Sairaanhoitaja Annamari Viljanen sai keväällä koronatartunnan työpaikaltaan. Ammattitautidiagnoosin saaminen otti aikansa.
Sairaanhoitaja Annamari Viljanen, 30, koki viime keväänä sen, mitä moni hoitoalalla työskentelevä on pelännyt ja pelkää yhä. Hän sai tartunnan hoitaessaan koronaan sairastunutta potilasta.
Työnantajan ohjeet suojautumisesta vaihtelivat.
– Suojaimista oli myös pulaa.
Annamari on töissä Töölön sairaalassa Helsingissä. Huhtikuun alussa hän teki viisi peräkkäistä työvuoroa, joista yksi oli 14 tunnin mittainen. Hän huomasi saaneensa lieviä flunssan oireita 8. huhtikuuta. Koronatesti käytiin tekemässä hänen kotonaan, ja tulos varmistui 12. huhtikuuta.
– Tulos oli sokki. Meidät oli perehdytetty suojautumiseen hyvin ja toimimme annettujen ohjeiden mukaisesti, mutta sain silti tartunnan.
Annamariin iski välittömästi huoli siitä, onko hän työssä ollessaan tartuttanut muuta hoitohenkilöstöä tai potilaita.
– Tietojeni mukaan kaksi muuta sairaanhoitajaa sai tartunnan, mutta lievempänä kuin minulla.
Kun työntekijä sairastuu työssään koronaan ja syy-yhteys työhön pystytään osoittamaan, hänen on mahdollista saada ammattitautidiagnoosi.
– Pelkkä altistus ei riitä. Pitää siis olla diagnosoitu sairaus, jotta ammattitautikorvausta voi hakea, sanoo Tehyn työympäristöasiantuntija Kaija Ojanperä.
Kun sairaus on todettu, työnantaja tekee vahinkotapahtumailmoituksen vakuutusyhtiölle. Ilmoituksen voi tehdä myös työntekijä itse tai häntä hoitava hoitolaitos.
– Pääasia on, että vakuutusyhtiö saa lääketieteellisen selvityksen sairaudesta. Näin asia on saatettu vireille.
Vakuutusyhtiö tekee päätöksen ammattitaudista työnantajan ilmoituksen ja lääketieteellisen selvityksen perusteella. Ilmoituksesta pitää käydä selkeästi ilmi esimerkiksi se, onko työntekijä hoitanut koronapotilaita ja minkälaista suojausta työtehtävissä on käytetty. Ilmoituksessa on myös syytä kuvailla, onko tartunnan voinut saada työajan ulkopuolella vaikkapa omasta lähipiiristä.
Kun työntekijä on saanut ammattitautidiagnoosin, vakuutusyhtiö korvaa muun muassa sairaanhoitokulut ja tutkimukset.
Covid-19 ei ole vain ylähengitysteiden sairaus, vaan virus tuntuu menevän kaikkiin sisäelimiin.
Annamarin sairaus on todettu ammattitaudiksi. Syyskuun lopulla hän sai vakuutusyhtiöltä myös tiedon siitä, että ansionmenetykset korvataan täysimääräisesti.
THL julkaisi kesäkuun alussa ensimmäisen selvityksen terveydenhuoltohenkilöstön koronatartunnoista Suomessa. Sen mukaan alan työntekijöillä oli todettu enemmän koronatartuntoja kuin työssä käyvällä väestöllä keskimäärin. Alan ammattilaisia toki myös testattiin enemmän kuin muita. Alan työntekijöiden osuus työikäisillä todetuista koronavirustapauksista oli keväällä noin 17 prosenttia, kun heidän osuutensa kaikista työikäisistä on reilut seitsemän prosenttia.
Kesäkuukausien aikana tartuntojen määrä väheni. Terveydenhuollon ammattilaisten osuus työikäisellä väestöllä todetuista tartunnoista pieneni reiluun viiteen prosenttiin.
– Suuri osa työssä saaduista tartunnoista ajoittuu pandemian alkuvaiheeseen, jolloin suojaimista oli pulaa ja ohjeistus horjui, Kaija Ojanperä toteaa.
Tapaturma-asiain korvauslautakunta kertoi kesäkuussa, että lähes kaikki ammattitaudeiksi todetut tapaukset olivat olleet terveydenhuollon työntekijöillä. Heistä suurin osa oli sairaanhoitajia ja lähihoitajia. Tapauksia oli tuolloin 26.
Syyskuun 23. päivään mennessä koronan aiheuttama ammattitauti oli todettu 88 työntekijällä. Korvauslautakunnan käsiteltävänä oli ollut kaikkiaan 111 lausuntopyyntöä. Tuoreemmissa luvuissa ei ole eritelty terveydenhuollon työntekijöiden osuutta.
Annamarilla korona on ollut kaikkea muuta kuin lievä. Hänen kuvailemansa oireiden kirjo on laaja. Nuha ja yskä vaivaavat edelleen. Syke sykkii tiuhaan. Repivä päänsärky voi iskeä varoittamatta. Keuhkoja voi pistää niin, että olo helpottaa vasta, kun käy vatsalleen makaamaan. Maku- ja hajuaisti eivät ole vieläkään palautuneet kokonaan. Myös aineenvaihduntahäiriöt vaivaavat.
– Hengästyn todella nopeasti ja kävellessä joudun pysähtymään. Kunto on kaukana entisestä.
Lääkityksenä on ollut suun kautta otettavia antibiootteja. Alkuvaiheessa tarvittiin myös verenohennuslääkettä. Kipulääkkeitä Annamari joutuu käyttämään edelleen. Lääkäri jatkoi syyskuun lopulla sairauslomaa kuukaudella.
