Tehyn kanta on, että jos Suomi kouluttaa osaajia suomalaisille työmarkkinoille, opetuksen pitää tapahtua suomeksi tai töissä tarvittava kielitaito pitää saada opintojen aikana muuten.
– Voi miettiä valmistuvan sairaanhoitajan turhautumista, jos hän ei laillistamisesta huolimatta saa töitä puutteellisen kielitaidon vuoksi. Olisi mietittävä, kenen tarpeisiin koulutamme hoitajia. Englanninkielisen tutkinnon suorittaneet lähtevät herkästi ulkomaille, sanoo kehittämispäällikkö Kirsi Markkanen.
Jos ulkomailla tutkintonsa suorittanut tahtoo työskennellä Suomessa, hänen pitää hakea laillistusta Valvirasta. EU- ja Eta-alueen sisällä sairaanhoitajan, kätilön, lääkärin, hammaslääkärin ja proviisorin tutkinnot on pääsääntöisesti yhteneväisiä.
Jos saksalainen sairaanhoitaja on opiskellut hiljan ammattiinsa kotimaassaan, on mahdollista, että hänet laillistetaan Suomessa automaattisesti. Karkeasti sanoen 80 prosenttia hakemuksista hyväksytään automaattisen tunnustusjärjestelmän mukaisesti. Pelkän erikoissairaanhoitajan koulutuksen suorittanutta, esimerkiksi psykiatrista sairaanhoitajaa, ei laillisteta Suomessa.
Jos hoitaja on EU-kansalainen, häneltä ei vaadita kielitutkintoa, vaan kielitaidon varmentaminen jää työnantajalle.
Muilla kuin EU-kansalaisilla pitää olla virallinen kielitutkinto suoritettuna jo hakemusvaiheessa.
Jos saksalainen tai jonkin muun EU-maan tutkinto on aikojen takaa, Valvira määrää sairaanhoitajalle tavallisesti sopeutumisajan. Hakijan koulutusta verrataan suomalaiseen tutkintoon ja määritellään olennaiset erot. Vertailua varten Valvira pyytää asiantuntijalausuntoa ammattikorkeakoululta.
Vertailussa huomioidaan myös hakijan hankkima täydennyskoulutus ja työkokemus. Sopeutumisaika voi olla korkeintaan kolme vuotta, mutta tavallisesti se kestää puolesta vuodesta kahteen vuoteen.
Sopeutumisaikana hakija voi toimia sairaanhoitajana, mutta hänellä pitää olla ohjaajana ja valvojana laillistettu sairaanhoitaja. Hakija itse hankkii sopeutumisajan työpaikan, mutta paikalle on saatava Valviran hyväksyntä. Kun hakija on suorittanut sopeutumisajan hyväksytysti, hänet laillistetaan.
EU:n ulkopuolelta muuttavilta sairaanhoitajilta vaaditaan valtionhallinnon kielitutkinto (tyydyttävä taso) tai yleinen kielitutkinto (keskitaso eli vähintään 3). Ylitarkastaja Katja Virtanen arvioi, että suurin EU:n ulkopuolelta tuleva, laillistamista hakeva ryhmä ovat Venäjältä tulevat sairaanhoitajat.
– Hakemuksia lähetetään meille paljon, mutta osa peruu hakemuksensa. Muilla kuin EU-kansalaisilla pitää olla virallinen kielitutkinto suoritettuna jo hakemusvaiheessa. Osa kokee, että helpompi tie on opiskella suomalainen tutkinto, Virtanen kertoo.
Kielitutkinnon kohdalla kynnyskysymys on kansalaisuus. Espanjan kansalaisen, joka on opiskellut sairaanhoitajan tutkintonsa Filippiineillä, ei tarvitse suorittaa Suomessa kielitutkintoa. Mutta sairaanhoitajan, joka on Filippiinien kansalainen ja opinnot ovat Espanjasta, pitää se suorittaa.
EU:n ulkopuolella suoritetun sairaanhoitajan koulutuksen on vastattava suomalaista koulutusta. Hakijan tutkintoa verrataan suomalaiseen tutkintoon, ja hakijan on tarpeen mukaan täydennettävä koulutustaan. Kun lisäopinnot on suoritettu hyväksytysti, Valvira myöntää laillistuksen.
Julkaistu Tehy-lehdessä 5/2014
