Sote-uudistus etenee ympäri Suomen – tiedätkö, mikä on vate ja miksi tehyläisen kannattaa kiinnostua siitä?
Sote-uudistuksen toimeenpano on käynnistynyt hyvinvointialueilla.
Kuvateksti
Hyvinvointialueet aloittavat toimintansa tammikuussa 2023.
Mikä on väliaikainen toimielin?
Väliaikainen toimielin eli tuttavallisemmin vate valmistelee uusien hyvinvointialueiden toimintaa ja hallintoa. Jokaisella hyvinvointialueella on oma vatensa. Helsinki on hyvinvointialueista erillinen alue, joten siellä vatea ei ole.
Tehtävälistalla on muun muassa omaisuuteen, henkilöstöön, johtamiseen, väestön palvelutarpeisiin, palveluiden järjestämiseen, tietojärjestelmiin ja sopimuksiin liittyviä asioita.
Vate vastaa valmistelusta siihen saakka, kunnes aluevaltuusto on valittu ja aluevaltuuston asettama aluehallitus on aloittanut toimintansa.
Aluevaltuustot aloittavat maaliskuussa 2022. Vate ja valtuusto toimivat vuoden verran rinnakkain, jotta vaten tehtävät saadaan siirrettyä vähitellen valtuustolle.
Vateen kuuluu varsinaisen ryhmän lisäksi myös yhteistoimintaryhmä sekä erilaisia alaryhmiä, joilla on yksityiskohtaisia tehtäviä.
Keitä vateen kuuluu?
Vaten jäsenet on valittu kunkin hyvinvointialueen kuntien sekä perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon yhteistoiminta-alueiden, sairaanhoitopiirien, erityishuoltopiirien ja pelastustoimen viranhaltijoista.
Vatella on velvollisuus noudattaa yhteistoimintalain periaatteita, koska se tekee henkilöstöä koskevia päätöksiä ja sopimuksia.
Tehyn tavoitteena on ollut, että jokaisella hyvinvointialueella on tehyläinen edustaja väliaikaisessa toimielimessä, sen yhteistoimintajaostossa tai alajaostossa. Pääsääntöisesti edustajat ovat tehyläisiä luottamusmiehiä, työsuojeluvaltuutettuja tai ammattiosaston toimijoita.
Miksi tehyläisen pitää kiinnostua vatesta?
Tehyläisten työ on sote-uudistuksen keskiössä. Palvelurakenteiden uudistaminen vaikuttaa myös työn sisältöihin. Sote-uudistus voi luoda uudenlaisia tapoja tehdä työtä
Vaikka työnantaja vaihtuu liikkeenluovutuksessa, alkuvaiheessa kaikki säilyy ennallaan. Liikkeenluovutus tarkoittaa, että henkilöstö siirtyy hyvinvointialueiden palvelukseen vanhoina työntekijöinä. Liikkeenluovutukseen liittyy kuitenkin eri vaiheita ja monia päätettäviä yksityiskohtia.
Ajan myötä myös työtehtävät voivat muuttua. Vaten päätökset vaikuttavat ratkaisevasti siihen, mikä on yksittäisen tehyläisen rooli työpaikalla, mikä on hänen työnantajansa ja missä hän tekee työtä.
Mitä Tehy tekee?
Tehyllä on muun muassa omat, rake-ryhmiksi kutsutut työryhmät, joita ohjaavat alueiden järjestöasiantuntijat. Rake on lyhenne rakennemuutoksesta, ja ryhmien tehtävä on tukea alueen ammattiosastoja muutoksessa. Rake-ryhmien jäseniä ovat alueen luottamusmiehet, ammattiosastojen puheenjohtajat sekä työsuojeluvaltuutetut.
Rake-ryhmät huolehtivat muun muassa tiedonkulusta ja varmistavat, ettei tehyläisten asema heikkene muutoksessa.
Miten aluevaltuusto valitaan?
Tammikuun 23. päivänä pidettävissä aluevaaleissa valitaan edustajat hyvinvointialueiden valtuustoon. Vaalit ovat sote-asioiden kannalta erittäin tärkeät, joten tehyläisten kannattaa paitsi äänestää myös asettua ehdokkaiksi.
Helsingissä aluevaaleja ei järjestetä. Helsingissä sote-asioista päättää entiseen tapaan kaupunginvaltuusto.
Asiantuntijoina Tehyn järjestötoiminnan päällikkö Arja Tuomisoja ja kehittämispäällikkö Petra Marjamaa.
