– Kun tutkin esimerkiksi neuvolatyöntekijöitä, heillä menestys näyttäytyi kokemuksena siitä, että pystyy auttamistyössään hyödyntämään omia taitojaan, kehittymään itse ja kehittämään työtään.
Satu Uusiautti toteaa, että suurin osa ihmisistä voi hyvin ja on onnellisia. Maailma on täynnä tutkimuksia erilaisista työelämän häiriöistä ja ongelmista sekä ohjeita, miten niistä selvitään. Yhtä tärkeää on tietää, kuinka työssä ei ainoastaan selviydytä, vaan myös menestytään.
Miten tulla menestyjäksi? Mikä erottaa menestyjän muista? Positiivinen psykologia on tutkinut ihmisen kukoistamisen systematiikkaa jo pitkään. Sen mukaan ei kannata kiinnittää huomiota vain epäkohtiin ja heikkouksiiin, vaan tutkia, mikä on hyvin ja ottaa siitä esimerkkiä.
On vahvistettava ennen kaikkea jokaisen vahvuuksia eli ominaisuuksia, jotka kuvastavat meitä silloin, kun olemme omimmillamme.
Kun Satu Uusiautti tutki väitöstyössään eri aloilla Vuoden työntekijöiksi valittujen henkilöiden kokemuksia, kärkeen nousivat sellaiset vahvuudet kuin ennakkoluulottomuus, sosiaalinen älykkyys, sinnikkyys, oma voimakas persoona, ahkeruus ja omistautuminen työlle sekä positiivinen asenne.
– Etenkin optimistinen asennoituminen on toistunut monissa vahvuustutkimuksissani. Vuoden työntekijöilläkin oli monenlaista mutkaa ja epäonnistumisia työurallaan, mutta he kykenivät ponnistamaan uudelleen ja löysivät toisen reitin.
Vuoden työntekijöiksi valitut kokivat työpaikan ristiriidat suureksi uhaksi.
Myönteisyyden lisäksi Vuoden työntekijät kokivat olevansa itselleen sopivalla alalla. He olivat motivoituneita työhönsä: he saivat käyttää taitojaan ja kokivat, että työllä on merkitystä. He olivat uteliaita ja innokkaita kehittämään itseään ja työtään. Lisäksi työ itsessään antoi mahdollisuuden uppoutua siihen kunnolla eli kokea työn imua.
Vuoden työntekijät antoivat kiitosta myös työyhteisölleen. Siellä autettiin ja kannustettiin toisia. Suureksi uhaksi he kokivat ristiriidat työpaikalla. Pahimmillaan ne estivät omien vahvuuksien mukaan toimimisen ja kehittymisen omassa työssä.
Satu Uusiautti on huomannut, että varsinkin muutostilanteet ovat otollisia alkukohtia hyvän tai huonon kierteen syntymiselle.
– Olen ollut työpaikalla, jossa käyttäytyminen oli mennyt niin rumaksi, että aluksi piti laatia yhteiset käyttäytymisäännöt. Muutosvastarinta ja hyvin kielteinen asennoituminen voivat johtua monesta asiasta, kuten huonosta tiedottamisesta tai ettei uuden oppimiselle luoda riittäviä mahdollisuuksia. Omien vahvuuksien hyödyntäminen auttaa toimimaan muutoksissa aktiivisesti.
Kun omien vahvuuksien käyttäminen on tärkeä apu työssä menestymisessä, kannattaa siis tutkia, miten onkaan itseni laita. Mitä vahvuuksia minulla on? Miten voisin hyödyntää ja jopa kehittää niitä?
Aloita tarkkailemalla omaa toimintaasi. Millaisissa tilanteissa koet olevasi parhaimmillasi ja tunnet, että nautit ja pystyt toteuttamaan itseäsi? Mieti sitten, voisitko toimia vahvuuksiesi mukaan enemmän? Jos et pysty käyttämään vahvuuksiasi töissä, antaako vapaa-aika siihen mahdollisuuksia?
Olemassa on myös positiiviseen psykologiaan perustuvia testejä, joiden avulla voit tunnustella vahvuuksiasi. Mutta loppujen lopuksi vahvuudet pitää löytää itse. Testit tuovat asian vain näkyväksi, jonka jälkeen voit tietoisemmin käyttää ja kehittää vahvuuksiasi.
Kun kerrytät kokemusta ominaisuuksistasi, taidot vahvistuvat entisestään. Esimerkiksi johtajuuden vahvuuden omaava menestyy ryhmätöiden vetäjänä. Oppimishaluinen ja utelias saa tyydytystä lisäkoulutuksesta ja muutoksien tuomista mahdollisuuksista. Huumorin lahjan kanssa pystyy selviytymään raskaissakin oloissa ja katsomaan asioita erilaisista näkökulmista.
Vahvuusajattelu ei ole itsekästä puuhaa, vaan se säteilee myönteisesti ympäristöön. Vahvuutensa löytäneet ovat pahoinvoivia tyytyväisempiä. Näin he pystyvät antamaan myönteistä palautetta myös työkavereilleen, jotka puolestaan voivat auttaa heitä huomaamaan omia vahvuuksiaan. Kun vuorovaikutus sujuu työyhteisössä, siitä tulee yhteistyökykyisempi.
Satu Uusiautti on laatinut AKKU-säännöt. Ne tulevat sanoista auta, kehu, kiitä ja uskalla. Niitä viljelemällä saat voimaa itsellesi ja voit jakaa sitä myös muille.
– Pienillä teoilla on yllättävän suuri vaikutus. Tutkimusten mukaan yksikin hyvä teko päivässä voi saada hyvän kierteen aikaan. Kun kiittää ja huomaa toisen hyvän, opettaa aivojaan huomaamaan asioita, joista voi olla kiitollinen. Aivothan rekisteröivät herkästi epäkohdat ja kielteiset asiat.
Yksikin hyvä teko päivässä voi saada hyvän kierteen aikaan.
Suomalaisessa työkulttuurissa on totuttu, että kaikki on hyvin, jos ollaan hiljaa. Kiittäminen unohtuu helposti.
– Haastattelemani esimiehet sanoivat, että välillä täytyy oikein itseään muistuttaa, ettei unohda kiittää työntekijöitään. Myönteisen palautteen antamisessa on paljon korjaamisen varaa.
Entäs sitten, jos on niin uupunut ja kyllästynyt, että vahvuuksien miettiminen tuntuu toisarvoiselta?
Satu Uusiautin mielestä silloin kannattaa erityisesti pitää mielessään AKKU-säännöt. Hän lohduttaa, että jokaisella on kausia, jolloin työ tuntuu arkiselta puurtamiselta.
– Mieti silti, mitkä osa-alueet työssäsi tuntuvat energisoivilta ja innostavilta. Olisiko mahdollista tehdä sellaista aikaisempaa enemmän? Ryhdy pitämään työn kiitollisuuspäiväkirjaa. Näin saat myönteistä esiin.
Teksti Merja Perttula Kuvitus Johanna Sarajärvi
Lue lisää: Satu Uusiautti: Tunnista vahvuutesi ja menesty, Kirjapaja 2019.
Satu Uusiautin väitöskirja ”Tänään teen elämäni parhaan työn” – Työmenestys Vuoden Työntekijöiden kertomana, Lapin yliopisto 2008. Tutkimushenkilöinä oli Vuoden Työntekijä -tunnuksella vuosina 2001–2004 palkittuja työntekijöitä eri ammattialoilta. Mukana myös hoitajia.
Suomenkielisen, maksuttoman vahvuustestin voi tehdä täällä.
