Työ muotoiltiin mukavammaksi – hoitokoti Iltalassa parannettiin aamuvuorojen sujuvuutta

Hoitokoti Iltalassa sujuvoitettiin työtä työhyvinvointimuotoilulla. Kehityskohteeksi otettiin erityisesti aamuvuorot. Jo entuudestaan moni asia oli hyvin. Hoitajat saavat keskittyä hoitamiseen, sillä tukipalveluihin on omat osaajansa.

Kuvateksti
Sairaanhoitaja Sirkku Kurkela vetristää Anja Nevalan hartioita. Nevala lukee paljon ja se saa välillä niskat jumiin. ”Olen kaikkiruokainen lukija. Elän kirjojen mukana.”
Kuva: Kirsi Tuura

Aamuvuoro valittiin hoitokoti Iltalassa kehittämisen kohteeksi, sillä sen aikana tekemistä ja aikatauluttamista on paljon. Aamuissa korostuu oman työn suunnittelemisen taito, ja tavoite oli tehdä vuorosta sujuvampi.

Aamuissa hankasi työn eritahtisuus, joka näkyi siinä, etteivät yhdessä sovitut aikataulut ja toimintatavat aina pitäneet.

Iltala on ympärivuorokautista palveluasumista tarjoava Pelastusarmeijan hoitokoti. Se sijaitsee Espoon Viherlaaksossa.

”Työ ei tässä huushollissa lopu. Tauot pitää malttaa pitää. Tunnollisuus on hyvä piirre, mutta ei hoitajia ole tarkoitus uuvuttaa”, sanoo hoitotyön esihenkilö Katja Hemminki.

Hoiva-avustaja laittaa mankan päälle viriketuokiossa.
On toivemusiikin aika. Hoiva-avustaja Somjai Thiansungnoen vaihtaa levyä.

Yhdessä kehitetty paperinen työnjakolista on osoittautunut Iltalassa käytännölliseksi ratkaisuksi. Se auttaa hoitajia suunnittelemaan omaa työtään ja katsomaan, että työt jakautuvat reilusti. Iltavuoro voi tarkastaa listasta, mitä on jo tehty ja mikä kesken.

Hoitaja tuntee työnsä parhaiten

Työhyvinvointimuotoilu tarkoittaa työhyvinvoinnin kehittämistä palvelumuotoilun avulla. Keskiössä ovat työntekijöiden ajatukset, toiveet ja tarpeet – he ovat oman työnsä parhaita asiantuntijoita.

Arki on se, joka väsyttää tai ei väsytä. Siksi perustyö on tehtävä mahdollisimman mukavaksi.

Iltalassa hanketta veti Laurea-ammattikorkeakoulu, ja hankkeeseen saatiin tukea Työsuojelurahastosta. Palvelumuotoilun ajatus on auttaa kehittämään prosesseista sujuvampia. Henkilökunnan ajatuksia kuultiin työpajoissa, ryhmähaastatteluissa ja henkilökohtaisissa haastatteluissa. Kohtaamiset auttoivat tunnistamaan ja ratkaisemaan työyhteisön kannalta tärkeitä pulmakohtia.

Kaksi maskipäistä esihenkilöä tutkivat paperia.
Hoitotyön esihenkilö Katja Hemminki ja Iltalan johtaja Kirsi Hakkarainen tutkivat päivän työnjakolistaa.

”Työhyvinvointi koostuu pienistä jutuista. Arki on se, joka väsyttää tai ei väsytä. Siksi perustyö on tehtävä mahdollisimman mukavaksi”, Katja Hemminki sanoo.

Hanke aloitettiin viime syksynä, ja se kesti puolisen vuotta. Katja ja Iltalan johtaja Kirsi Hakkarainen kertovat jättäytyneensä siinä hieman taka-alalle, jotta työntekijät saivat kertoa ajatuksistaan mahdollisimman avoimesti.

Työvoimapula oli oleellinen syy, jonka vuoksi työhyvinvointimuotoiluun tahdottiin perehtyä. Työpaikan veto- ja pitovoimaa haluttiin vahvistaa.

Kirsi arvioi, että Iltalassa olisi heti tarvetta 8–9 lähihoitajalle. Hoitajapulan vuoksi hoitokodissa on 45 asukasta, vaikka paikkoja olisi 60. Hoitajamitoituksesta hoitokodissa halutaan pitää kiinni.

Hoiva-avustajia on Iltalaan tullut töihin vasta viime aikoina.

