Ihmisten välinen vuorovaikutus kertoo työpaikan tunnelmasta vain yhden osan. Kuvitus: Pia Holm

Ukkosta vai aurinkoa? Puhetyyli luo työpaikan fiiliksen

Tunnelma voi vaihdella kuin säätila, mutta jatkuvaan harmauteen ei pidä suostua.

Menet uuteen työpaikkaan ja tunnustelet, millaista täällä oikeastaan onkaan. Piipahdat viereisellä osastolla ihmetellen, miten eri lailla ihmiset suhtautuvat asioihin. Aistit, miten iloinen puheensorina lakkaa, kun tietty henkilö astuu kahvihuoneeseen. Toisessa palaverissa nauretaan ja vitsaillaan, toisessa katsellaan lattioita ja huokaillaan hiljaa.

Niin, kyse on työpaikan tunnelmasta. Miten se voikin olla niin erilainen, vaikka tehtäisiin samantyyppistä työtä ja vieläpä samassa talossa?

Mainos (teksti jatkuu alla)
Mainos

– Hyvätunnelmaisissa paikoissa lähimpien työkavereiden välit ovat hyvät ja työt sujuvat. Esimies on helposti lähestyttävä ja antaa vastuuta. Hän ei tartu pilkuntarkasti kaikkeen, mutta ei jätä toisia oman onnensa varaan. Kun ihmiset ovat ihmisiä toisilleen, ei synny klikkejä, sanoo valmentaja ja tietokirjailija Marjo Rantanen.

Tunnelmaan vaikuttaa se, miten paljon asioista puhutaan. Jos kommunikoinnin määrä on vähäistä, tunnelma alkaa latistua. Samoin jos muutoksista ei viestitä hyvissä ajoin ja mahdolliset virheet käsitellään ihmisiä häpäisevästi: ei kahden kesken vaan niin, että kaikki tietävät.

Hyvätunnelmaisessa työyhteisössä ei keskitytä huonoihin asioihin vaan osataan myös kiittää. Tunnelman kiristymisen huomaa puolestaan siitä, että jokainen alkaa pelata omaan pussiin omilla säännöillään. Silloin tiimi ei pääse enää parhaimpaansa.

– Työpaikan yhteenkuuluvuuden tunne on tärkeä asia etenkin nuorille työntekijöille. Jos sellaista ei synny, monet haluavat vaihtaa työpaikkaa. Osa on valmis jopa jättäytymään tyhjän päälle, ennen kuin uusi työ löytyy.

Ihmisten välinen vuorovaikutus kertoo työpaikan tunnelmasta vain yhden osan. Se näkyy ja on voimakkaasti aistittavissa, mutta tunnelmaan vaikuttaa kaksi muutakin tekijää.

Ensimmäinen on fyysinen toimintaympäristö. Miltä työpaikalla näyttää ja millainen on akustiikka, lämpötila, ilmanlaatu ja valaistus? Jos vaikkapa valaistus on liian kirkas tai hämärä, se kiristää oloa. Samoin jos happi tuntuu loppuvan kesken tai työasento on hankala.

– Roomalaiset puhuivat aikoinaan paikan hengestä. Se syntyy tavasta, jolla ihmiset pitävät huolta omasta tilastaan. Tunnelma laskee, jos joku ei koskaan korjaa jälkiään lounastauolla – tai jos jokaisesta kupposesta nipotetaan turhan tarkkaan.

Moni aistii jo kahvihuoneeseen mennessään, millainen päivä on tulossa.

Toinen tunnelmaan vaikuttaja tekijä muodostuu työpaikan toimintamalleista. Hyvään tunnelmaan on erinomaiset edellytykset, kun jokainen tietää, mitä kukin tekee ja milloin. Oma osaaminen on kohdallaan ja valtuudet tiedossa, ja esimies luottaa työntekijöiden päätöksentekokykyyn.

