Hoitohenkilökuntaa koskevat uudet rokotusmääräykset tulevat voimaan maaliskuussa 2018. Kuva: Annika Rauhala

Potilaiden parhaaksi – 11 kysymystä hoitajien rokotuksista

Työnantajan on huolehdittava, että riskiryhmiin kuuluvia potilaita hoitavilla on suoja tartuntatauteja vastaan.

1. Kuka vastaa työntekijöiden rokottamisesta?

Työnantaja vastaa yhdessä työterveyshuollon kanssa tartuntatautilain edellyttämistä rokotuksista. Niitä ovat tuhkarokko-, vesirokko-, hinkuyskä- ja influenssarokotukset. Työterveyshuolto arvioi, soveltuuko työntekijä työskentelemään tiloissa, joissa hoidetaan tartuntatautien vakaville seurauksille alttiita asiakkaita tai potilaita. Työntekijällä on oikeus käydä tartuntatautilaissa mainituissa rokotuksissa työaikana.

2. Miten työntekijän aiemmat sairaudet selvitetään?

Työntekijöiden rokotuksia ja rokottamisen toteuttamista koordinoi työterveyshuolto. Se selvittää aiemmin sairastetut sairaudet ja rokotesuojat. Työntekijä voi halutessaan kertoa sairastaneensa esimerkiksi tuhkarokon. Vasta-aineita ei ryhdytä selvittämään verikokein. Työntekijän rokotesuojaa voidaan tarvittaessa vahvistaa, mikäli ei ole varmuutta siitä, onko työntekijä sairastanut jonkin sairauden tai onko rokotesuoja riittävä.

Työntekijällä ei kuitenkaan ole velvollisuutta kertoa sairauksistaan tai rokotesuojastaan työnantajalle.

Mainos (teksti jatkuu alla)
Mainos

3. Miten varmistetaan, että rokotuksissa huomioidaan yksilöllinen terveydentila?

Työterveyshuolto arvioi yksilöllisen terveydentilan perusteella mahdolliset rokottamisen vasta-aiheet. Työntekijää ei voi rokottaa, jos jokin lääketieteellinen syy estää sen.

Laki velvoittaa työnantajaa huolehtimaan, että se käyttää riskiryhmiin kuuluvien potilaiden hoidossa tai heidän läheisyydessään vain suojattua henkilökuntaa. Maaliskuusta 2018 lähtien puutteellisesti suojattu työntekijä saa työskennellä näissä tiloissa vain erityisestä syystä. Kyse on potilasturvallisuudesta.

Suojan puutteellisuuden arvioinnissa vaikuttaa työpaikan ja -pisteen luonne. Esimerkiksi leikkaussalissa tai vastasyntyneiden hoidossa vaaditaan tarkempaa suojausta kuin psykiatriassa.

4. Miten rokotukset kirjataan?

Koulutuksen saanut terveydenhuollon ammattihenkilö rokottaa työntekijät ja kirjaa rokotuksen asianmukaisesti potilasasiakirjoihin. Rokotuksesta ja sen eränumerosta on oltava merkintä potilasasiakirjoissa.

5. Miten raportoidaan mahdollisista haittavaikutuksista?

Haittavaikutusepäilyt raportoidaan Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimeaan. Mikäli herää epäily uudesta tai poikkeuksellisesta rokotushaitasta, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos tutkii sen. Rokottaja ilmoittaa mahdollisista merkittävistä ja uusista haittavaikutusepäilyistä. Esimerkiksi pistoskohdan ohimenevä arkuus on ennalta tiedetty, eikä sitä pidetä merkittävänä haittavaikutuksena.

6. Rokotetaanko varhaiskasvatuksen henkilökunta?

Tartuntatautilaki edellyttää sosiaali- ja terveys­alan henkilöstön rokottamista. Varhaiskasvatus kuuluu opetusministeriön hallinnonalaan, joten varhaiskasvatuksen henkilöstö ei ole lain piirissä. Sille tarjottavista rokotuksista päättää työnantaja.

7. Rokotetaanko kotihoidossa työskentelevä sote-henkilöstö?

Kyllä, jos se hoitaa potilaita, jotka ovat alttiita tartuntatautien vakaville seurauksille.

8. Miten määritellään potilasryhmät, jotka ovat alttiita tarttuville taudeille?

Heidän vastustuskykynsä on syystä tai toisesta heikko. Heillä on esimerkiksi jokin perussairaus. Myös syöpähoito laskee vastustuskykyä. Alle 1-vuotiaat ja yli 65-vuotiaat sekä raskaana olevat kuuluvat riskiryhmiin.

9. Kuka huolehtii terveydenhuollon opiskelijoiden rokottamisesta?

Opiskelijoiden rokotuksista huolehtii joko opiskelijaterveydenhuolto tai perusterveydenhuolto. Opiskelija voi todistaa saamansa rokotteet esimerkiksi rokotuskortilla.

10. Miksi kaikki alan opiskelijat eivät saa B-hepatiittirokotetta?

 B-hepatiitille altistuvat on määritelty EU-direktiivissä. Fysioterapeutti-, toimintaterapeutti- ja jalkaterapeuttiopiskelijat eivät ole lähtökohtaisesti tartuntavaarassa, koska he eivät käsittele esimerkiksi neuloja. Työ- tai harjoittelupaikka voi kuitenkin päättää rokottaa myös nämä opiskelijat, jos työpaikalla on tartuntavaara.

11. Voiko työnantaja edellyttää rokottamattomilta maskin käyttöä?

Mikäli työnantaja edellyttää maskien käyttöä, työnantajan ohjeita tulee noudattaa. Toisaalta työntekijöitä tulee kohdella yhdenvertaisesti eli periaatteessa kaikki käyttävät henkilönsuojaimia samoissa tehtävissä. Näin mahdolliset rokottamattomat eivät erotu muista ja tietosuoja säilyy.

Tehy järjestää seminaarin työntekijöiden ja opiskelijoiden rokotuksista tiistaina 19.9. klo 12–16. Tilaisuutta voi seurata verkossa, www.tehy.fi/rokotusseminaari

 

Tartuntatautilaki

  • Uusi tartuntatautilaki tuli voimaan 1. maaliskuuta 2017.
  • Rokotusmääräykset tulevat voimaan 1. maaliskuuta 2018.
  • Laissa mainittavat taudit ovat tuhkarokko, hinkuyskä ja vesirokko sekä kausi-influenssa.
  • Tuhkarokolta suojaa MPR-rokote, hinkuyskältä DTAP-rokote ja vesirokolta vesirokkorokote. Influenssarokote on otettava vuosittain.
  • Rokotteista ei kannata kieltäytyä ilman perustetta senkään takia, että joissain tapauksissa se voi antaa työnantajalle irtisanomisperusteen, jos työnantajalla ei ole tarjota muuta työtä.

Jutun asiantuntijoina ylilääkäri Hanna Nohynek Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta, työympäristöasiantuntija Anna Kukka Tehystä ja lakimies Matias Nyman Tehystä.