Ulkomaalainen sairaanhoitaja Suomessa

Työnantajan vastuulla on arvioida, riittääkö ulkomaalaisen työntekijän suomen tai ruotsin taito.

Kuvateksti
Saksalaiselta hoitajalta ei EU-kansalaisena vaadita kielitutkintoa, vaan kielitaidon varmentaminen jää työnantajalle. Kuva: Westend61/Lehtikuva

Kiinalainen Xiao opiskelee Suomessa englanninkielisessä koulutuksessa sairaanhoitajaksi. Tuleeko hänestä laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö?
Kyllä. Valvira laillistaa kaikki Suomessa tutkintonsa suorittaneet, vaikka opiskelukieli olisi englanti ja vaikka hakija ei olisi Suomen kansalainen. Koska tutkinto suoritetaan Suomessa, Valvira ei vaadi kielitutkintoa. Yleensä laillistamista hakee oppilaitos yhteishakemuksella.

Vaikeuksia saattaa koittaa, kun tulee aika hakea työpaikkaa. Työnantajan vastuulla on arvioida, onko hakijalla tehtävien edellyttämä kielitaito.
Tehy suhtautuu kriittisesti englanninkieliseen koulutukseen, koska sen antamat työllistymismahdollisuudet ovat rajalliset – Suomessa olisi osattava suomea tai ruotsia.

Jos ulkomailla tutkintonsa suorittanut tahtoo työskennellä Suomessa, hänen pitää hakea laillistusta Valvirasta.

Tehyn kanta on, että jos Suomi kouluttaa osaajia suomalaisille työmarkkinoille, opetuksen pitää tapahtua suomeksi tai töissä tarvittava kielitaito pitää saada opintojen aikana muuten.

– Voi miettiä valmistuvan sairaanhoitajan turhautumista, jos hän ei laillistamisesta huolimatta saa töitä puutteellisen kielitaidon vuoksi. Olisi mietittävä, kenen tarpeisiin koulutamme hoitajia. Englanninkielisen tutkinnon suorittaneet lähtevät herkästi ulkomaille, sanoo kehittämispäällikkö Kirsi Markkanen.

Jos ulkomailla tutkintonsa suorittanut tahtoo työskennellä Suomessa, hänen pitää hakea laillistusta Valvirasta. EU- ja Eta-alueen sisällä sairaanhoitajan, kätilön, lääkärin, hammaslääkärin ja proviisorin tutkinnot on pääsääntöisesti yhteneväisiä.

Jos saksalainen sairaanhoitaja on opiskellut hiljan ammattiinsa kotimaassaan, on mahdollista, että hänet laillistetaan Suomessa automaattisesti. Karkeasti sanoen 80 prosenttia hakemuksista hyväksytään automaattisen tunnustusjärjestelmän mukaisesti. Pelkän erikoissairaanhoitajan koulutuksen suorittanutta, esimerkiksi psykiatrista sairaanhoitajaa, ei laillisteta Suomessa.

Jos hoitaja on EU-kansalainen, häneltä ei vaadita kielitutkintoa, vaan kielitaidon varmentaminen jää työnantajalle.

Muilla kuin EU-kansalaisilla pitää olla virallinen kielitutkinto suoritettuna jo hakemusvaiheessa.

Jos saksalainen tai jonkin muun EU-maan tutkinto on aikojen takaa, Valvira määrää sairaanhoitajalle tavallisesti sopeutumisajan. Hakijan koulutusta verrataan suomalaiseen tutkintoon ja määritellään olennaiset erot. Vertailua varten Valvira pyytää asiantuntijalausuntoa ammattikorkeakoululta.

Vertailussa huomioidaan myös hakijan hankkima täydennyskoulutus ja työkokemus. Sopeutumisaika voi olla korkeintaan kolme vuotta, mutta tavallisesti se kestää puolesta vuodesta kahteen vuoteen.

Sopeutumisaikana hakija voi toimia sairaanhoitajana, mutta hänellä pitää olla ohjaajana ja valvojana laillistettu sairaanhoitaja. Hakija itse hankkii sopeutumisajan työpaikan, mutta paikalle on saatava Valviran hyväksyntä. Kun hakija on suorittanut sopeutumisajan hyväksytysti, hänet laillistetaan.

EU:n ulkopuolelta muuttavilta sairaanhoitajilta vaaditaan valtionhallinnon kielitutkinto (tyydyttävä taso) tai yleinen kielitutkinto (keskitaso eli vähintään 3). Ylitarkastaja Katja Virtanen arvioi, että suurin EU:n ulkopuolelta tuleva, laillistamista hakeva ryhmä ovat Venäjältä tulevat sairaanhoitajat.

– Hakemuksia lähetetään meille paljon, mutta osa peruu hakemuksensa. Muilla kuin EU-kansalaisilla pitää olla virallinen kielitutkinto suoritettuna jo hakemusvaiheessa. Osa kokee, että helpompi tie on opiskella suomalainen tutkinto, Virtanen kertoo.

Kielitutkinnon kohdalla kynnyskysymys on kansalaisuus. Espanjan kansalaisen, joka on opiskellut sairaanhoitajan tutkintonsa Filippiineillä, ei tarvitse suorittaa Suomessa kielitutkintoa. Mutta sairaanhoitajan, joka on Filippiinien kansalainen ja opinnot ovat Espanjasta, pitää se suorittaa.

EU:n ulkopuolella suoritetun sairaanhoitajan koulutuksen on vastattava suomalaista koulutusta. Hakijan tutkintoa verrataan suomalaiseen tutkintoon, ja hakijan on tarpeen mukaan täydennettävä koulutustaan. Kun lisäopinnot on suoritettu hyväksytysti, Valvira myöntää laillistuksen.

Julkaistu Tehy-lehdessä 5/2014

Suosittelemme sinulle

Tehy
Julkaisupäivämäärä
23.4.2021
Tehy
Julkaisupäivämäärä
7.4.2021