– Jos ne eivät ole kunnossa, tunnelma on äkkiä pilalla.

Ihmisten välinen vuorovaikutus muodostaa kolmannen elementin. Mitä sanotaan ja millaista on sanaton viestintä?

– Moni hoitaja on kertonut, että jo aamulla kahvihuoneeseen mennessään aistii, millainen päivä on tulossa.

Karua työympäristöä tai yksitoikkoista työtä siedetään, jos porukalla on kivaa keskenään. Silti ei pidä unohtaa muita tekijöitä. Miten paljon tunnelma laskeekaan, jos ihmiset eivät voi pitää riittävästi taukoja tai jos työvälineissä on puutteita?

Organisaatiopsykologi Satu Kaski kutsutaan usein apuun, kun asiat työpaikalla menevät solmuun. Hän määrittelee työpaikan ilmapiirin eräänlaiseksi ilmastoksi, jossa esiintyy erilaisia säätiloja eli tunnelmia.

Tunnelman vaistoaa eleistä ja ilmeistä. Se on kuin rivien välissä olevaa energiaa. Se voi muuttua nopeasti huonompaan suuntaan, mutta myös laueta äkkiä, kun joku murjaisee vitsin tai äkäpussi huomaa hölmöilleensä.

Kun sää pysyttelee jatkuvasti harmaana tai ukkosen puolella, työpaikan toimintamalleissa on jotakin vikaa. Yhteisistä sopimuksista ei pidetä kiinni tai niitä ei ole, johtaminen mättää, tieto ei kulje, työnkuvat eivät ole selkeitä tai ihmisten erilaisuutta ei hyväksytä.

– Huono tunnelma on harvoin yksittäisen ihmisen syy. Työpaikalle syntyy ajan myötä omanlainen kulttuuri, johon kaikki sopeutuvat. Ihmiset alkavat käyttäytyä odotusten mukaan. Joku voi ottaa vetäjän roolin, toinen pysyttelee sivustaseuraajana ja mahdollistaa näin tietynlaisen toiminnan. Siksi hiljaisilla on usein avaimet muutokseen, Satu Kaski sanoo.

Hyvästä tunnelmasta hyötyvät kaikki. Työt sujuvat tehokkaasti ja kiireessäkin pystytään ottamaan rennommin ja keskittymään oikeisiin asioihin. Huono tunnelma johtaa päinvastaiseen: oppiminen ja tiedonkäsittely heikentyvät, ja keho alkaa oireilla.

– Jos itsellä on jatkuvasti huono päivä, se tarttuu muihin. Se on kuin passiivista tupakointia. Omia tunteitaan voi opetella tunnistamaan ja johtamaan. Tiukat asiakas- tai potilastilanteet kannattaa purkaa vaikkapa työkaverin kanssa, Marjo Rantanen muistuttaa.

Entä jos työpaikan tunnelma muuttuu yhtäkkiä huonommaksi? Satu Kasken mukaan silloin taustalla vaikuttaa usein suuri muutos tai jonkin salaisuuden julkitulo.

– Muutostilanteissa mitataan, kuinka hyvin tai huonosti työyhteisössä menee. Jäänkö yksin vai ovatko kaverit rinnallani?

Marjo Rantasen mielestä kyse saattaa olla eräänlaisen kuherruskuukauden päättymisestä. Kun alamme työskennellä uusien ihmisten kanssa, olemme aluksi innoissamme. Noin kolmen viikon päästä arki laskeutuu. Aluksi hyvältä tyypiltä tuntuva ihminen saattaa alkaa ärsyttää. Hänen tapansa toimia tulee vähitellen esiin.

– Tyypillistä on ajatella, että toisen pitää olla samaa mieltä kuin minä. Ellei hän ole, emme voi olla ystäviä.

Kukaan ei ole täydellinen, mutta jokainen voi pyrkiä hyvään versioon itsestään.

