Julkista työnantajaa sitoo tupakkalaki. Se kieltää tupakoinnin päiväkodeissa, kouluissa ja niiden pihoilla ja julkisissa rakennuksissa.
Tupakointi kuuluu itsemääräämisoikeuden piiriin. Tästä huolimatta työnantaja voi kieltää tupakoinnin työajalla: työnantajalla on oikeus määrätä, mitä työntekijä tekee työajalla.
Julkista työnantajaa sitoo lisäksi tupakkalaki, joka kieltää tupakoinnin päiväkodeissa, kouluissa ja niiden pihoilla ja julkisissa rakennuksissa.
Kahvitauoilla tupakoimista ei ole julkisilla työpaikoilla kielletty.
Kunnalla on mahdollisuus kieltää tupakointi, jos savua kulkeutuu tiloihin tai alueille, joilla tupakointi on laissa kielletty. Lain tavoitteena on ehkäistä tupakoinnin aloittamista, edistää lopettamista ja suojella tupakansavulta.
Tupakkalain selkeä ja yksinkertainen sisältö muuttuu käytännössä monimutkaiseksi. Julistuksista ja selkeästä tupakkalaista huolimatta käytäntö työpaikoilla on kirjava.
Osa ihmisistä tupakoi joka tapauksessa, joten useimmilla työpaikoilla on tupakkapaikka. Siellä käydään enemmän tai vähemmän avoimesti.
– Työnantajan kieltojen ja rajoitusten on oltava ”kohtuullisia ja hyväksyttäviä”. Siksi työnantajat määräävät harvoin ehdottomia kieltoja, sanoo Tehyn vt. lakimies Mirja Kinnunen.
Työaikaan kuulumattomilla tauoilla työntekijä voi tupakoida ulkona, mutta esimerkiksi kahvitauot ovat työaikaa. Käytännössä kahvitauoilla tupakoimista ei ole julkisilla työpaikoilla kielletty.
Vuonna 2004 apulaisoikeusasiamies totesi, että tupakoinnin kieltäminen kahvitauoilla on puuttumista yksilön itsemääräämisoikeuteen eikä perustu tupakkalakiin. Työnantaja vetosi työn tehostamiseen, mutta apulaisoikeusasiamies totesi, että kahvitauko ei ole muutenkaan tehokasta työaikaa.
Yksityisellä työnantajalla on oikeus kieltää tupakointi myös kahvitauoilla. Työtuomioistuimen päätöksen mukaan yksityinen työnantaja voi kieltää tupakoinnin rakennuksessaan ja alueellaan tupakkalakia laajemmin. Tupakoidakseen työntekijöiden on poistuttava tauollaan kokonaan työnantajan alueelta, mikä ei ole aina mahdollista.
Taukoa ei voi tupakoinnin varjolla pidentää julkisellakaan sektorilla. Työnantajan ei myöskään tarvitse hyväksyä ylimääräisiä tupakkataukoja. Jos työnantaja sallii ylimääräiset tupakkatauot, vastaavat tauot pitäisi sallia tasapuolisen kohtelun nimissä myös tupakoimattomille. Tästä ei ole syntynyt tiettävästi isompaa riitaa millään työpaikalla.
Kaikki sairaanhoitopiirit ovat olleet savuttomia jo vuosia.
Tupakkalakiin vuonna 1995 tehty muutos kielsi käytännössä tupakoinnin työpaikkojen sisätiloissa. Työnantajien pitää huolehtia siitä, etteivät työntekijät altistu työpaikalla tupakansavulle, eikä työnantajilla ei ole velvoitetta rakentaa tupakointitiloja.
Vuonna 1976 säädettyä tupakkalakia on tiukennettu useaan otteeseen, millä on ollut vaikutusta suomalaisten asenteisiin tupakointia kohtaan.
Noin puolet kunnista ja yhä useammat yritykset ovat julistautuneet savuttomiksi. Kaikki sairaanhoitopiirit ovat olleet savuttomia jo vuosia. Suurista kaupungeista savuttomia ovat esimerkiksi Helsinki, Espoo, Vantaa, Oulu, Lahti, Kuopio ja Pori.
Tupakointi ei saa apulaisoikeusasiamiehen mukaan vaikuttaa julkisen sektorin työhönottotilanteissa. Asialla saa olla merkitystä vain poikkeustapauksessa, jos hakijoiden erilaiseen kohteluun on yhdenvertaisuuslaissa tarkoitettu peruste. Yksityissektorilla työnantaja voi halutessaan valita tupakoimattoman.
Julkaistu Tehy-lehdessä 9/2012