”He ovat hyvä lisä, mutta pääpaino pitää olla koulutetuissa lähihoitajissa ja sairaanhoitajissa, koska hoiva-avustajat eivät osallistu esimerkiksi lääkehoitoon eivätkä he voi kantaa vastuuta asukkaan omahoitajuudesta. Vanhustyössä pitää olla aikamoinen moniosaaja”, Katja painottaa.

Hän näkee vahvuutena, että hoitokodissa on molemmilla osastoilla vastaavat sairaanhoitajat, jotka vastaavat arjen työn sujuvuudesta ja asukkaan hoidon kokonaisuudesta. Se auttaa esimerkiksi siinä, että palvelu- ja hoitosuunnitelmien ja Rai-arviointien tekoon jää aikaa.

Tukipalveluihin on omat tekijänsä

Sairaanhoitaja Sirkku Kurkelan mielestä työhyvinvointihankkeen parasta antia olivat yhdessä luodut henkilöhahmot, joiden avulla voi tarkastella erilaisia tapoja tehdä työtä. Hankkeessa syntyivät Hanna Haalivainen, Pertti Puurtaja, Tiina Tehokas ja Rauha Hiljainen, joista jokaisella on omat vahvuutensa ja haasteensa. Kuvat ja luonnehdinnat heistä on kiinnitetty kanslian seinälle.

Saraanhoitaja Sirkku Kurkela istuu pitkän pöydän ääressä.
Sirkku Kurkela on työskennellyt Iltalassa vuoden verran. Yhteinen hanke antoi mahdollisuuden myös tutustua työkavereihin paremmin.

”Yhdellä hoitajalla saattaa olla piirteitä monesta hahmosta. Jotkut piirteet voivat ärsyttääkin muita, mutta toisaalta saman tavoitteen voi saavuttaa monella tavalla. Hahmojen avulla tuli mietittyä omia työtapoja.”

On ihana tehdä töitä, kun täällä on niin siistiä. Meillä on oma siivooja, pesula ja keittiö.

Sirkku on työskennellyt hoitokoti Iltalassa noin vuoden. Yhteinen hanke antoi hänelle myös mahdollisuuden tutustua työkavereihin paremmin ja puhua työn sisällöstä.

”En ollut kuullut Pelastusarmeijan hoitokodista ennen kuin huomasin työpaikkailmoituksen. Olen ollut monesta asiasta täällä haltioissani. On esimerkiksi ihana tehdä töitä, kun täällä on niin siistiä. Meillä on oma siivooja, pesula ja keittiö.”

Hoitajien aikaa ei Iltalassa kulu tukipalveluihin, koska niihin on omat työntekijänsä: laitoshuoltajia, keittiötyöntekijöitä ja pesulatyöntekijä.

Joka iltapäivään on varattu hoitajille ja asukkaille aikaa yhteiseen virikehetkeen. Ohjelmassa on esimerkiksi toivemusiikkia, bingoa tai taiteilua. Jos yhteinen tekeminen ei innosta, hetken voi viettää hoitajan kanssa kaksin ja silloin voidaan jutella, ulkoilla tai vaikka laittaa hiukset.

”Meillä ulkoillaan paljon. Täällä on aikaa kohdata ihminen, ja siinä tämä eroaa monesta muusta paikasta. Ilmapiiri on hyvä”, Sirkku sanoo.

Hänellä on takanaan pitkä työhistoria, joten vertailupohjaa löytyy. Hän työskenteli pitkään kotihoidossa, mutta iän myötä hän alkoi katsella työpaikkaa, jossa kaikki asukkaat olisivat saman katon alla.

Ainoa miinuspuoli, jonka Sirkku keksii, on hoitokodin pienet vessat, mutta niidenkin kanssa pärjää. Yövuoroja hänen ei tarvitse tehdä, sillä niitä varten ovat vakiyököt.

Hoitokodin pitkä historia

Joulupadoistaan tunnettu Pelastusarmeija työllistää noin 200 sote-alan ammattilaista. Asunnottomille tarkoitetut asumispalveluyksiköt työllistävät ammattilaisia paljon, mutta Pelastusarmeijalla on myös esimerkiksi päiväkoteja.

Vanha mustavalkoinen valokuva Pelastusarmeijan Iltalan alkuperäisestä rakennuksesta.
Hoitokoti avattiin vuonna 1931 Espoon Viherlaaksossa olevaan kartanoon.

Hoitokoti Iltalalla on pitkät perinteet. Se avattiin vuonna 1931 Espoon Viherlaaksossa olevaan kartanoon. Kartano ja tontti saatiin testamenttilahjoituksena. Testamentin tekijä toivoi, että talossa hoidetaan ikäihmisiä. 1960-luvulla kartano purettiin ja paikalle rakennettiin uudet tilat.