Jotta tunnelman kiristymiseltä vältyttäisiin, jokaisen olisi hyvä kehittää itsetuntemustaan. Millaisia piirteitä minulla on? Millaisia vahvuuksia ja millaisia heikkouksia? Kun löydän toimintatyylistäni ongelmia, annanko niiden vain olla vai teenkö niille jotakin, jotta voisin minimoida ongelmat? Millaisia ihmisiä on tiimissämme?

– Etenkin esimiesten tulisi miettiä tarkoin omaa ajattelu-, toiminta-, vuorovaikutus- ja palautteenantotyyliään sekä taipumuksiaan olla työyhteisössä. Niiden tunnistaminen auttaa huomaamaan omia puutteita ja hyviä avuja muissa.

Kukaan ei ole täydellinen, mutta jokainen voi pyrkiä hyvään versioon itsestään. Teinkö nyt parhaani? Mitä tunnelmalle tapahtui, kun tulin paikalle? Olinko reilu esimies tai mukava työkaveri? Autoinko toisia onnistumaan?

Jos koet, että omalla työpaikallasi on huono tunnelma, juttele asiasta ensin muutaman työkaverin kanssa. Miettikää, mistä se voisi johtua.

Fyysistä työympäristöä tai työpaikan toimintatapoja koskevat huomiot kannattaa kertoa eteenpäin: ”Tämä ei toimi näin. Voisiko muuttaa sitä tähän suuntaan? ”

Esitykset voi tehdä suoraan esimiehelle, palavereissa tai vaikkapa intranetissä. Kahvihuoneen seinällekin voi ripustaa vaikkapa netistä löytyneitä uutisia tai kiinnostavia ideoita.

– Työntekijöiden tulee tietysti kokea, että viestit luetaan ja että ehdotuksilla on merkitystä. Tärkeää on, että asiat esitetään sovinnollisesti. Ei kannata lähteä syyttelemään tai haastamaan riitaa, Marjo Rantanen sanoo.

Jokainen voi lisätä viihtyisyyttä korjaamalla jälkensä, muistamalla toisia ja pitämällä huolta itsestään: tauottamalla työtään, syömällä kunnolla ja verryttelemällä välillä itseään. Ja ennen kaikkea kohtelemalla muita reilusti.

Satu Kaski kehottaa perkaamaan työpaikan perusperiaatteet ja pelisäännöt sekä arvioimaan säännöllisesti, miten hyvin niitä on noudatettu. Olisiko joissakin asioissa parantamisen varaa?

– Monella työpaikalla on vaikutusvaltaisia henkisiä johtajia, jotka puhuvat ryhmän suulla. Kun esimies kuuntelee heitä, muutosten toteuttaminen onnistuu työyhteisössä usein kitkatta. Mutta jokaisen tulisi tietysti miettiä, mitä on valmis tekemään itse.

Marjo Rantanen: Tunnelmajohtaja, Alma Talent Oy 2018, ja Tunnelmamuotoilu, Talentum Pro, 2016.

 

Näin luot hyvää tunnelmaa

  • Mieti, mistä tulee itsellesi hyvä mieli. Tee samoja asioita toisille.
  • Sano huomenet ja heit.
  • Kiitä, kun on kiitoksen aika.
  • Ole ystävällinen. Älä näytä hapanta naamaa.
  • Korjaa jälkesi. Muista muita.
  • Anna palautetta. ”Tulipa hyvä mieli, kun tervehdit aamulla.”
  • Arvioi säännöllisesti, oletko tehnyt huolella työn, johon sinut on palkattu.
  • Arvioikaa välillä yhdessä, onko yhdessä laadittuja työpaikan pelisääntöjä noudatettu. Menikö kokous niin, että kaikkia kuunneltiin.

Teksti Merja Perttula

Lue myös:

Kohotatko vai rapautatko työpaikan tunnelmaa? Tässä 12 esimerkkiä, löydätkö itsesi?

Mainos
Mainos