Työ ei saa vaarantaa raskaana olevan tai sikiön terveyttä

Raskaudesta on kerrottava esihenkilölle viimeistään kaksi kuukautta ennen laskettua aikaa. Tehyläisten työolot voivat kuitenkin sisältää riskejä, joihin pitää puuttua jo aiemmin.

Kuvateksti
Röntgenhoitajan pitää suojautua raskaana ollessaan entistä tarkemmin säteilyltä.
Kuva: Annika Rauhala

1. Työnantajan vastuu

Työnantajan vastuulla on, ettei raskaana olevan työssä ole sellaisia kemiallisia, fysikaalisia tai biologisia tekijöitä tai työmenetelmiä, joista on vaaraa raskaudelle. Altistumisen arviointi on työterveyshuollon lakisääteinen tehtävä. Jos työstä on vaaraa eikä vaaratekijää pystytä poistamaan, työnantajan on pyrittävä siirtämään työntekijä muihin tehtäviin.

2. Koska kertoa raskaudesta?

Lain mukaan raskaudesta on kerrottava esihenkilölle viimeistään kaksi kuukautta ennen laskettua aikaa. Tehyläisten työolot voivat kuitenkin sisältää riskejä, joihin pitää puuttua jo aiemmin. Esimerkiksi röntgenhoitaja joutuu suojautumaan raskaana ollessaan entistä tarkemmin säteilyltä. Suojautuminen pitäisi aloittaa heti, kun tietää olevansa raskaana.

3. Milloin saa erityisäitiysrahaa?

Erityisäitiysrahaa voi saada, jos raskaana oleva joutuu jäämään pois töistä sen vuoksi, että työ vaarantaa äidin tai sikiön terveyden. Erityisäitiysrahasta päättää Kela, ja työolosuhteiden terveydellisen arvioinnin tekee työterveyshuolto.

Käytännössä esimerkiksi ensihoitajat eivät saa aina erityisäitiysrahaa. Väkivallan uhasta sote-alalla on puhuttu paljon, mutta uhka ei oikeuta erityisäitiysvapaaseen. Turvallisuudesta pitäisi huolehtia muuten, kuten työtehtäviä rajaamalla tai muuttamalla. Pykälät eivät myöskään tunnista työn fyysistä raskautta. Moni odottaja päätyy siksi sairauslomalle.

Orgaaniset liuottimet, syöpäsairauden vaaraa aiheuttavat aineet ja ionisoiva säteily ovat vaaratekijöitä, joiden perusteella erityisäitiysraha usein myönnetään. Vuonna 2020 erityis­äitiysrahoja myönnettiin poikkeuksellisen paljon, yhteensä yli 500 kertaa. Tapauksista noin 60 prosenttia liittyi koronatartunnan riskiin.

4. Ei velvoitetta yötyöhön

EU-direktiivin mukaan raskaana olevaa ei voi velvoittaa yötyöhön. Myös työturvallisuuslaki määrää, että yötyötä tekevälle on tarvittaessa järjestettävä mahdollisuus työtehtävien vaihtamiseen tai päivätyöhön siirtymiseen. Yötyö ei oikeuta Suomen lainsäädännön mukaan erityisäitiysvapaaseen, mutta hoitava lääkäri tai työterveyslääkäri voi kirjoittaa tarvittaessa sairauslomaa.

Jos raskaana oleva työntekijä haluaa tehdä yötyötä, se on mahdollista, jos terveydentila sen sallii.

5. Kysy altisteista

Työterveyslaitoksen juuri päivitettyyn Raskaus ja työn altisteet -oppaaseen on koottu lainsäädäntö, joka liittyy raskaana olevan tai vasta synnyttäneen naisen työturvallisuuteen. Opas on suunnattu työterveyshuoltoon, mutta siitä on hyötyä myös neuvolassa ja työpaikan työsuojelussa.

Raskaus ja työ -neuvontapalvelu auttaa työn altisteita koskevissa kysymyksissä.

Raskaus ja työn altisteet -opas

Neuvontapalvelu