Mikkelin Perhetalo valmistui tänä syksynä. Sairaalakampuksen rakentaminen jatkuu vuoteen 2022.

Sote on levällään ja yt-neuvottelut jylläävät, mutta sairaaloiden rakentaminen käy kiivaana

Suomi elää sairaalarakentamisen buumia, vaikka tulevaisuus on hämärän peitossa. Esimerkiksi Mikkelissä työntekijöiden tunnelmat ovat sekavat.

Kätilö Maritta Mynttinen toivoo, että synnytysosaston uusille tiloille tulee paljon käyttöä ja Essoten kassaan rahaa.

Mainos (teksti jatkuu alla)
Mainos

Mikkelin vastavalmistuneen Perhetalon synnytyssali kakkosessa huomaa, että kaikki on viimeisen päälle. Huoneeseen mahtuu hienosti sänky, keinutuoli ja amme, tekniikkaa piiloutuu rakenteisiin ja nurkasta löytyy oma vessa ja suihku.

– Arkkitehti oli sitä mieltä, ettei tässä tarvitsisi olla ovea, mutta me sanoimme, että totta kai pitää. Täällä tehdään kaikenlaisia intiimejä toimenpiteitä ja synnyttävää äitiä voi olla huoneessa tukemassa muukin tukihenkilö kuin puoliso, näyttää kätilö Maritta Mynttinen wc:n ovella.

On syyskuun 5. päivä 2019. Mikkelin keskussairaalan synnytysosasto on muuttanut sairaalakampuksen uudisrakennukseen kaksi päivää aiemmin. Kätilön työtä kolmessa vuorossa ja vakituisessa työsuhteessa tekevä Mynttinen on ehtinyt työskennellä uusissa tiloissa yhden yön. Vielä uudet tilat eivät ole hänelle ja kollegoille täysin tuttuja, mutta se ei intoa vähennä.

Perhetalon moderneissa tiloissa toimivat nyt sekä Mikkelin perheiden peruspalvelut että Essoten erikoispalvelut synnytyksistä lasten teho-osastoon ja lastenpsykiatreihin. Se tarkoittaa uusia, odotettuja yhteistyö- ja toimintamahdollisuuksia hoitajille.

– Yhtenä haaveenani on esimerkiksi, että oma terveydenhoitaja neuvolan puolelta pääsisi jo heti synnytyksen jälkeen moikkaamaan perhettä ja sopimaan kotikäyntiä, Mynttinen kuvailee.

Hoitajien tulevaisuutta varjostaa kaksi isoa huolta. 

Leveillä käytävillä aistii kuitenkin muutakin kuin iloa. Juuri uudet tilat saaneiden hoitajien tulevaisuutta varjostaa kaksi isoa huolta. Päivä Perhetaloon muuton jälkeen Essotessa käynnistyivät yt-neuvottelut. Kokonaissäästötarpeeksi ilmoitettiin jopa 15 miljoonaa euroa.

Toinen huoli konkretisoituu täällä, upouudessa, mutta tyhjässä synnytyssalissa. Ensimmäisen Mynttisen Perhetalossa tekemän työvuoron aikana ei syntynyt yhtään lasta.

– Yhden synnyttäjän otin kyllä vastaan. Ehkä sitten jo ensi yönä.

Vauvoja tarvittaisiin, sillä synnytykset jatkuvat Mikkelin keskussairaalassa poikkeusluvalla. Jos synnytysten määrä yhä vähenee, sote-uudistus voi siirtää synnytykset muualle ja upouudet synnytystilat on otettava muuhun käyttöön. Sekin tarkoittaisi kätilöiden työnkuvan muuttumista ja töiden vähenemistä.

Tilanne mietityttää työntekijöitä.

– Etenkin nuoret, vasta uraansa aloittelevat kätilöt ovat huolissaan. On tässä itselläkin vielä lapsi kotona ja asuntolainaa, sanoo yli 25 vuotta alalla ollut Mynttinen.

1. Mielen- ja kuntoutuksen talo on vielä rakentamatta. 2. Parkkitalosta pääsee sairaalaan kävelysiltaa pitkin. 3. Kuumaan sairaalaan on rakennettu mm. uudet päivystys- ja leikkaustilat. 4. Perhetalossa on neuvola, synnytysosasto ja muut perheiden palvelut. 5. Vanha osa.

