Unohda lonkalta toiselle kääntely – painehaavoja ehkäisee 30 asteen kylkiasento

Yhtenäiset käytännöt ehkäisevät painehaavoja. Hoitosuositukset jalkautuvat arkeen sitkeällä työllä.

Kuvateksti
Sairaanhoitaja Sanna Kallioinen ja lähihoitaja Tiina Räsänen kääntävät asukasta 30 asteen kylkiasentoon, jotta paine ei kohdistu lonkkaan. Kuva: Harri Virta

Moni muistaa ajan, kun oppilaitoksissa opetettiin: jos vanhuksen lonkka punottaa, sitä kuuluu hieroa, jotta veri kiertää paremmin. Nykytutkimuksen mukaan hierominen on itse asiassa haitallista. Se syventää alkavaa painehaavaa.

Muun muassa tämä käy ilmi Hoitotyön tutkimussäätiö Hotuksen julkaisemasta painehaavasuosituksesta.

Mutta miten tutkimustieto saataisiin osaksi arkista työtä? Porilaisessa Palvelutalo Jokihelmessä opit jalkautettiin neliportaisen Yhtenäisten käytäntöjen mallin (YHKÄ) avulla. Myös se on Hotuksen kehittämä.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Lähtötilanne: Mikä jo toimii?

Jokihelmi on koti 126 muistisairaalle vanhukselle. Se tarjoaa tehostettua palveluasumista. Arkea on, että asukkaat tulevat palvelutaloon yhä huonokuntoisempina ja iäkkäämpinä, sillä kotona asutaan mahdollisimman pitkään.

Moni asia hoitosuosituksesta oli Jokihelmessä tuttu. Asentohoitoa toteutettiin, mutta siihen saatiin koulutuksesta uusia ajatuksia: pienikin asennon muutos voi auttaa. Vaikka talossa tehtiin paljon painehaavojen ehkäisyn hyväksi, kaikkea ei kirjattu.

Uuden käytännön jalkauttaminen ei tullut helpoimpaan hetkeen, sillä Jokihelmen laajennus oli valmistunut juuri ennen jalkautusta. Henkilökuntaa muutti sinne töihin eri puolilta Poria.

Soveltaminen: Tuunaa suositus sopivaksi

Hoitosuositusta ei käytetä kuin valmista reseptiä, vaan sitä sovelletaan vallitseviin oloihin. Soveltamiseen otettiin Jokihelmen henkilökunta mukaan. Jalkautusta palvelutalossa koordinoi Turun yliopiston tohtoriopiskelija Sirpa Mäki-Turja-Rostedt.

Esimerkiksi taloon muuttaneen asukkaan ihoa ei tarkasteta Jokihelmessä kahdeksan tunnin kuluessa, kuten suosituksessa todetaan. Palvelutalossa tarkastus käy luontevimmin silloin, kun asukas viedään ensimmäistä kertaa pesulle.

Enää asukkaita ei käännetä kahden tunnin välein kyljeltä kyljelle, vaan asennonvaihdos voi olla niin hienovireinen, ettei vanhus herää siihen yöllä. Vanhusta ei aseteta kyljelleen lonkan päälle, vaan noin 30 asteen kylkiasentoon. Näin paine ei kohdistu lonkkaluuhun.

Vanhuksen kantapäätä ei enää tueta pyyheliinasta tehtyyn kuppiin. Nykyään jalka tuetaan pohkeen alle asetetun asentotyynyn avulla niin, että kantapää on irti alustasta.

Suosituksen avulla saatiin perusteltua, että Jokihelmeen tarvitaan pyörätuolipuntari asukkaiden punnitsemista varten.

Taloon on myös saatu apuvälinelainaamosta moottoroituja vaihtuvapaineisia patjoja. Esimerkiksi 28 asukkaan Apilassa kolmella asukkaalla on korkean riskin painepatja. Patjan saa, jos painehaavariskin mittaamiseen kehitetty Braden-mittari osoittaa sen tarpeelliseksi.

Mittareita on useita, mutta Jokihelmessä päädyttiin Bradeniin. Sillä arvioidaan potilaan fyysistä aktiivisuutta, liikkuvuutta, venyttäviä ja hankaavia voimia, tuntoaistia, ihon altistumista kosteudelle ja ravitsemusta. Vastuuhoitaja tekee asukkaalle pisteytyksen puolen vuoden välein. Pisteytykseen osallistuu myös talon oma fysioterapeutti.

Painehaavan varhainen tunnistaminen on oleellista. Jos iho punoittaa, painehaavan synty voi olla pitkällä.

Myös ravitsemukseen on kiinnitetty huomiota. Proteiinilisiä on saatu käyttöön aiempaa enemmän. Ravitsemuksen arvioinnissa Jokihelmessä käytetään nyt säännöllisesti MNA-mittaria. Vanhusten riittävästä nesteen saannista oli jo huolehdittu: esimerkiksi kahvin kanssa on aina mehulasi.