– Työnantajan kanssa pitäisi sopia, miten töitä kevennetään, jotta paluu onnistuu.
Taloudellinen tilannekin on mietityttänyt. Kunta-alalla palkka juoksee normaalisti sairausloman 60 ensimmäistä päivää, mutta sitten iskee leikkuri. Sen jälkeen työntekijällä on oikeus saada kaksi kolmasosaa palkastaan 120 päivältä.
– Kaikki juoksevat kulut ja laskut pitäisi silti pystyä maksamaan ajallaan kuten ennenkin.
Moni asia on vielä auki. Päällimmäisenä huolena Annamarilla on luonnollisesti oma terveys.
– Covid-19 ei ole vain ylähengitysteiden sairaus, vaan virus tuntuu menevän kaikkiin sisäelimiin.
Annamarilla löytyi kesällä sydänmuutoksia, mutta myöhemmissä ultraäänitutkimuksissa niiden oli todettu poistuneen. Vasemman keuhkon alaosassa on havaittu varjostumaa. Keuhkoja koskevat tutkimukset ovat jatkuneet.
– Tutkimukset vauhdittuivat, kun otin yhteyttä työpaikkani infektiolääkäriin. Nyt olen hänen seurannassaan. Hänen avullaan sain myös päätöksen siitä, että sairastumiseni katsottiin ammattitaudiksi.
Harmittaa, että sairastuin ja että jotkut vähättelevät sairastumiseni vakavuutta.
Annamari on seurannut sairastumisestaan lähtien keskustelua, jota on käyty Facebookin koronaviruksen saaneet ja oireilevat -ryhmässä. Siellä yksityishenkilöt keskustelevat koronasta ja jakavat muun muassa tietoa koronaan liittyvästä tutkimuksesta.
– Mutta ennen kaikkea olen saanut ryhmästä vertaistukea. Myös läheiset ja ystävät ovat olleet tukenani.
Tuki oli erityisen tarpeen keväällä, kun Annamari oli kuukauden ajan eristyksessä kotonaan. Ruokaostokset tuotiin kerran viikossa oven taakse. Kasvokkain hän tapasi ainoastaan ensihoidon työntekijöitä, jotka tulivat paikalle, kun Annamari soitti hätänumeroon hengitysoireiden käydessä sietämättömiksi. Ambulanssi tuli paikalle viidesti, ja Annamari vietiin monta kertaa sairaalaan.
Hoito ei ollut aina sellaista kuin hoitotyön ammattilainen olisi odottanut. Esimerkiksi kotiutus tapahtui välillä kummalliseen aikaan, aamuyöllä kello kolmen ja neljän välillä.
Huonoista kokemuksista huolimatta Annamari pitää saamaansa hoitoa pääosin ammattitaitoisena. Myös oma työyhteisö on suurimmaksi osaksi ymmärtänyt taudin vakavuuden.
– Aina tuntuu mahtuvan joukkoon niitä, jotka eivät ymmärrä, että olen joutunut opettelemaan kävelynkin uudestaan.
Mitä Annamari sitten ajattelee sairastumisestaan? Tunteeko hän katkeruutta?
– En, mutta toki minua harmittaa, että sairastuin ja että jotkut vähättelevät sairastumiseni vakavuutta.
Entä tulevaisuus?
– Mennään päivä kerrallaan. Ei tässä elämää voi pitkälle suunnitella. Toivon, ettei pandemia kestä kauaa.
Vakuutusyhtiöön on lähtenyt selvitys ammatillisen kuntoutuksen tarpeesta.
1. Kun ammattitautiepäily herää, työterveyshuolto tekee perusterveydenhuollolle kuuluvat tutkimukset. Ammattitaudilla tarkoitetaan sairautta, joka johtuu todennäköisesti ja pääasiallisesti työssä tapahtuneesta altistumisesta. Pelkkä koronavirukselle altistuminen ei riitä, vaan työntekijällä pitää olla diagnosoitu covid-19-sairaus.
2. Työnantaja tekee selvityksen virustartunnan lähteestä ja kartoittaa tartuntaketjun. Työnantaja tekee ilmoituksen ammattitaudista vakuutusyhtiöön, josta se on ottanut työntekijöilleen työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksen. Myös työntekijä itse tai hoitolaitos voi saattaa asian vireille toimittamalla vakuutusyhtiölle lääketieteellisen selvityksen sairaudesta.
3. Vakuutusyhtiö käsittelee asiaa papereiden perusteella. Työnantajan tekemä vahinkotapahtumailmoitus ja sairautta koskevat lääketieteelliset selvitykset ovat tärkeitä asiakirjoja.
4. Vakuutusyhtiö pyytää lausuntoa tapaturma-asiain korvauslautakunnalta, joka toimii Tapaturmavakuutuskeskuksessa. Lausuntomenettelyn tarkoitus on varmistaa, että vakuutusyhtiöiden korvauskäytännöt ovat yhteneväisiä. Lausunnot ovat suosituksia, mutta yleensä vakuutusyhtiöt noudattavat niitä.
5. Vakuutusyhtiö antaa päätöksen. Kun päätös on myönteinen, vakuutusyhtiö maksaa työntekijälle työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisia korvauksia. Niitä ovat esimerkiksi työansioihin sidottu päiväraha ja sairaanhoidon kustannusten korvaukset. Valtion työntekijöille korvaukset maksaa Valtiokonttori. Jos työnantajalla ei ole vakuutusta, korvaukset maksaa Tapaturmavakuutus-keskus.
6. Vakuutusyhtiön päätöksestä voi valittaa tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakuntaan.
7. Ammattitautipotilaan vointia ja työssä selviämistä pitää seurata. Terveydentila tulisi tarkistaa vähintään puolivuosittain tai vuosittain.