Mikkelin keskussairaalan, synnytysosaston ja kätilöiden tilanne on pienoiskuva siitä, mitä tapahtuu tällä hetkellä monella muullakin paikkakunnalla Suomessa. Sairaanhoitopiirit rakentavat isosti samaan aikaan, kun niitä painavat talousvaikeudet ja epävarmuus sote-uudistuksesta.

Sosiaali- ja terveysministeriö oli elokuun loppuun mennessä myöntänyt kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveyspalvelujen rakentamisinvestointeihin 77 poikkeuslupaa. Poikkeuslupa on tarvittu heinäkuusta 2016 alkaen kaikkiin yli 5 miljoonan euron investointeihin, sillä kuntien ja kuntayhtymien toimia on rajoitettu väliaikaisella lailla käynnissä olevan sote-uudistuksen takia.

Isoja sairaalarakennushankkeita on käynnissä isojen kaupunkien ja Mikkelin lisäksi esimerkiksi Kajaanissa, Joensuussa ja Porissa. Hankkeita ei ole estänyt se, että monen sairaanhoitopiirin talous on tiukalla ja tulevaisuus osin epävarma.

Kuntaliiton sosiaali- ja terveysasioiden johtaja Tarja Myllärinen epäilee, että joissain Suomen sairaalarakennushankkeissa vaikuttaa olevan “kilpavarustelua”.

– Ajatellaan, että rakentamisella saadaan toiminta pysymään alueella.

Mikkelissä Essoten yhdeksän jäsenkuntaa investoi uusiin ja korjattaviin tiloihin 140 miljoonaa euroa, vaikka edelleenkään ei varmasti tiedetä, mille tasolle oman sairaalan toiminta tulevaisuudessa asettuu. Huoli oli suurimmillaan, kun Mikkeli halusi laajan päivystyksen sairaalan aseman, mutta ei saanut sitä. Käytännössä sairaala kuitenkin toimii edelleen sillä tasolla.

Väittäisin, että meidän tapauksessa ei ole ollut kyse kilpavarustelusta.

Essoten johtaja Risto Kortelainen

Epävarmuutta on herättänyt myös se, että Mikkeli kuuluu Kuopion yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueeseen, jossa ei tähän syksyyn mennessä saatu aikaiseksi järjestämissopimusta. Sillä tarkoitetaan yhteisymmärrystä siitä, miten alueen viisi sairaala, Mikkeli mukaan lukien, sopivat itse keskinäisestä työnjaostaan.

Tällä hetkellä Mikkeli näyttää saavuttavan asetuksessa vaadittavat leikkausmäärät, mutta synnytysten osalta tilanne on yhä epävarma. Jos synnytykset loppuisivat Mikkelissä vuoden 2022 jälkeen, se tarkoittaisi paitsi kätilöiden, myös esimerkiksi gynekologien, lasten- ja anestesialääkäreiden sekä eri työtehtävissä toimivien sairaanhoitajien töiden vähenemistä. Se heikentäisi koko sairaalan toimintaa ja vähentäisi sen tarvitseman henkilökunnan ja juuri rakennettujen tilojen määrää.

Essoten johtaja Risto Kortelainen ei kuitenkaan näe rakentamissuunnitelmien ja sote-uudistuksen aiheuttaman epävarmuuden välillä ristiriitaa.

– Väittäisin, että meidän tapauksessa ei ole ollut kyse sairaaloiden välisestä kilpavarustelusta, vaan tarpeesta saada kuntoon nämä meidän tilamme.

Synnyttäjät pääsevät hätätilanteessa nopeasti leikkaussaliin, sillä Perhetalon ja Kuuman sairaalan välillä on silta.

Jokainen kunta ja kuntayhtymä tietysti puolustaa omia investointejaan, mutta Suomen suuret sairaalahankkeet saavat tukea myös Kuntaliitosta ja sosiaali- ja terveysministeriöstä. Yhtä mieltä ollaan esimerkiksi siitä, että Suomessa on valtavasti 1930–1970-luvuilla rakennettuja sairaaloita, joita on yksinkertaisesti pakko peruskorjata. Joitain vanhoja yksiköitä on järkevämpi korvata uudisrakennuksella.

