Määräaikaisilla työsopimuksilla ei saa paikata pysyvää työvoiman tarvetta. Työnantajat perustelevat määräaikaisuuksia usein sijaisuuksilla, mutta todellisuudessa ne paikkaavat pysyvää työvoiman tarvetta. Määräaikaiset palvelussuhteet ovat erityisesti nuorten ongelma, joten vakinaistamista vaatimalla ajetaan erityisesti nuorten etuja.
Jos peräkkäisiä määräaikaisia sopimuksia tehdään useita ilman keskeytyksiä tai lyhytaikaisin keskeytyksin, työsuhde-edut karttuvat kuten vakituisillakin. Tällaisia etuja ovat esimerkiksi vuosiloma ja sairausajan palkka sekä muut työsuhteen kestoon perustuvat edut. Määräaikaisten on päästävä myös koulutuksiin. Työnantaja ei saa kohdella määräaikaista työntekijää vakituisia huonommin.
Terveyden- ja sosiaalihuollon julkisella sektorilla työskentelevistä noin 25–28 prosenttia työskentelee määräaikaisissa palvelussuhteissa. Monien palvelussuhde on jatkunut vuosia joko keskeytyksettä tai vain lyhytaikaisin keskeytyksin. Tällöin palvelussuhde on todennäköisesti laiton.
Laittomat palvelussuhteet on muutettava toistaiseksi voimassa oleviksi. Vakinaistamiseen tähtäävät toimenpiteet aloitetaan tutkimalla määräaikaisuuksien perusteiden laillisuus ja pysyvä työvoiman tarve. Luottamusmies auttaa asian selvittämisessä. Tarvittaessa Tehyn edunvalvonta selvittää, voiko työntekijä riitauttaa työsuhteen tuomioistuimessa.
Määräaikaista työsopimusta solmiessa kannattaa muistaa, että työsopimus päättyy ilman irtisanomista ja irtisanomisaikaa sovitun työn valmistuessa tai sovitun määräajan päättyessä. Kumpikaan osapuoli ei voi irtisanoa työsopimusta, ellei siihen ole erikseen kirjattu irtisanomisaikaa.
Irtisanomisesta ennen määräaikaa voi yrittää neuvotella työnantajan kanssa, jos on esimerkiksi saanut vakituisen työpaikan. Työnantajan ei kuitenkaan ole pakko suostua työsuhteen päättämiseen.
Työelämäopas
Työsuojeluhallinto
Julkaistu Tehy-lehdessä 12/2012
