Arkisia asioita, kuten oikeutta ruoka- ja kahvitaukoon, ei pidä unohtaa. Myös ammattiliiton jäsenyyden tärkeydestä on syytä muistuttaa.
Nuoren tulee oppia turvalliset ja ergonomiset työtavat. Hänelle tulee kertoa työterveyshuollon toiminnasta ja selvittää, keneen voi ottaa yhteyttä, jos joutuu kohdelluksi epäasiallisesti.
Hänen tulee ymmärtää, miten hän voi itse vaikuttaa työkykyynsä muun muassa elintavoillaan. Tieto kouluttautumis- ja etenemismahdollisuuksista antaa motivaatiota.
Hyvä perehdyttäminen on suunnitelmallista. Siihen on varattava riittävästi aikaa ja resursseja. Sen sujumista on seurattava ja arvioitava yhdessä.
Hyvästä perehdytyksestä hyötyvät kaikki.
Nuorelle on annettava palautetta työssä edistymisestä ja rohkaistava tuomaan omia ajatuksiaan esiin. Kirjallisen materiaalin tulee olla kieleltään selkeää ja havainnollista.
Esimies vastaa perehdyttämisestä, mutta paras tulos syntyy, kun koko työyhteisö on mukana. Työterveyshuollon, luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen rooli perehdytyksessä on syytä miettiä selväksi.
Usein on syytä tuumia, tarvitseeko myös tulokkaan vastaanottava osapuoli – esimies ja työyhteisö – valmennusta monikulttuurisessa työyhteisössä toimimiseen.
Esimiehen ja työkavereiden kannattaa antaa palautetta kiitosta säästämättä. Onnistumisen kokemukset kasvattavat ammatillista osaamista ja itsetuntoa.
On jokaisen vastuulla ottaa nuori työyhteisön jäseneksi, eikä tuupata häntä kahvipöytäporukoiden ulkopuolelle. Hyvästä perehdytyksestä hyötyvät kaikki. Näin syntyy yhteinen ymmärrys siitä, mitä ja miten työtä tehdään ja kuinka työpaikalla käyttäydytään.
Työterveyslaitos: Perehdyttämisen Top 10 -tsekkauslista on laadittu maahanmuuttajien perehdytykseen. Vinkit pätevät myös kantasuomalaisiin nuoriin.
Julkaistu Tehy-lehdessä 6/2013