettu työttömille tai työttömyysuhan alla oleville.
  • Koulutukseen haetaan te-toimiston kautta.
  • Päivityskoulutuksen suorittaneiden sairaanhoitajien työllistymistä ei tilastoida.

Julkaistu Tehy-lehdessä 5/2019.

 

Mainos
Mainos