Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden on osattava toimia tulipaloissa ja muissa hätätilanteissa.
Pelastus- ja valmiuslain edellyttämiä taitoja opetetaan tutkintoon johtavassa peruskoulutuksessa sekä lääkärikoulutuksessa. Opetus keskittyy pääasiassa valmiuslain edellyttämään poikkeusolojen mukaiseen varautumiseen ja valmiussuunnitteluun.
Työnantajan on järjestettävä täydennyskoulutusta, johon kuuluu myös käytännön harjoituksia.
Täydennyskoulutuksen tavoitteena on syventää perustietoja ja -taitoja sekä luoda edellytykset turvallisuuskulttuurin edistämiseen ja riskienhallintaan.
Korkeatasoiseen turvallisuuskulttuuriin kuuluu, että jokainen työntekijä tekee turvallisuutta edistäviä ratkaisuja osana arkista työtään.
Työpaikalla on oltava pikaopastus, joka käydään läpi keikkalaisen kanssa.
Sairaanhoitopiirit määrittelevät täydennyskoulutuksen sisällöt. Työpaikka päättää, ketkä ovat koulutuksen tarpeessa. Koulutuksen sisältö määritellään alueellisen riskianalyysin perusteella.
Painopisteitä voivat olla esimerkiksi valmiussuunnittelun kehittäminen ja ylläpito, viestintä, väestönsuojelu, säteilyonnettomuudet, kemikaalionnettomuudet, palosuojelu, yhteistyö eri viranomaisten kanssa, lääkinnällinen pelastustoiminta sekä valmiusharjoitusten toteutuksen suunnittelu.
Keikka- ja vuokratyöntekijät voivat vaarantaa työpaikkojen turvallisuuden, koska he eivät välttämättä ole selvillä turvaohjeista. Vaikka oma henkilökunta olisi koulutettu, miten työnantaja pystyy varmistumaan sijaisen turvallisuusosaamisesta?
– Työpaikalla on oltava pikaopastus, joka käydään läpi keikkalaisen kanssa perehdytyksessä, sanoo Tehyn henkilöstöpoliittinen asiamies Irmeli Vuoriluoto.
Pikaopas sisältää keskeisimmät turvaohjeet, kuten varauloskäyntien sijainnin. Siinä voi olla myös lista asioista, jotka työntekijän pitää hätätilanteessa osata.
Vanhusten hoitolaitoksissa syttyneissä tulipaloissa hoitajat ovat Vuoriluodon mukaan osanneet toimia ja potilaat on saatu pelastettua.
Työnantajan vastuulla on kuitenkin huolehtia siitä, että lyhyenkin aikaa keikkailevat ovat perillä toimintatavoista. Lainsäädäntö ei erottele vakituista ja keikkahenkilökuntaa.
– Jos perehdyttäjä ei ota turva-asioita puheeksi, keikkalaisen pitää kysyä niistä.
Turvakorttikoulutuksesta sosiaali- ja terveydenhuollossa vastaavat Suomen Palopäällystöliitto ja Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö.
Julkaistu Tehy-lehdessä 12/2012