Kirjaamiseen tuli muutoksia: Efficassa on nyt tietyt sovitut lehdet, minne asiaan liittyvät tiedot kirjataan.

Käyttöönotto: Kaikkien yhteinen tahtotila

Jokainen töitä tehnyt tietää, kuinka vaikeaa on muuttaa vanhoja tottumuksia. Uuden toimintatavan käyttöön ottaminen ei ole yhden hoitajan hommaa, vaan se koskee kaikkia. Systemaattisuus on toiminnassa oleellista.

Lähiesimiehet mahdollistivat sen, että projektille raivattiin aikaa ja mahdollisimman moni pääsi yhteisiin koulutuksiin. Tietoja kerrattiin vielä osastotunneilla.

Jokihelmi oli onnellisessa asemassa, sillä projektia veti talon ulkopuolinen tutkija. Kun näyttöön perustuvaa toimintaa viedään käytäntöön, hoitotyön johtajat ovat avainasemassa. Osastonhoitajien aika ei jalkauttamiseen riitä, vaan ylemmän johdon olisi järkevintä irrottaa joku projektiin.

Jalkauttaminen kesti Jokihelmessä noin vuoden. Koulutuksia oli sinä aikana suurin piirtein kerran kuukaudessa. Aiheina olivat muun muassa ravitsemus, alkavan painehaavan varhainen tunnistus ja painehaavojen ehkäisyyn ja hoitoon kehitetyt erikoispatjat.

Luennoimassa oli alan huippuja. Kouluttamassa kävi muun muassa painehaavasuositusta laatimassa ollut auktorisoitu haavahoitaja Maarit Ahtiala Tyksin teho-osastolta.

Jokihelmessä ei ole auktorisoitua haavahoitajaa, mutta he voivat konsultoida Porin perusturvakeskuksen haavahoitajaa. Mahdollisuus on osoittautunut kullan arvoiseksi. Haavanhoitotuotteet ovat kalliita ja asiantuntijan neuvot voivat auttaa säästämään paljon rahaa.

Seuraa tuloksia

Jokihelmessä on tällä hetkellä hieno tilanne: yhdelläkään asukkaalla ei ole painehaavaa.

Tarkempia tuloksia painehaavojen ehkäisystä on tulossa myöhemmin, kun professori Elina Haaviston koordinoima laaja tutkimus valmistuu. Hankkeessa on muun muassa arvioitu yhteensä 2 500 vanhuksen ihon kunto. Osana tutkimusta Sirpa Mäki-Turja-Rostedt tekee väitöskirjaa siitä, miten YHKÄ-mallilla tehty interventio tepsii vanhusten ympärivuorokautisessa laitoshoidossa.

Miten uudessa työtavassa pysytään alkuinnostuksenkin jälkeen?

Jokihelmessä on luotu yksityiskohtainen kirjallinen toimintaohje, josta on hyötyä myös silloin, kun taloon tulee uusia työntekijöitä.

Kaikkien vastuu on helposti ei kenenkään vastuu. Siksi Jokihelmeen on nimetty yhdyshenkilöt, jotka lähiesimiesten ohella tsemppaavat ja muistuttavat, että sovittuja käytäntöjä noudatetaan. Tärkeintä on, että hoitajilla on vahva halu hoitaa hyvin.

Juttuun on haastateltu myös Hotuksen tutkimusjohtaja Arja Holopaista ja Sairaanhoitajaliiton kehittämispäällikkö Teija Korhosta.

 

Painehaavat: kärsimystä ja kustannuksia

  • Painehaava on paikallinen iholla tai sen alla oleva kudoksen vaurio. Sen aiheuttaa paine, kudosvenytys ja kitka, jotka usein yhdistyvät potilaan kyvyttömyyteen muuttaa itse asentoaan.
  • Aliarvioitu ja alidiagnosoitu ongelma.
  • Painehaavat ovat kymmenen eniten kustannuksia aiheuttavan sairausryhmän joukossa.
  • Arviolta 55 000–80 000 potilaalla Suomessa on yksi tai useampi painehaava vuosittain. Niiden suorat kustannukset ovat noin 480 miljoonaa euroa. Se on 2–3 prosenttia koko terveydenhuollon menoista.
  • Painehaavojen ehkäisyn vaatimat investoinnit ovat 10 prosenttia painehaavojen aiheuttamista kustannuksista. Eurooppalaisessa selvityksessä yhden painehaavan lisäkustannukseksi saatiin 5 000–6 650 euroa.
  • Painehaava on haittatapahtuma, josta tehdään HaiPro-ilmoitus. Se saattaa olla myös potilasvahinko.