Esa Rusanen, pääluottamusmies, Lapin sairaanhoitopiiri, Lapin hyvinvointialue. Tehyn henkilöstöedustaja yhteistyöjaostossa:
”Lapissa lähdemme uudistuksen toimeenpanoon takamatkalta. Edellisellä kerralla sote-uudistusta tehtäessä valmistelu pysähtyi kuin seinään, kun kävi ilmi, ettei uudistus toteudu. Joillakin muilla alueilla valmistelu on pidetty käynnissä, mikä helpottanee työtä.
Lapin erityispiirteet vaikeuttavat tavoitteiden saavuttamista. Maapinta-ala on suuri ja työnantajia on 24, mikä tarkoittaa pirstaleisuutta. Ei ole ihan yksinkertaista rakentaa hyvinvointialuetta, jonka sote-palvelut sekä tavoittavat kansalaiset että houkuttelevat osaavia työntekijöitä.
Yhteistyöjaostossa on kuusi henkilöstön edustajaa ja kuusi työnantajien edustajaa.”
”Tehyläisiä on eniten”
Astrid Kovaljeff, ammattiosaston puheenjohtaja, Kymsote, Kymenlaakson hyvinvointialue. Henkilöstöjärjestöjen edustaja valmisteluelimessä:
”Henkilöstön siirrot ovat tehyläisille tärkein valmistelussa oleva asia. Niitä käsitellään varsinaisen vaten lisäksi yhteistyöjaostossa ja henkilöstönsiirtoihin keskittyvässä alajaostossa. Myös näissä ryhmissä on tehyläinen edustus.
Edustan varsinaisessa vatessa kaikkia henkilöstöryhmiä. Henkilöstö sai vateen yhden paikan, ja se neuvoteltiin Tehylle, koska olemme isoin henkilöstöryhmä.
Uudistuksen etenemisestä on minusta tärkeää viestiä työntekijöille. Pidän uudistusta hyvänä asiana ja toivon, että se houkuttelee meille lisää työntekijöitä. Meillä on valtava henkilöstöpula. Kaikki hyötyisivät, jos saisimme lisää työkavereita. Tulevan hyvinvointialueen eli työnantajan lisäksi viestintä kuuluu myös ammattiosastoille.
Hyvä viestintä lisää yhteenkuuluvuutta, jota tarvitsemme lisää. Kymenlaaksolla ei ole vahvaa maakuntaidentiteettiä, ja alueella on kaksi isoa kaupunkia, Kotka ja Kouvola.”
”Selvittelemme työterveyshuoltoa”
Minna Sorvisto, pääluottamusmies, Porvoon kaupunki, Itä-Uudenmaan hyvinvointialue. Tehyläisten edustaja HR-alajaostossa:
”Uudistuksessa pyritään rakentamaan yhden luukun malli, joka turvaa oikea-aikaiset ja yhdenvertaiset palvelut. Tämä tavoite johtaa siihen, että palvelukokonaisuudet ja työnkuvat voivat muuttua, kun palveluketjuja yhtenäistetään.
Olen mukana HR-alajaostossa. Se käsittelee liikkeenluovutusta eli henkilöstön siirtymistä uuden työnantajan palvelukseen niin sanottuina vanhoina työntekijöinä. Siirtymähetkellä palvelussuhteeseen liittyvät oikeudet ja velvollisuudet säilyvät ennallaan. Uusia työsopimuksia ei tarvitse tehdä. Parhaillaan selvittelemme muun muassa sitä, miten työterveyshuolto järjestetään maantieteellisesti laajalla alueellemme.
Itä-Uusimaa on kaksikielinen alue, joten palvelut on järjestettävä suomeksi ja ruotsiksi.”
Sote-uudistus
Nykyään sote-palveluista vastaavat kunnat. Tammikuusta 2023 lähtien niistä vastaavat 21 hyvinvointialuetta ja Helsinki.
Edustajat aluevaltuustoihin valitaan aluevaaleissa, jotka pidetään 23. tammikuuta 2022. Vaalit järjestetään kaikilla hyvinvointialueilla. Helsingissä ei järjestetä vaaleja.
Tehy kannustaa jäseniään ryhtymään ehdokkaiksi ja äänestämään vaaleissa. Aluevaalien ehdokasasettelu päättyy 14. joulukuuta 2021.
Lue lisää aluevaaleista ja katso tehyläiset ehdokkaat: tehy.fi/aluevaalit.