Esimerkiksi Mikkelin keskustassa sijaitsevalla sairaalakampuksella vanhimmat rakennukset ovat 1840-luvulta. Niissä tiloissa toimii nykyisin hallinto, mutta edes 1900-luvun puolella rakennettujen tilojen korkeus, leveys ja asettelu ei toimi nykypäivänä.

– Ennen on rakennettu esimerkiksi niin matalia huoneita, ettei niiden huonekorkeus mahdollista nykytekniikkaa, vahvistaa ministeriön erityisasiantuntija Anne Arvonen.

Ministeriö on joutunut hylkäämään vain muutaman rakentamisen poikkeuslupahakemuksen.

Koko Suomen tilannetta kuvaa myös se, että Mikkelissä sairaalakampuksen korjaamisen ja täydentämisen alkuperäisenä pontimena oli vanhojen Moision psykiatrisen sairaalan tilojen myynti 2010-luvun alussa. Samaan aikaan kaupungin 1970-luvulla rakennettu Pankalammen terveyskeskus tuli sisäilmaongelmineen tiensä päähän.

Kun uutta olisi pitänyt rakentaa joka tapauksessa, kaupunki ja kuntayhtymä päättivät tuoda perusterveydenhuollon, sosiaalipalvelut ja erikoissairaanhoidon suurimmaksi osaksi samaan paikkaan yhden luukun periaatteella.

– Uudet rakennushankkeet sisältävät ajatuksen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatiosta ja yhteisistä päivystysratkaisuista. Uusissa rakennuksissa on huomioitu myös se, miten hoito muuttuu, kun hoitoajat lyhenevät, Kuntaliiton Myllärinen kehuu.

Arvosen mukaan sairaalarakentamisen todellinen tarve näkyy siinä, miten ministeriö on joutunut hylkäämään vain muutaman rakentamisen poikkeuslupahakemuksen.

Perhetalon seiniä koristaa taiteilija Lauri Nykoppin teos Koivupuisto.

Mikkelissä rakentamista puolustetaan myös omilla visioilla alueen tulevaisuudesta. Muualla niistä saatetaan olla toista mieltä. Kuntayhtymän johtajan Risto Kortelaisen mukaan Mikkelin seudulla tarvitaan päivystävä sairaala myös tulevaisuudessa. Näin siksi, että alueella on paljon vapaa-ajan asukkaita, reilun kilometrin päässä sairaalasta kulkee Viitostie ja isompiin sairaaloihin on puolentoista tunnin ajomatka.

– On välttämätöntä, että tässä kohtaa maata on tällainen sairaala. Jos joskus maailman aikaan tilanne olisikin erikoissairaanhoidon osalta toinen, niin näille kaupungin keskustassa sijaitseville sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tiloille on varmasti käyttöä. Peruspalvelut eivät lopu, Kortelainen sanoo.

Haluaisimme kehittää toimintaa niin, ettei täältä vain lopettaisi mitään ja perheillä olisi hyvä olla.

Kätilö Maritta Mynttinen

Essoten pääluottamusmiehen Anna Kuitusen mukaan myös työntekijät ovat kannattaneet rakentamista ja remontoimista. Monen erilaisen uudistuksen keskellä henkilökunnan mielialat ovat kuitenkin “sekavat”.

Esimerkiksi synnytysosastolla iloitaan uusista tiloista, koska ne ovat paitsi teknisesti tarpeen myös mahdollisuus houkutella uusia työntekijöitä ja synnyttäjiä. Jatkuvassa epävarmuudessa elävän henkilökunnan voi kuitenkin olla vaikea ylläpitää motivaatiota ja kehittää toimintaa uusissa tiloissa.

– Tämä on vähän sellaista aaltoliikettä. Välillä on intoa, että teemme hyvää työtä, mutta välillä into läsähtää. Haluaisimme kehittää toimintaa niin, ettei täältä vain lopettaisi mitään ja perheillä olisi hyvä olla, kuvailee kätilö Maritta Mynttinen.

Essotea koettelee myös työvoimapula, vaikka tilanne onkin parantunut epävarmimmista ajoista ja uusien tilojen ansiosta. Pulaa on sekä hoitajista että lääkäreistä.

Pääluottamusmies Kuitunen muistuttaa, että samaa ongelmaa on koko maassa.

– Työvoimapula johtuu siitä, ettei tulevaisuudesta tiedetä, ja mediassakin tuodaan esiin huonoja palkkoja. Työolot, esimerkiksi kolmivuorotyö, voivat olla hankalia etenkin nuorille työntekijöille, hän miettii.

