Suullinen sopimus piti

Työnantaja päätyi vähäisten saatavien vuoksi kalliiseen oikeudenkäyntiin.

Kuvateksti
Rovaniemen kaupunki hävisi samapalkkaerästä käydyn riidan käräjäoikeudessa. Kuva: Lehtikuva / Kaisa Siren

Rovaniemen kaupunki joutuu maksamaan tehyläiselle sairaanhoitajalle maksamatta jätetyt samapalkkaerät 1 260 euroa viivästyskorkoineen. Lapin käräjäoikeus antoi asiasta tuomion syyskuussa 2012.

Sairaanhoitaja työskenteli projektityöntekijänä kaupungin hallinnoimassa kehittämishankkeessa marraskuusta 2007 elokuun 2009 loppuun. Projektityöntekijät olivat esittäneet ohjausryhmälle, että heille maksettaisiin peruspalkka ja kolme virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) mukaista korotusta.

Erät on mainittu myös Tehyn syksyllä 2007 työtaistelu-uhalla saavutetussa Tehy-sopimuksessa. Ohjausryhmä käsitteli palkka-asiaa kokouksessaan lokakuussa 2007 ja suhtautui siihen todistajanlausuntojen mukaan myönteisesti. Sopimus oli suullinen.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Työnantaja oli yllättäen vähentänyt jo maksetut korotukset eikä maksanut niitä enää sen jälkeen.

Sairaanhoitaja aloitti työnsä marraskuun alussa, mistä käräjäoikeus katsoi sopimuksen palkan määrästä syntyneen. Marraskuun palkka ei ollut työsopimuksen mukainen.

Palkkahallinto selitti asiaa Tehyn auki olevalla työehtosopimuksella. Palkka oli kuitenkin työsopimuksen vastainen myös joulukuussa, vaikka Tehy-sopimus oli tuolloin jo voimassa.

Sairaanhoitaja allekirjoitti kirjallisen työsopimuksen vuoden viimeisenä päivänä. Sopimuksessa oli hiukan sovittua suurempi kuukausipalkka, jolloin sairaanhoitaja otti yhteyttä palkkahallintoon. Hänelle vastattiin, että marraskuussa tullut prosenttikorotus oli lisätty kuukausipalkkaan. Sairaanhoitaja kysyi, pitäisikö työsopimukseen merkitä kuukausipalkka ja sovitut työehtosopimuksen mukaiset korotukset, mutta tähän ei ollut kuulemma tarvetta.

Huhtikuussa palkkalaskelma näytti taas erilaiselta. Työnantaja oli yllättäen vähentänyt jo maksetut korotukset eikä maksanut niitä enää sen jälkeen. Korotukset oli täsmentänyt projektipäällikkö, mutta erillisiä hankkeen palkkauspäätöksiä ei ollut tehnyt kukaan. Oikeudenkäynnissä kävi ilmi, että ne olisivat kuuluneet henkilöstöpäällikön tehtäviin.

Sairaanhoitaja otti yhteyttä Tehyn pääluottamusmieheen, joka käynnisti paikallisneuvottelut. Ne päättyivät tuloksettomina 2009. Syyskuussa 2010 sairaanhoitaja nosti kanteen käräjäoikeudessa Tehyn oikeus- ja vastuuvakuutuksen turvin.

Oikeudessa työnantaja vetosi siihen, että kyseessä on sopimuspalkka. Maininta sopimuspalkasta oli ilmestynyt työsopimukseen jälkeen päin, sillä sitä ei ollut sairaanhoitajan allekirjoittamassa alkuperäisessä kappaleessa.

Kaupunki totesi, että projektityöntekijä on KVTES:n käyttämän palkkahinnoittelun ulkopuolinen, joten palkka määräytyy tehtävien vaativuuden perusteella, eikä työntekijä ole oikeutettu työehtosopimuksen mukaisiin korotuksiin.

Riidassa ei kuitenkaan ollut kysymys työehtosopimuksen tulkinnasta, vaan siitä, pitääkö suullinen sopimus. Käräjäoikeuden mielestä työnantajan olisi tullut reagoida palkka-asiaan ennen kuin sairaanhoitaja aloitti työt.

– Suullinen sopimus meni kirjallisen työsopimuksen edelle, eikä työnantajan virhe koitunut työntekijän vahingoksi, sanoo Tehyn lakimies Niina Nurminen.

Saatava oli vähäinen, mutta oikeudenkäynti tuli kaupungille kalliiksi. Oikeudenkäyntikulut olivat lähes 10 000 euroa, ja kaupunki joutuu korvaamaan myös sairaanhoitajan kulut.  

Samapalkkaerä
Palkkauselementti, jonka tarkoitus on vähentää mies- ja naisalojen palkkaeroja. Erästä sovitaan eri alojen työehtosopimusneuvotteluissa.

Sopimuspalkka
Kokonaispalkka, joka perustuu työntekijän ja työnantajan väliseen sopimukseen. Sopimuspalkkaan pitää sopia erikseen esimerkiksi yleiskorotukset.

Palkkahinnoittelu
KVTES:n luokittelu, jossa terveydenhuollon tehtävät jaetaan esimerkiksi johto-, esimies- ja ammattitehtäviin. Hinnoittelussa on määrätty kullekin ryhmälle vähimmäispalkka. Jotkin ammattiryhmät, esimerkiksi asiantuntijat, ovat hinnoittelun ulkopuolisia.

Julkaistu Tehy-lehdessä 14/2012