Puhu potilaalle – tulkkauksessa on kolme keskustelijaa

Tulkatussa keskustelussa tulkin asiakkaita ovat keskustelun kaikki osapuolet.

Kuvateksti
Asioimistulkkauksella varmistetaan arkisten asioiden hoito sekä varmistetaan julkisen palvelun sujuvuus ja kieltä hallitsemattoman oikeudet. Kuva: iStock

1. Käytä ammattilaista

Vastaanottotilanteen onnistuminen on kiinni siitä, miten vuorovaikutus toimii – ei siitä, mitä kieltä puhutaan. Suositeltavinta on käyttää ammattitulkkia, koska perheenjäsenet voivat ottaa omaisen roolin ja puhua potilaan puolesta.

2. Edistä demokratiaa

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Asioimistulkkauksella varmistetaan arkisten asioiden hoito sekä varmistetaan julkisen palvelun sujuvuus ja kieltä hallitsemattoman oikeudet. Onnistunut tulkkaus edistää viranomaisten työn sujuvuutta, luotettavuutta ja mielekkyyttä sekä demokratian, oikeusturvan ja tasa-arvon toteutumista yhteiskunnassa.

3. Puhu potilaalle

Tulkatussa keskustelussa tulkin asiakkaita ovat keskustelun kaikki osapuolet. Vuorovaikutussuhde terveydenhuollon vastaanotolla on kolmenvälinen ja kaksikielinen. Kolmenvälisyys vaikuttaa keskustelun dynamiikkaan, mikä on hyvä tiedostaa.

Tulkkaus ei saa johtaa siihen, että puhut potilaan sijasta tulkille. Tällöin potilaan puhe vähenee ja vuorovaikutukseen syntyy yhden keskustelun sijaan kaksi erillistä. 

4. Kohtaa avoimesti ja empaattisesti

Potilaskeskeinen ote parantaa tutkitusti yhteisymmärrystä. Säilytä ote myös silloin, kun potilas on kotoisin eri kieli- ja kulttuuritaustasta. Kulttuurinen kompetenssi tarkoittaa kykyä kohdata erilaisia kulttuureja avoimesti ja kunnioittavasti. Tulkki voi tarvittaessa auttaa kulttuurisensitiivisessa kohtaamisessa.

5. Jutustele ja elehdi 

Rakenna suhdetta potilaaseen normaaliin tapaan kyselemällä kuulumisia ja puhumalla niitä näitä. Puhu ja katso potilaaseen sekä puhuessasi että kuunnellessasi tulkkausta. Kehollinen viestintä ja elekieli tukevat tulkkausta lisäämällä yhteisymmärrystä. Eleet ovat monissa kielissä samankaltaisia, joten niiden avulla pystyt viestimään, vaikkei yhteistä kieltä olekaan.

Lähde: Kaisa Koskinen ja muut (toim.): Asioimistulkkaus – Monikielisen yhteiskunnan arkea. Vastapaino 2018.

Julkaistu Tehy-lehdessä 5/2019.