Työntekijällä on oikeus sairausajan palkkaan, jos sairausajalle osuva työvuoro on merkitty työvuoroluetteloon, siitä on sovittu muulla tavoin tai on muuten selvää, että työntekijä olisi ollut töissä. Esimerkiksi puhelimessa sovittu työvuoro täyttää "muuten sovitun" kriteerin. Työvuoroista on hyvä sopia esimerkiksi tekstiviestillä, koska siitä jää todiste.
Sairausajan palkka on maksettava myös mahdollisesta lisätyöstä, jos työntekijä olisi ollut töissä ilman sairastumista. Sairausajan palkka maksetaan työehtosopimuksen mukaisesti.
3. Irtisanominen
Työnantaja ei voi laskea irtisanomisajan työtunteja nollaan välttyäkseen palkanmaksulta. Työnantaja joutuu maksamaan ansionmenetystä, jos se tarjoaa työntekijälle irtisanomisaikana vähemmän työtä kuin työntekijä on tehnyt keskimäärin viimeisen 12 viikon aikana.
Ansionmenetystä on maksettava myös silloin, kun työntekijän kanssa on sovittu esimerkiksi viiden tunnin työaika viikossa ja lisätyön määrä on edeltävänä kuutena kuukautena ylittänyt sovitun keskimäärin nelinkertaisesti.
4. Lisätyö
Lisätyöstä ei voi sopia enää työsopimuksella, vaan työnantajan ja työntekijän pitää sopia siitä erikseen lyhyeksi ajaksi kerrallaan. Lisätyö tarkoittaa työtä, jota työntekijä tekee vähimmäistyöaikansa lisäksi.
5. Työttömyysturva
Työntekijä voi irtisanoutua ilman karenssia, jos hänellä ei ole ollut viimeisten 12 viikon aikana yhdelläkään viikolla yli 18 työtuntia ja työsopimuksessa ei ole sovittu osa-aikatyöstä.
6. Useita lakeja
Uudet määräykset tulivat voimaan kesäkuun alussa. Määräyksiä on lisätty muun muassa työsopimuslakiin ja työaikalakiin.
Nollasopimusten piirissä on noin 80 000 työntekijää. Lakimuutokset eivät koske keikkatyöntekijöitä, joiden kanssa on solmittu niin sanottu puitesopimus. Sen perusteella jokaisesta keikasta tehdään määräaikainen työsopimus.
Tehyn lakimies Hanna Huotari kertoo nollasopimuksiin liittyvistä muutoksista.
Julkaistu Tehy-lehdessä 8/2018