Talossa noudatetaan kristillisiä arvoja, ja osalla asukkaista ja työntekijöistä se on vaikuttanut paikan valitsemiseen. Perjantaisin hoitokodissa on koko päivän läsnä Pelastusarmeijan työntekijä, joka pitää hartauksen ja juttelee asukkaiden kanssa.

Pelastusarmeijan tavoite ei ole tuottaa voittoa, joten tuotto voidaan käyttää toimintaan. Kuntouttavaan työotteeseen on panostettu, ja hoitokotiin ollaan saamassa oma fysioterapeutti. Osa Iltalan asukkaista kävelee ilman apuvälineitä. ”Me emme tee toisen puolesta. Olen nähnyt, miten moni meille tullut vanhus on lähtenyt uudelleen kävelemään”, Kirsi kertoo.

”Haluamme asukkaiden elämään iloa ja tunnetta, että arki on kivaa. Ulkoilu yhdessä vanhuksen kanssa on yhtä tärkeä työtehtävä kuin hygienia. Asukkaat ovat myös levollisempia, kun on mielekästä tekemistä ja päivärytmi on kohdillaan”, Katja sanoo.

Iltalassa ollaan myös avoimia uusille toimintatavoille ja jaetaan vastuuta asukkaista tasapuolisesti. Töissä pyydetään ja annetaan apua ja ollaan läsnä toisille. Oman työn suunnittelussa huomioidaan myös työkaverin työtehtävät.

Iltalassa annettiin työhyvinvointihankkeen lopuksi lupaus, että työpaikalla suhtaudutaan myönteisesti erilaisuuteen. Kaikki hyväksytään sellaisina kuin he ovat – erilaisten persoonien osaaminen täydentää toisiaan.

Neljä tapaa tehdä työtä

Hoitokodin seinällä oleva moniste, jossa kerrotaan Tiina Tehokkaan ominaisuuksista.
Kehittämishankkeessa luotiin yhdessä henkilöhahmot, joiden kuvaukset on kiinnitetty seinälle.

Hahmot syntyivät hoitokoti Iltalan työhyvinvointihankkeessa. Niiden avulla voi pohtia omaa tapaansa tehdä työtä ja ymmärtää paremmin myös muita.

Pertti Puurtaja

Pertin lailla puurtavan olisi hyvä kertoa omista töistään myös muille. Hänen tulisi antaa enemmän tilaa toisille ja ottaa huomioon myös työkavereiden työt.

Vinkkejä Pertille: ”Älä oleta, vaan kysy ja kuuntele.” ”Keskustele ja kommunikoi.” ”Puhu työsuunnitelmistasi enemmän työkavereille. Ole aktiivisempi osaston yhteisissä tavoitteissa ja asukkaiden hoitamisessa hamstraamatta kaikkia tehtäviä itsellesi.”

Tiina Tehokas

Tiinan lailla toimiva voisi rauhoittaa työnsä tempoa ja muistaa, että vähempikin riittää ja hosuminen ei kannata. Yhteen asiaan keskittyminen kerralla voisi parantaa työn laatua. Hän voisi pysähtyä kuuntelemaan muita useammin ja rauhoittua asian äärelle.

Vinkkejä Tiinalle: ”Rauhoitu.” ”Kuuntele, keskustele ja luota.” ”Luota tiimiin ja kysy muiden mielipidettä useammin. Toki omat toiveet kannattaa myös tuoda esille.”

Hanna Haalivainen

Hannan tavalla käyttäytyvä voisi luottaa vahvemmin toisten osaamiseen. Hänen kannattaisi ilmoittaa työkavereille etenkin yllättävistä tapahtumista eikä automaattisesti hoitaa niitä itse. Hän voisi vähentää murehtimista ja hengähtää useammin työpäivän lomassa.

Vinkkejä Hannalle: ”Pidä puolesi ja hengähdä.” ”Rajaa omaa työtäsi.” ”Hyödynnä enemmän tiimityön voimaa äläkä haali töitä itselle. Keskustelu omasta työtaakasta voisi olla hyväksi.”

Rauha Hiljainen

Rauhan lailla toimiva voisi esittää rohkeasti omat toiveensa ja mielipiteensä ja ilmoittaa, missä on itse juuri työskennellyt ja mitä tehnyt. Hän voisi pyytää myös apua.

Vinkkejä Rauhalle: ”Avaa suusi ja kerro toiveesi.” ”Kommunikoi enemmän.” ”Organisoi oma työsi paremmin ja älä aseta tavoitteita liian korkealle. Ota herkemmin vastaan apua.”