Tehyläiset johtajat: Aika hupenee tulipalojen sammutteluun, kehittäminen jää paitsioon

Hoitotyön johtajat ja esimiehet käyttävät eniten työaikaa henkilöstöjohtamiseen – toiveidensa mukaisesti. Paljon aikaa varsinkin lähiesimiehiltä kuluu myös resurssien varmistamiseen eli arkiseen sijaisrumbaan. Tiedot käyvät ilmi Tehyn teettämästä kyselytutkimuksesta, joka julkaistaan toukokuussa. Tutkimukseen vastasi lähes tuhat tehyläistä hoitotyön johtajaa ja esimiestä.

Eniten ajankäytössä hiertää se, että aikaa hoitotyön kehittämiseen on niukasti.

– Aikaa kehittämiseen on harmillisen vähän. Vanhustyö on ollut tänä vuonna paljon esillä. Kuka ehtii kehittämään hoidon laatua, jos aika kuluu päivittäisten resurssien varmistamiseen, kysyy toimialajohtaja Kirsi Sillanpää Tehystä.

Valtaosa esimiehistä arvioi, että esimerkiksi tietojärjestelmien kanssa puljaamiseen kuluu enemmän aikaa kuin työn kehittämiseen.

Vastanneista 82 prosenttia piti omaa työhyvinvointiaan erittäin hyvänä tai jokseenkin hyvänä. Toisaalta joka viides eli lähes 200 vastaajaa kertoi voivansa jokseenkin huonosti tai erittäin huonosti. Muita paremmaksi jaksamisensa arvioivat kolmannella sektorilla ja ylimmässä strategisessa johdossa työskentelevät.

– Esimiehen tehtävä on ottaa vastaan henkilöstön huolia ja myös kriittistä palautetta. Jos on uupunut, siihen ei pysty, kun oma säiliö on pian täynnä, sanoo Kirsi Sillanpää.

Alaistensa työhyvinvoinnin esimiehet arvioivat omaansa paremmaksi: alaistensa työhyvinvointia piti hyvänä tai jokseenkin hyvänä 87 prosenttia.

Esimiehiä kuormitti eniten:

1. Liikaa töitä, jatkuva kiire, ajan puute.

2. Tehtävien monipuolisuus ja ennakoimattomuus: liian monta rautaa tulessa, tehtäviä tulee koko ajan lisää, epäolennaiset asiat vievät aikaa.

3. Jatkuvat muutokset.

Jäävätkö esimiehet yksin, jos jaksamisessa on vaikeuksia? Peräti 40 prosenttia vastaajista kertoi, ettei ole saanut tukea työkuormituksensa helpottamiseksi. Näin arvioivat varsinkin julkisella sektorilla ja ylimmässä strategisessa johdossa työskentelevät.

– Jättiyksiköt eivät ole hyvä asia, koska esimiehen tehtävä on olla lähellä työntekijöitään. Tämän näkee työhyvinvointia koskevista vastauksista. Monen varsinkin lähiesimiehen työ on yksinäistä työtä puun ja kuoren välissä. Tehyn esimieskouluun osallistuneet ovatkin kiittäneet saamaansa vertaistukea ja mentorointia, Sillanpää sanoo.

Millaista tukea esimiehet kaipaavat?

1. Oman esimiehen ja johdon tuki ja kiinnostus.

2. Vertaistuki, keskustelu kollegoiden kanssa.

3. Työnohjaus, esimieskoulutus, apua oman työn kehittämiseen.

Lähes puolet esimiehistä arvioi, että hoitotyön johtajien määrä on viime vuosina vähentynyt. Vähennystä on tapahtunut erityisesti julkisella sektorilla.

Neljännes työskenteli työpaikassa, jonka ylimmässä johtoryhmässä ei ole hoitotyön johtajaa. Heitä tarvitaan, sillä hyvän hoitotyön johtamisen on tutkittu olevan yhteydessä alan vetovoimaan, henkilöstön työhyvinvointiin ja potilaskuolleisuuden vähenemiseen.

Mitä keskeisiä asioita esimies kehittäisi hoitotyön johtamisessa omalla työpaikallaan?

1. Enemmän aikaa esimiestyöhön, alaisten kuuntelemiseen ja tukemiseen.

2. Tarpeeksi henkilökuntaa.

3. Aikaa toiminnan ja hoitotyön kehittämiseen.