Uudessa perhetalossa on satsattu myös odotus- ja aulatiloihin.

Essotessa ja Kuntaliitossa toivotaan ratkaisua terveydenhuollon säästöpaineisiin, epävarmuuteen ja työvoimapulaan sote-uudistuksesta. Jos uusi lainsäädäntö saataisiin voimaan, se toisi sairaanhoitopiireille turvaa kehittää talouttaan ja toimintaansa. Sairaanhoitopiirien riippuvuus talousvaikeuksista kärsivistä kunnista pienenisi.

Mikkelissä ja Kuntaliitossa uskotaan myös, että keskittämisasetuksen vaatimuksia on ehkä vielä muutettava. Näin siksi, että esimerkiksi syntyvyys laskee koko maassa sitä tahtia, ettei synnytyksiä voi välimatkojen takia lopettaa kaikista niistä sairaaloista, joissa vaadittuun 1 000 synnytykseen vuodessa ei enää päästä.

Nuoremmat voivat empiä talon ostoa ja paikkakunnalle sitoutumista, vanhemmat taas pelätä ennenaikaista eläköitymistä.

Toistaiseksi Mikkelin uudessa Perhetalossa Maritta Mynttinen ja muut kätilöt joutuvat auttamaan maailmaan vielä monta lasta ilman tietoa siitä, tekevätkö he niin myös tulevaisuudessa. Kukin ottaa asian tavallaan. Nuoremmat voivat empiä talon ostoa ja paikkakunnalle sitoutumista, vanhemmat taas pelätä ennenaikaista eläköitymistä. Mynttisen mukaan osa henkilökunnasta on turtunut eikä enää jaksa huolestua.

Moni varautuu tulevaan kouluttautumalla. Mynttinen valmistui viime vuonna terveystieteiden maisteriksi. Kätilökollegoissa on niin maistereita kuin terveydenhoitajia, seksuaalineuvojia, sosionomeja sekä päihde- ja mielenterveysalan osaajia.

– Se on osittain itsensä kehittämistä, mutta myös sitä, että on olemassa takaportti. Mieluiten moni kätilö tekisi kuitenkin juuri kätilön työtä, Mynttinen kuvailee.

Hän on katsellut sote-uudistusta useammalta kantilta kuin moni muu. Mynttinen on työskennellyt urallaan kätilönä ja sairaanhoitajana muuallakin kuin Mikkelissä, opiskellut sote-hallintoa ja johtanut Essoteen kuuluvan Hirvensalmen kunnanvaltuustoa.

Kokemansa perusteella Mynttinen näkisi järkevänä synnytysten jatkamisen Mikkelissä, mutta hän on myös hyväksynyt epävarmuuden osaksi elämäänsä.

– Pidän silmät auki ja katselen muitakin työpaikkoja. On luotto siihen, että kyllä sitä aina jossain päin Suomea jotain löytyy, vaikka pysyvästi en halua Hirvensalmelta muuttaa.

Teksti Marika Lehto, kuvat Paula Myöhänen ja Antti Kääriäinen

 

Esimerkkejä Suomen kymmenistä sairaalahankkeista 2010- ja 2020-luvuilla

  • Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri. Useita isoja hankkeita, muun muassa Töölön sairaalan korvaavan Siltasairaalan rakentaminen, Naistenklinikan ja Lastenklinikan peruskorjaus sekä Hyvinkään sairaalan uudisrakentaminen ja peruskorjaus.
  • Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri. Mittavaa peruskorjausta ja uudisrakentamista, muun muassa psykiatrian sairaalarakennuksen rakentaminen Seinäjoen keskussairaalan yhteyteen.
  • Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä. Kainuun keskussairaalan peruskorjaus ja uudisrakentaminen Kajaanissa.
  • Lapin sairaanhoitopiiri. Rovaniemellä sijaitsevan keskussairaalan laajentaminen ja peruskorjaus.
  • Keski-Suomen sairaanhoitopiiri. Uusi sairaala -hanke, jossa on rakennettu entisen Jyväskylän keskussairaalan viereen toinen sairaalarakennus monille toiminnoille.

Lähteet: Sosiaali- ja terveysministeriö, Suomen Sairaalatekniikan yhdistys

Mainos
Mainos