Pitkät tasoittumisjaksot ovat työntekijälle yleensä epäedullisia. Työnantaja voi tasoittaa syntyneet ylityöt, mikä merkitsee ylityökorvausten menetyksiä. Kuva: Lauri Rotko

Pitääkö työaikajoustoihin suostua?

Työskentelen yksityisellä sosiaalipalvelualalla. Pitääkö työaikajoustoihin suostua?

Työaikajoustoilla tarkoitetaan yksityisellä sosiaalipalvelualalla yleensä pitkiä tasoittumisjaksoja ja pitkiä työvuoroja. Joustojen käyttäminen edellyttää paikallista sopimusta. Sopimuksen tekeminen on aina vapaaehtoista.

Pitkät tasoittumisjaksot ovat työntekijälle yleensä epäedullisia, sillä niillä työnantaja voi tasoittaa syntyneet ylityöt. Tämä merkitsee ylityökorvausten menetyksiä. Ne heijastuvat esimerkiksi Kelan maksamiin etuuksiin (vanhempainraha, sairauspäiväraha), ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan, vuorotteluvapaakorvaukseen ja eläkkeeseen.

Mainos (teksti jatkuu alla)
Mainos

Jos työpaikalla sovitaan pitkistä tasoittumisjaksoista, on ehdottomasti sovittava, että yliyöt lasketaan kolmen viikon jaksojen mukaisesti.

Jos pitkiä tasoittumisjaksoja käytetään, työnantajan on suunniteltava koko tasoittumisjakson työaika eli laadittava työaikasuunnitelma. Koko tasoittumisjakson kattavan työaikasuunnitelman etuna on se, että työntekijä näkee, kuinka työvuorot tulisivat suunnitelman mukaan asettumaan koko jaksolle. Myös mahdollisesti sovitut pidemmät vapaajaksot on merkittävä suunnitelmaan. Suunnitelmaa voi muuttaa vain perustellusta syystä.

Jos paikallisesti sovitaan 15 tunnin työvuoroista jaksotyössä, on samalla huolehdittava, että vuorojen välissä toteutuu 11 tunnin vuorokausilepo. Lepoajan voi lyhentää 9 tuntiin työn järjestelyihin liittyvistä syistä, mutta sen lyhentäminen ei saa olla silloinkaan säännönmukaista.

Julkaistu Tehy-lehdessä 12/2020.
 

Mainos
Mainos